Bulevardikortteli – pikkuisen ruma, funktionaalinen ja mainettaan kauniimpi
Järvenpään kaupungin siluetti muuttuu hitaasti, mutta varmasti. Historiaan on jäänyt Järvenpään kaupunkia pitkään vaivannut monttu, jota monella on tullut jo ikävä uuden Bulevardikorttelin ansaittua maineen Suomen rumimpana vuonna 2022 rakennettuna kohteena. Äänestys käytiin Arkkitehtuurikapinan Facebook-sivuilla, jossa sai äänestää vuoden ruminta ja kauneinta rakennusta maaliskuun 2023 aikana. Sivustolla on yli 2000 uusklassistista arkkitehtuuria kannattavaa jäsentä. Uusklassismi ammentaa muotokielensä Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta hieman yksinkertaistetumpana muotokielenä. Siinä arkkitehtuurille on ominaista selkeys ja yksinkertaisuus, symmetria ja tasapaino.
Bulevardikorttelin periskooppi uhmaa tätä tasapainoa. Kommenttien mukaan rakennuksen julkisivupuolen lasiseiniin, hajanaisuuteen ja uloketötteröperiskooppiin perustuva muotokieli hiertää selvästi ihmisten esteettistä silmää. Ihmetellään sitä, onko tämä nyt oikeasti parasta, mitä 2020-luvun arkkitehtuuri pystyy tuottamaan, Helsingin Sanomat uutisoivat.
Hankkeen käynnistymisen vaikeuksista päätellen tämä on parasta arkkitehtuuria, mitä Järvenpään kokoisessa kaupungissa voidaan tavoitella. Klassinen kauneus ei ole ollut kaikissa vaiheissa päällimmäisenä tämänkokoisessa hankkeissa mielessä, vaan kyse on mittakaavaltaan suuresta korttelikokonaisuudesta, joka haluttiin toteuttaa yhtenäisenä. Yleiskaavan tavoite lisätä asukasmäärää keskustan elävöittämiseksi luo haasteita. Seuraavat vuosikymmenet rakennus kuitenkin on ja pysyy.
Osana keskeistä korttelia toimistorakennus istuu hyvin, kauempaa ja sisältä katsottuna erinomaisesti. Tiivistetysti voisi sanoa, että Bulevardikorttelin toimistorakennuksen kauneus on sen funktionalisuudessa, kuten osa sitä koskevista kommenteistakin ilmentää: se vastaa toiminnallisiin tarpeisiin, näkymät ovat huikeat yli pikkukaupungin, toiminta näkyy radalle päin, kun kokouksia käynnissä kahdeksannessa kerroksessa. Periskoopilla onkin siis funktio, jossa voi olla osa kaupunkia sen sisälläkin.
Bulevardikorttelin toimistosiipi on osa korttelikokonaisuutta, johon rakentuu yhteensä kolme asuinkerrostaloa ja liiketilaa, sekä toisen tason terassipiha. Maantasokerroksesta nähtynä Järvenpään ensimmäinen umpikorttelissa on tosin suhteellisen avoin julkisivu. Sitä on vaikea todellisuudessa verrata äänestyksessä olleisiin pienempiin kohteisiin, jotka oli ennakolta asetettu äänestyksessä kauneimman rakennuksen puolelle, kun Bulevardikorttelin toimisto taas ennakkoon sijoitettu rumien laatikoiden joukkoon.
Kauneimman rakennuksen tittelin sai ansioistakin hirsinen rivitalokokonaisuus Honkasuolla, joka painii hankkeena eri kokoluokassa. Upeita kohteita molemmat, hirsirakentamista soisi nähtävän Järvenpäässäkin enemmänkin. Toiseksi kaunein rakennus oli äänestäjien mukaan Kalliossa sijaitseva asuinrakennus osana vanhaa korttelia; Kaarle-talo on toteutettu symmetrisillä ja pystysuorilla ikkuna-aukotuksilla. Kaunis, toiminnoiltaan ja mittakaavaltaan siis pieni, verrattuna Bulevardikortteliin.
Arkkitehtuurikapina etsii parhaillaan vasta- tai varjosuunnitelmien tekijöitä joukostaan. Tervetuloa siis tekemään seuraaviin korttelikohteesiimme vastaehdotuksia.
Yhteistä päätöksentekoa
Kaupunkisuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho mainitsee, että rakennusten ulkonäkö herättää ihmisissä tunteita, sillä ne ovat kaikille yhteisessä tilassa. ”Siksi on tärkeää, kenelle annetaan valta päättää kaupunkikuvasta. Toistaiseksi on niin, että se on osa meidän muutenkin demokraattista päätöksentekoa”, Sanaksenaho kommentoi Ylen jutussa.
Rakentaminen ja kaavoitus on demokraattista toimintaa. Kehitystä tarvitaan ja siihen tarvitaan useita asiantuntijoita. Hankkeita tarkastellaan osana kaavoittamisen prosessissa useissa vaiheissa pyrkien vaikuttamaan parantavasti kokonaisuuteen myös kaupunkikuvallisesti massoittelun, aukotuksen, värien, materiaalien tai näkymien kautta. Tarkastelua tehdään hankkeen kaavoituksen aikana neuvotteluissa sekä rakentamisen luvituksen aikana lausuntojen kautta. Vaihtoehtoisia massoitteluita pyydetään kumppanilta useissa vaiheissa, kun lopullista visuaalisuutta hiotaan kohti rakennuslupaa. Lopputuloksen ohjaa tai hyväksyy kaupunkikehityslautakunta, joka antaa kaupunkikuvallisen hyväksynnän, mikäli kaavoituksen aikainen viitesuunnittelu toteutuu.
Kaupunkilaisten paras vaikuttamismahdollisuus on kaavoittamisen aikana, kun hankkeista esitetään julkisesti niiden viitesuunnitelmia. Mielipiteillä ja muistutuksilla on paras painoarvo, kun ne ovat perusteltuja. Tästä muistuttaa Ylen artikkelissa myös rakennussuunnittelun professori Sanaksenaho Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Sanaksenaho pitää ”tykkään–en tykkää”-tyylistä keskustelua ohuena.
Käyty keskustelu vahvistaa kuitenkin käsitystä siitä, että laatua pitää vaatia ja keskustelua tulee käydä hyvin argumentein. Seuraava vaikuttamisen paikka Järvenpään korkean rakentamisen kohteissa onkin viereisessä OP-korttelissa, jonka suunnitelmat ovat nähtävillä toukokuussa 2023 kaupungin Vireillä olevien asemakaavojen sivulla. Odotan innolla keskustelua, mihin kaupunkimme suuntautuu ja onko ohjaus ollut tähän mennessä riittävää. Antoisaa kaupunkisuunnittelullista kesää!
Maria Suutari-Jääskö
kaupunkikuva-arkkitehti