Hyppää sisältöön

Astioiden uusi elämä

JÄRVENPÄÄN ILMASTOYRITYKSET, OSA 1: Järvenpääläinen Astiakorjaamo korjaa nimensä mukaisesti astioita niitä ennallistamalla. Yrityksen koko toiminnan hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi verrattuna uuden esineen valmistukseen.

Astioita ja muuta keraamista materiaalia päätyy murskattavaksi valtavia määriä. Astiakorjaamo haluaa olla vaikuttamassa omalta osaltaan siihen, että osa tästä ongelmallisesta jätteestä saadaan takaisin kiertoon. Kuva: Jefunne Gimpel.

Arabian muotoiluyrityksessä uraa luoneet muotoilija, kuvanveistäjä Pekka Paikkari ja tuotesuunnittelija, muotoilija Kati Tuominen-Niittylä starttasivat noin kuusi vuotta sitten projektin, jonka ajatuksena on keraamisten astioiden ennallistaminen. Nyt Järvenpäässä on sijainnut vuoden ajan maailman ensimmäinen astioiden kiertotalous- ja ennallistamispalvelu Astiakorjaamo, joka ennallistaa käytössä kuluneet keraamiset astiat uuden veroiseksi kehittämällään palvelumuotoilukonseptilla. Tällä hetkellä yrityksen ennallistamiskapasiteetti on 20 000 lautasta vuodessa.

Paikkarin ja Tuominen-Niittylän mukaan ennallistaminen moninkertaistaa astioiden elinkaaren, jolloin pystytään vähentämään uusien esineiden valmistusta ja kuljetuksia globaalilla tasolla.

– Ennallistettavaksi sopivat astiat, joiden pinta on kulunut, naarmuilla tai harmaantunut. Ennallistamistoimenpide on mahdollista tehdä jopa viisi kertaa, jolloin lautasen käyttöikä pitenee peräti 50 vuoteen.

Astiakorjaamo on teettänyt myös hiilijalanjälkilaskelmat omasta tuotannostaan vertailukohtana keraamisen teollisuuden aiheuttamat päästöt uusien esineiden valmistuksessa. Toiminnan hiilijalanjälki on peräti 90 prosenttia pienempi verrattuna uuden esineen valmistukseen. Laskelmassa on huomioitu ennallistaminen, astiakuljetukset ja tilat, joissa hyödynnetään tuulisähköä.

– Logistiselta näkökannalta Järvenpää sijaitsee keskeisellä paikalla pääkaupunkiseutua ajatellen. Toimintamme kannalta se on tärkeää, koska suurin yksittäinen tekijä hiilijalanjäljen muodostumisessa toiminnassamme on nimenomaan kuljetukset.

Entisöityjä lautasia valmiina uusiokäyttöön. Kuva: Kalle Särkkä.

Seuraavia kehitysaskeleita

Astiakorjaamon yhteistyökumppanina toimii tukkukauppa E. Ahlström, joka mahdollistaa ravintoloiden astioiden uudenlaisen kestävän kehityksen kiertotalousmallin. Palvelussa E. Ahlström ottaa vastaan ravintoloiden käytöstä poistettuja astioita, jotka ennallistetaan AINIA-tuotteiksi tai kierrätetään tiilien raaka-aineeksi. Jatkossa AINIA-tuotteet tunnistaa myös Suomessa tuotetun tuotteen Avainlippu -alkuperämerkistä sekä vastuullisen kotimaisen designin W Design Finland -merkistä. Lisäksi Astiakorjaamon ennallistamia astioita löytyy osasta Food & Co -ravintoloita.

Tällä hetkellä Astiakorjaamolla on meneillään pilottivaiheen jälkeinen tuotannon kehittäminen, jossa fokuksena on logistiikan kehittäminen sekä asiakasryhmien kartoitus. Astiakorjaamo toivookin lisätietoa logistiikan tuotantoketjuista sekä kiertotalouden uusista mahdollisuuksista paikallisella tasolla.

Vaikka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on laatinut vuonna 2009 valmistelevan lausunnon Euroopan lasi- ja keramiikkateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi erityisesti EU:n ilmasto- ja energiapaketin valossa, on astioiden kierrättämisen eteen tehty Paikkarin ja Tuominen-Niittylän mielestä vielä melko vähän.

– Kehitys on ollut jopa päinvastainen, koska huomattava osa keraamisen teollisuuden resursseista on siirtynyt halvempien kustannusten maihin, kuten Thaimaahan ja Kiinaan. Lähitulevaisuus on kuitenkin menossa siihen suuntaan, että tullaan kiinnittämään huomiota monien neitseellisten raaka-aineiden uudelleenkäyttöön ja kiertoon, Paikkari ja Tuominen-Niittylä kertovat.

Astiakorjaamon yrittäjät Pekka Paikkari ja Kati Tuominen-Niittylä. Kuva: Kalle Särkkä.

Kiertotalouden teemat kouluissa näkyviksi

Astiakorjaamo on kiinnostunut tekemään laajasti yhteistyötä kuntien laitoskeittiöiden, catering-palveluiden ja koulujen kanssa.

– Kiertotalouden näkyväksi tekeminen on mahdollista vaikkapa erilaisissa projekteissa yhteistyössä lasten kanssa. Sipoon kunnan kouluissa meillä on ollut aiemmin ennallistettuja astioita kasvisruokailun yhteydessä. Toivomme myös näkyviä kampanjoita ja huomiota herättäviä tekoja, jotka saavuttavat erilaisia kohderyhmiä, kuten koululaisia ja pieniä lapsia. Voisimme hyvin mennä kouluihin kertomaan esineistä ja niiden kierrättämisestä.

Astiakorjaamo kertoo olevansa valmis järjestämään Tulevaisuuden lautanen -kiertotaloushankkeen Järvenpään kouluissa keväällä 2023. Ideana on, että neljäsluokkalaiset lapset voivat piirtää oman näkemyksensä lautaskoristeesta, joka tuo esiin kiertotalousteemaa ja sitä, miten lapset kokevat tulevaisuuden ruokailun vihreästä näkökulmasta. Tavoitteena olisi saada lapset miettimään tulevaisuuden esineitä, koristeita ja mahdollisesti jopa uusia ruokailun muotoja. Projektin teemoja voi koostaa myös koko luokan kesken yhteisöllisenä teoksena. Ehdotuksista valitaan neljä erilaista koristeaihetta toteutettavaksi ennallistettaviin lautasiin koulujen ruokaloissa.

Lisäksi Astiakorjaamolla on innostusta osallistua myös kaupunkien ja kuntien ilmastohankeprojekteihin.

– Kaikki kampanjat ja tapahtumat, jotka tekevät ilmastohankkeita ja kiertotalouden mahdollisuuksia näkyväksi, ovat tervetulleita. Puhtaamman teollisuuden vihreät vaihtoehdot tarvitsevat toteutuakseen paljon huomiota.

Lautaset on mahdollista ennallistaa, mikäli niissä ei ole säröjä tai halkeamia. Lautanen saa ennallistamisen jälkeen myös AINIA-merkin, jota kiertotalouteen sitoutunut asiakas saa käyttää viestiessään ja markkinoidessaan asiakkailleen vastuullisuudesta. Lautaset ennallistetaan kotimaisessa vihreässä entisöintiuunissa, johon mahtuu kerralla noin 200 lautasta. Ennallistamismenetelmä on salainen. Kuva: E. Ahlström.

Kaupungin yhtenä tavoitteena on edistää ilmastoyhteistyötä kaupungissa sijaitsevien yritysten kanssa. Järvenpään ilmastoyritykset -teemasarjassa tutustutaan kaupungissa ilmastotyötä edistäviin ja siitä kiinnostuneisiin yrityksiin.


Järvenpääkumppani-tarinoissa esitellään kaupunkimme yhteisöjä ja yrityksiä Järvenpäähengessä.

Footer is loading...