Yhteisöllisyyttä, vahvaa pedagogiikkaa ja työhyvinvoinnin lisääntymistä päiväkodin johdon tiimiparityöllä
Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeen koordinaattori jalkautui etäyhteydellä Tuusulaan Pellavan päiväkotiin haastattelemaan päiväkodin johtaja Tuula Ahtosta päiväkodin johtajan ja varajohtajan työparitoimintamallista, jota on Tuusulassa kehitetty keväästä 2019 alkaen. Kehittämisen tavoitteena on vahvistaa työparityötä päiväkodin johtajan ja varajohtajan kesken, sekä kehittää henkilöstön keskinäistä jaettua johtajuutta. Näillä keinoilla vahvistetaan lisäksi muun muassa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laatua.
Pellavan päiväkodissa on kymmenen lapsiryhmää ja lisäksi avoin päiväkoti, Perhetupa Pikkupellava. Lapsia päiväkodissa on noin 170–180 ja henkilöstöä noin 40. Talossa on oma konsultoiva varhaiserityisopettaja, jolla ei ole vastuullaan muita päiväkoteja. Pellavan päiväkodissa työskentelee myös varhaiskasvatuksen sosionomi, joka on palkattu hankerahalla. Häntä ei ole sidottu minkään yksittäisen ryhmän toimintaan eikä lapsiryhmien suhdelukuihin, vaan hänen tehtävänään on kiertää eri ryhmissä esimerkiksi konsultoimassa ryhmän omaa henkilökuntaa ja vetämässä pienryhmätoimintaa. Hänen tehtäviinsä kuuluu lisäksi yhdessä ryhmän opettajan kanssa suunnitella ryhmän toimintaa ja pedagogiikkaa ja toimia samanaikaisopettajana.
Työparijohtajuus vapauttaa aikaa pedagogiikan tukemiseen
Toimintamallissa päiväkodin johtaja, Tuula Ahtonen, toimii viranhaltijana ja hallinnollisena johtajana. Varajohtaja, Mari Vilkman, ei työskentele kiinteästi missään lapsiryhmässä. Hän työskentelee kuitenkin 100 % työajastaan päiväkodissa, mutta noin kolmena päivänä viikossa toimistotyössä ja kahtena päivänä viikossa lapsiryhmissä. Kun johtajia on kaksi, voidaan työtehtäviä jakaa ja tällöin varajohtajalla on enemmän aikaa kiertää lapsiryhmissä tukemassa ryhmien pedagogiikkaa.
Johtaja ja varajohtaja voivat myös jakaa työtehtäviä niin, että kun toisen tarvitsee keskittyä johonkin työtehtävään, hän voi pitää oven suljettuna ja samalla toinen johtajista pitää ovensa auki, jotta aina toinen johtajista on henkilöstön ja perheiden tavoitettavissa ja saatavilla. Tämä mahdollistaa Ahtosen mukaan sen, että henkilökunta voi keskittyä omaan perustehtäväänsä ja kokea turvallisuuden tunnetta, mikä lisää esimerkiksi työhyvinvointia. Toisaalta tämä vahvistaa myös johtoparin työhyvinvointia, kun he voivat keskittyä rauhassa työtehtäviinsä. Työskentelymallissa johtopari tekee vahvasti yhteistyötä myös talon oman konsultoivan varhaiserityisopettajan kanssa. Ahtosen mukaan yhteistyön pitää olla saumatonta, mutta se vaatii selkeitä ja johdonmukaisia rakenteita.
Malliin kuuluu oleellisesti se, että johtopari (päiväkodin johtaja ja varajohtaja) tapaa säännöllisesti. He pohtivat yhdessä muun muassa talon pedagogiikkaa ja kehittämisen tarpeita sekä arvioivat toimintaa. Mallin rakenteisiin kuuluu myös johtotiimin tapaamiset. Johtotiimiin kuuluu johtoparin lisäksi talon konsultoiva varhaiserityisopettaja, sosionomi ja kaksi henkilöstön edustajaa.
Malliin liittyy muitakin ennakkoon sovittuja rakenteita, kuten johtoparin puolivuosittaiset jalkautumiset lapsiryhmiin, säännöllisesti pidettävät pedagogiset tiimit ja kehittämispäivät.
– Rakenteiden täytyy olla selkeät ja yhdessä luodut, yhtä vahvat kuin talon perustukset, Ahtonen muistuttaa. Rakenteisiin tulee palata säännöllisesti ja niitä täytyy kerrata, mutta kun ne tulevat jokaiselta selkärangasta, toiminnan jatkokehittäminen on mahdollista.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää avointa keskustelua sekä hallinnon vahvan tuen
Toimintamalli edellyttää Ahtosen mukaan ensinnäkin sitä, että johtajuudesta puhutaan ja käsite avataan yhdessä. Kun johtajilla on yhteinen jaettu ymmärrys johtajuudesta, voidaan alkaa sopia työtehtävien jaosta. Kun työtehtävissä on jakoa ja selkeät rakenteet, voidaan alkaa jatkokehittää johtajuutta ja sen rakenteita. Ahtonen lisää, että vaikka johtaminen onkin esihenkilön vastuulla, niin on hyvä pohtia myös sitä, mikä on henkilöstön velvollisuus ja tehtävä. Pellavan päiväkodissa on huomattu tämän keskustelun kantaneen hedelmää, sillä näin on saatu kaikkien osaaminen esille ja toisten työn arvostaminen on kasvanut.
Toisaalta malli vaatii myös varhaiskasvatuksen hallinnolta vahvan tuen ja myös rahallista panostusta. Toisaalta ainakin Pellavan päiväkodissa on huomattu, että mallin avulla varhaiskasvatuksen laatu on parantunut ja alkanut näkyä vahvemmin.
Malli vahvistanut arkipäiväpedagogiikkaa
Pellavan päiväkodissa on huomattu, että mallin avulla on saatu vahvistettua arki- ja kokopäiväpedagogiikkaa, sillä varajohtajalla on aikaa tuoda oman panoksensa ja tukensa lapsiryhmiin. Kun varajohtaja pystyy jalkautumaan säännöllisesti lapsiryhmiin, hän tuntee ja tietää ryhmien tarpeet, osaamisen ja kehittämisen kohteet.
Toisaalta Pellavan päiväkodissa on huomattu myös yhteisöllisyyden ja henkilöstön pitovoiman lisääntyneen. Ahtonen pohtii, että henkilöstön pysyvyyteen on varmastikin vaikuttanut se, että johtajat ovat henkilöstön tukena ja saatavilla ja henkilöstö voi aidosti keskittyä omaan työhönsä. Toisaalta hänen mukaansa myös sillä, että johtaja tuntee talonsa ja voi reagoida tarpeeksi nopeasti tarpeellisiin muutoksiin ja tarpeisiin, on varmasti vaikutusta myös henkilöstön pysyvyyteen. Toisaalta mallin avulla on huomattu johtajan ja varajohtajan työhyvinvoinnin ja työn imun lisääntyneen, sillä mallin avulla voidaan helpottaa myös johtajan työtaakkaa.
– Jaettu on aina kevyempi, olipa kyseessä mikä asia vain, tuumaa Ahtonen.
Ahtosen mukaan mallin hyödyt näkyvät myös lapsille ja perheille. Esimerkiksi kun Pellavan päiväkoti on suuri, niin huoltajat ja lapset saattaisivat mieltää paikan pelottavaksi. Mutta tämä ei välity lapsille eikä perheille, vaan ennemminkin vanhemmat yllättyvät, kun kuulevat, miten monta ryhmää talossa on. Kun johtaja ja varajohtaja ovat henkilöstön tukena kehittämässä arki- ja kokopäiväpedagogiikkaa ja kun vaihtuvuus henkilöstössä on vähäistä, perheille ja lapsille välittyy tunne tuttuudesta ja turvallisuudesta.
Yhdeksi mallia haastavaksi tekijäksi Ahtonen nostaa viestinnän. Kun johtajia ja esihenkilöitä on kaksi, viestinnän merkitys korostuu. Mallin kehittämistä ja käyttöönottoa voi haastaa Ahtosen mukaan osaltaan myös johtajan pitkä työhistoria johtajana ja toiminnan rutinoituminen. Mallin käyttöönotto vaatiikin Ahtosen mukaan ”oman pään tyhjentämistä”, sillä jos on työskennellyt pitkään johtajana ja tottunut tekemään tietyllä tavalla. Ahtonen pohtii lopuksi sitä, että johtajan on tarpeen miettiä uudenaikaista johtajuutta. Ahtosen mukaan luottamus onkin ollut tämän mallin onnistumisen yksi avaintekijä Pellavan päiväkodissa.
Lisätietoja:
Leena Korhonen
Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeen koordinaattori
040 315 2961