Hyppää sisältöön
Takaisin listaukseen
Järvenpääkirjoitus

Olemmeko tarpeeksi läsnä nuorille?

Samuel Jyrinki

Nuori painoi kaasua niin, että takaratas löi tyhjää tekonurmen pinnassa. Vauhti kiihtyi nopeasti ja pian pitikin jarruttaa, että saa kierrettyä kentän toisessa päässä olevan maalin. Satuin seisomaan juuri siinä kohtaa viherikköä, joten pysäytin kaverin ja ehdotin, että mitä jos hän ajelisi jossain muualla, sillä ensinnäkin se olisi turvallisempaa ja toiseksi tekonurmi tahtoo mennä pilalle. Nuori sammutti mopon, kuunteli hieman nolostuneen oloisena ja sanoi sitten, että ymmärtää asian, innostui vaan liiaksi kaverin uudesta moposta. Minä taas ymmärsin sen, joten oltiin samalla sivulla. 

Täytyy myöntää, että tässä parin vuoden aikana on saanut käydä usean keskustelun näiden nuorten kanssa, jotka viihtyvät kanssani saman koulun ympäristössä. Itse käyn aika usein jumppaamassa ulkokuntosalilla sekä potkimassa lasten kanssa palloa. Nuoret istuskelevat ja painiskelevat nurmella ja toisinaan pelailevat muun muassa koripalloa ja jalkapalloa. Silloin tällöin joku innostuu kikkailemaan mopolla. Aika moni keskustelu onkin liittynyt juuri näihin kaksipyöräisiin. Osa juttutuokioista on mennyt hyvin, osa ei niinkään. Hyötyä on toivottavasti ollut kaikista. Niin ainakin haluan uskoa näin lastensuojeluakin kolunneena kasvattajana sekä perheenisänä. 

Tästä päästäänkin sitten itse asiaan, eli läsnäoloon. Ollaanko me aikuiset riittävästi läsnä siellä, missä lapsemme ja nuoremme ovat? On nimittäin kiistaton fakta, että läsnäolevat ja turvalliset aikuiset lisäävät nuorten hyvinvointia ja vähentävät häiriökäyttäytymistä. Puhumme siis aika merkittävästä asiasta. On helppo moittia nuoria ja vaatia lisää kuria, mutta mitä jos me aikuiset yhä useammin valitsisimme olla läsnä? Ja tässä haluan nostaa esille nimenomaan nämä kodin ulkopuoliset ympäristöt ja niiden mahdollisuudet. 

Olen ilokseni huomannut, että Kinnarissa on hyvin pyritty huomioimaan se, että koulun ympäristö tarjoaa tekemistä myös aikuisille. Samaa ajatusta kuulin puhuttavan myös Kyrölän koulun ympäristön suunnittelussa. Tämä on todella tärkeää. Toki se ei itsessään riitä, vaan vielä pitää saada aikuiset todellisiksi käyttäjiksi. Sellaisiksi säännöllisesti ympäristössä näkyviksi korttelivanhemmiksi, joiden läsnäolo on turvallisen ympäristön merkki. 

Samuel Jyrinki
kirjailija, somevaikuttaja


Järvenpääläiset-blogissa pääsevät ääneen kaupunkilaiset. Tätä on järvenpääläisyys, kaikessa moninaisuudessaan.

Kirjoittaja:

Samuel Jyrinki

Kirjoittaja:

Samuel Jyrinki

Footer is loading...