Hyppää sisältöön
Takaisin listaukseen
Järvenpääkirjoitus

Hyvinvointitalous -matematiikkaa, investointeja, yhteistä hyvää vai näitä kaikkia?

Johtava asiantuntija Tuomas Tenkanen, Hyvinvoinnin palvelualue

Maailman talousjärjestö OECD linjasi eräässä takavuosien julkaisussaan napakasti, että hyvä kansanterveys on hyvää kansantaloutta. Jotenkin mielestäni tuosta kuultaa hyvinvointitalous-ajattelun perusulottuvuus läpi. Hyvinvointitaloudessa ajatellaan, että ihmisten hyvinvointi ja talouskasvu ovat toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia ja tästä syntyy eräänlainen hyvän kehä.

Mitä sitten on hyvinvointitalous? Käsitettä hyvinvointitalous on tuonut ja avannut suomalaisessa viitekehyksessä erityisesti SOSTE ry. Tämänkin pienen blogauksen lähteenä on SOSTE ry:n verkkojulkaisu, jonka linkki löytyy tekstin lopusta. Verkkojulkaisusta olen erityisesti poiminut nostoja Aleksi Kaleniuksen artikkelista.

Hyvinvointitaloudessa puhutaan paljon investoinneista, nimenomaan investoinneista hyvinvointiin. Kriitikot näkevät tässä eräänlaisen Troijan hevosen, jonka avulla rahojen käyttämistä vaikkapa julkisen sektorin palveluihin nimetään uudelleen investoinneiksi ja hämärretään käsitystä siitä, kuinka paljon julkinen sektori oikein maksaa. Tällöin hyvinvointitalouden käsite supistuisi retoriseksi ja viestinnälliseksi yritykseksi, joka ei olisi aidosti hyödyllinen.

Koulutus maksaa itsensä takaisin

Kaleniuksen mukaan hyvinvointitalousajattelun ensimmäinen askel on ajatus siitä, että hyvinvointipalveluiden ja talouden muiden sektoreiden välinen suhde perustuu molemminpuoliseen hyötyyn. Julkinen valta ei ainoastaan jaa kakkua, vaan aktiivisesti leipoo sitä. Tämä ajatus ei sinänsä ole uusi. Hyvänä esimerkkinä on koulutus, joka julkisen sektorin tuottamana palveluna tuottaa kasvavaa taloudellista hyvinvointia. Suomalainen, edelleen korkealuokkainen ja monimuotoinen koulu- ja opintopolku tuottaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, joka on pienen maamme tärkein voimavara. Niin talouden kuin hyvinvointimme kannalta. Koulutus maksaa itsensä takaisin, jos se tuottaa lisää osaamista ja tätä kautta tuotavuutta.

Palataanpa takaisin niihin investointeihin. Yllä esille tuodusta kritiikistä huolimatta se on tärkeä käsite hyvinvointitalousajattelussa. Panostukset hyvinvointiin ovat usein juuri investointeja. Kalenius huomauttaa, että erityisesti koulutus-, terveys- ja muissa hyvinvointipalveluissa tämä on hyvä muistaa, sillä kansantalouden tilinpito ei tunnista inhimillistä, terveydellistä tai sosiaalista pääomaa, jolloin niihin kohdistuvat menot näyttäytyvät tilinpidossa ainoastaan menoina. Meillä ei vielä oikein ole sellaisia välineitä, jolla kansantalouden tilinpito tunnistaisi esimerkiksi inhimillisen pääoman tase-eränä tai siihen kohdistuvat investoinnit investointeina.

Kaupunkistrategiamme tukee hyvinvointitaloutta

Tiedämme, että terveys ja hyvinvointi ovat investointeina vaikeammin mitattavia, vaikka lienee uskottavaa, että terve ja hyvävointinen ihminen on tuottavampi kuin sairas ja pahoinvoiva. On tärkeää kuitenkin pitää mielessä, ettei investointipuhe häivytä menoja eikä investoiminen tarkoita rajatonta velkaantumista.

SOSTE ry nostaa vahvasti esille hyvinvointitalouden toisen osan ja sen mukaan hyvinvointitalouden päämäärä on yhdessä tehty hyvä elämä kaikille eli hyvinvointi itsessään on päämäärä. Tällöin korostuu hyvinvointi politiikkatavoitteena eikä taloudellisen kasvun luomisen välineenä. Kun tätä tekstiä kirjoitan, mielessäni on koko ajan Järvenpään kaupungin tuore strategia ja sen strategiset päämäärät. Minusta ne tavoittavat edellä kuvatut hyvinvointitalouden keskeiset periaatteet. Missiomme rakentaa yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisillä on turvalliset juuret ja kantavat siivet, on mahdollista saavuttaa. Hyvinvointitalousajattelu sopiikin hyvin nykyiseen kuntamaisemaan, jossa sote-palvelut järjestetään hyvinvointialueilla.  Kunnilla on edelleen vahva lakisääteinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Olisiko jo aika hyvinvointitaseelle?

Aleksi Kaleniuksen artikkeli: Hyvinvointipalvelut keinona ja hyvinvointi päämääränä – Hyvinvointitalouden kaksi ulottuvuutta

Kirjoittaja:

Tuomas Tenkanen

Kirjoittaja:

Tuomas Tenkanen

Footer is loading...