Vapaa sivistystyö on harrastustoimintaa – ja paljon muuta
Monella – niin myös meillä, on omakohtaisia kokemuksia niin kansalaisopiston liikunta- ja kielikursseista kuin makumatkojen maailmoista erilaisilla kokkauskursseilla. Opiston ohjelmalehtisen kotiin tulo on varma merkki syksyn saapumisesta, uudesta alusta.
Vapaa sivistystyö on kuitenkin muutakin kuin harrastetoimintaa. Vapaan sivistystyön laissa (632/1998) sen tarkoitus ja tehtävät kuvataan näin: ”vapaa sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.”
Järvenpään Opisto on tarjonnut monenlaisia koulutusta jo 76 vuoden ajan. Vuosittain opiston kursseille ja koulutuksiin osallistuu yli 5 300 kuntalaista. Suosituimpia kursseja opistossa ovat tällä hetkellä liikunta-, taide- ja käsityökurssit.
Työllistymistä edistävää ja jatkuvaa oppimista
Perustyön lisäksi opistossa tapahtuu runsaasti kehittämistyötä hankkeiden kautta. Opetushallituksen rahoittamissa opistojen yhteisissä hankkeissa on viime vuosina mm. etsitty ja löydetty joustavia polkuja työllistymistä edistävän osaamisen hankkimiseksi sellaisille henkilöille, joilla on heikko pohjakoulutus tai vaikeuksia päästä varsinaiseen koulutukseen. Hankkeiden avulla on myös kehitetty jatkuvaa oppimista tukevien opintopistekurssien tarjontaa yhdessä naapurikuntien opistojen kanssa.
Opintosetelit puolestaan mahdollistavat opintoja myös heille, joilla ei ole muutoin taloudellisia edellytyksiä osallistua toimintaan. Opiston palveluiden saavutettavuutta edistää koulutustilojen jakautuminen eri puolille kaupunkia. Myös etä- ja verkko-opintojen määrä on vuosittain kasvanut.
Vuonna 2022 kansalaisopistoissa tuli mahdolliseksi osaamisperustaisten kurssien järjestäminen sisältäen opintosuoritusten tallentamisen Koski-tietovarantoon (www.opintopolku.fi). Oppilaitokset hyväksyvät kansalaisopistoissa suoritettuja opintoja osaksi opiskelijoiden tutkintoja. Osaamisperustaiset kurssit ovatkin tervetullut lisä opistojen toimintaan.
Kansalaisopistojen tarjontaa voidaan kohdentaa myös kotoutumista ja työllisyyttä edistäviin koulutuksiin ja kursseihin. Valmisteilla oleva työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kunnille avaa lisäksi aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vapaalle sivistystyölle. Kansalaisopistot ovat ketteriä toimijoita, jotka voivat järjestää joustavasti esimerkiksi erilaisia työllistymistä edistäviä täsmäkoulutuksia paikalliset tarpeet huomioiden.
Mihin opistot suuntaavat jatkossa?
Kansalaisopistoja ylläpitävät pääasiassa kunnat, niin Järvenpäässäkin. Valtio tukee vapaata sivistystyötä valtionosuuksin, jotka tosin ovat nyt maan hallituksen säästöjen vuoksi vähenemässä. Leikkausten toteutuminen tarkoittaisi käytännössä joko kurssimaksujen nousua, kurssitarjonnan vähentymistä tai molempia. Nämä seuraukset heikentäisivät ainakin osan kuntalaisten harrastus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia.
Kuntien tiukentuva talous ja tulossa olevat valtionosuuksien leikkaukset pakottavat pohtimaan opiston toimintaa uudelleen. Mitkä ovat ne tavat, joilla opistojen toimintaedellytyksiä turvataan jatkossa ja kehitetään edelleen? Voisiko opistojen välinen yhteistyö ja uudelleen järjestelyt tarjota enemmän mahdollisuuksia ja taata laadukkaan toiminnan kaikista haasteista huolimatta? Tätä pohditaan tällä hetkellä eri puolilla maata, myös meillä Järvenpäässä.
Osaavat ja hyvinvoivat kuntalaiset kannattelevat kuntaa ja koko yhteiskuntaa. Hyvinvoivien kuntalaisten voidaan katsoa olevan elinvoimaisen kunnan edellytys. Opistolla on tässä merkittävä rooli nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittajat:
Kristiina Soots, Hyvinvoinnin palvelualuejohtaja
Kirsi-Marja Karjalainen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja