Yhdessä eteenpäin lapsi keskiössä
Järvenpäässä on sitoutuneet ja ammattitaitoiset osaajat. Pyrkimys on saada kaikkien työntekijöiden osaaminen entistä vahvemmin yhteisen hyvän tuottamiseen, varhaiskasvatuksessa siis jokaisen lapsen hyvään päiväkotipäivään. Kokeilemisen kynnys pidetään matalalla, ja parviälyä hyödynnetään ennakkoluulottomasti.
– Työyhteisöissä hyvä mittari luottamuksen ja hyvän ilmapiirin mittaamiselle on huumori ja nauru. Kun työpäivään mahtuu myös iloa ja naurua ollaan jo pitkällä. Olen todella vaikuttunut Järvenpään varhaiskasvatuksesta ja sen kehittämistyöstä. Täällä on selkeästi tehty valtavasti hyvää työtä sen eteen, että lapsilla on hyvä olla varhaiskasvatuksessa, Järvenpään uusi varhaiskasvatusjohtaja Ulla Lehtonen kehuu, ja lisää monen asian olevan Järvenpäässä hyvin ja kiinnipitämisen arvoista. Toki henkilöstön saatavuus haastaa koko varhaiskasvatusta, ja Järvenpään veto- ja pitovoimaa joudutaan varmasti miettimään tulevina vuosina paljonkin.
– Yhteisöohjautuvuus on erittäin innostava hanke, ja siihen liittyvä ajattelutapa vastaa paljon omia ajatuksiani varhaiskasvatuksen ja työyhteisöjen kehittämisestä.
Lehtonen korostaakin, että jokaisen työntekijän tehtävä on yhdessä luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa voimme yhdessä puhua avoimesti vaikeistakin asioista ja miettiä samalla, miten löydämme yhdessä ratkaisuja kehitettäviin asioihin. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri syntyy molemmin puolisesta luottamuksesta ja luottamus syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta.
Varhaiskasvatuspalvelut ovat olemassa lapsia varten. Yhteisöohjautuvuudella on mahdollista vahvistaa toimintakulttuuria niin, että lapsilla on paras mahdollinen oppimisryhmä parhaassa mahdollisessa tilassa, osaavan henkilöstön yhteisellä työllä toteutettuna.
Projektipäällikkö Suvi Lindberg kertoo, että Järvenpään varhaiskasvatuksen henkilöstö on arvioinut työhyvinvointikyselyssä työyhteisöjen ilmapiirin olevan luottamuksellinen. Vaihtoehtojen esille tuominen mahdollistuu, kun on luottamusta.
–Työyhteisöjen kehittämispäivissä on tunnistettu mielen maalarinteippejä, ajattelun ja kokeilukulttuurin mahdollisia esteitä. Omat uskomukset ja päivähoidon satavuotinen perinne vaikuttavat valintoihimme. Vaihtoehtojen esille saaminen työtapojen kehittämisessä on tärkeää. Systeemin muokkaamiseen on koko henkilöstön tueksi tuotettu koulutusta yhteisöohjautuvuuden tutkimusmatkalle.
Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on menossa erilaisia kokeiluja. Tällaisia ovat muun muassa palaverirakenteen kehittäminen kiinteistä kokouksista tarkoituksenmukaisiin parviin ja ajankohtiin sekä yhteisten tilojen parempi hyödyntäminen ja oppimisympäristön muokkaaminen.
–Pyrimme poistamaan toiminnan kehittämistä estäviä vanhoja rakenteita, vahvistamaan osallisuutta ja hyödyntämään entistä paremmin kaikkien osaamista ja oivalluksia, Lindberg summaa.
Järvenpäässä on käynnissä pitkäkestoinen toimintakulttuurin muutos: rauhassa pohditaan yhteisiä toimintatapoja, joiden avulla kaikki saadaan mukaan oman työn kehittämiseen.
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.