Ennakoi ja varaudu – tietoa ikäihmisen asumisesta

Esteetön asunto sopii kaikille, mutta kysyntää on myös erityisille senioritaloille yhteisöasumiseen. Miltä tuntuisi asua senioritalossa, hyvinvointikampuksella tai yhteisöasumisessa monen sukupolven palvelukorttelissa? Uusia asumisratkaisuja tehdään, koska niille on kysyntää. Lokakuussa Ikäviikkojen aikana järjestettiin Asumisen minimessut Myllytien toimintakeskuksessa.

Ikäviikoilla 3.10.2023 pidetyillä Asumisen minimessuilla ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen kertoi ikäihmisten monimuotoisesta asumisesta ja valtion toimista asuntopolitiikassa. Turvallisuuskouluttaja Ari Heikkilä Järvenpään paloasemalta kertoi asumisen turvallisuuden lisäämisestä kotioloissa. Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta puolestaan esitteli korjausrakentamisen kiemuroita.

Ikäystävällinen talo

Juuri nyt vireillä on kautta Suomen alueellisten kiinteistöyhdistysten kanssa Ikäystävällinen taloyhtiö -hanke. Tosin korjausrakentamisen määrärahaa on vähennetty kolmannekseen hallituksen budjettiesityksestä. Suuri pudotus lienee johtunut kasvukeskusten painottamisesta.  Kaikkialla korjaaminen ei nykyään ole kannattavaa. Mitä valtio on tehnyt ja mitä tulee tekemään asumisen suhteen tällä hallituskaudella?

Asuntoneuvos Raija Hynynen nosti tärkeäksi vanhojen ihmisten asumisen ennakoinnin ja varautumisen. Hän on erityisesti perehtynyt ikääntyneiden asumisen ongelmiin usean vuosikymmenen aikana.

Ikääntyneiden asumistarpeet ovat monenlaiset ja toisistaan eroavat siinä kuin muunkin väestön asumistarpeet. Tilastoista voidaan kuitenkin nähdä, että Suomessa 65 vuotta täyttäneistä noin 80 prosenttia omistaa asuntonsa, joko omakotitalon tai asunto-osakeyhtiöasunnon. Tällöin asukas itse pitkälti vastaa avaintoimijana asumisolojensa parantamisesta.

– Totta kai tukea voi saada muualtakin, mutta vuokra-asumisessa on vähän toisenlainen kuvio, tähdensi Hynynen.

Ongelmana esteelliset kodit

Iso ongelma Hynysen mukaan on, että vain noin 20 prosenttia eli noin 650.000 tämänhetkisestä noin 3.1 miljoonan asunnon asuntokannasta on esteettömiä.

– Se on arvio, rakentamismääräysten ja korjausten perusteella arvioitu, hän selvensi. Iäkkäiden ihmisten asumispulmien ratkaisuksi tarvitaan sekä vanhojen asuntojen korjauksia että uusia asuntoja.

Yksin asuminen on yleistä. Pariskuntien kohdalla yksin jäävä ikääntynyt on yleensä nainen, joka elää miestä kauemmin. Tällä hetkellä noin puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin.

– Fyysisten asuinolojen parantamisen lisäksi tarvitaan muitakin toimia, näki Hynynen. Näitä ovat monen kaipaamat asuinalueen ikäystävällisyys, yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta.

Ennakoi ja varaudu

Oma toiminta asumistyytyväisyytensä eteen on ensiarvoisen tärkeää. mutta valtiokin tekee paljon. Ennakointi ja varautuminen hyvissä ajoin muuttuviin tarpeisiin on tärkeää. Valtion asuntopolitiikasta Hynynen nosti esiin ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–17.

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma puolestaan alkoi edellisellä hallituskaudella 2020 jatkuen viime vuoden loppuun.

– Korjausavustukset ovat merkittävä rahoituskeino lainsäädännön ja rakentamismääräysten lisäksi, hän lisäsi.

Asumispalveluissa myös kunnat ja nyttemmin hyvinvointialueet ovat tärkeitä tekijöitä. Asumispalvelujen toteuttamiseen tarvitaan lisäksi yrityksiä, järjestöjä sekä vapaaehtoistoiminnan sektoriakin muun muassa yhteisöllisyyden edistämiseen.

Tuumaa hyvissä ajoin seuraavia asioita

Kannattaa hyvissä ajoin tuumata pärjääkö asunnossaan, jos toimintakyky heikkenee. Selviääkö asunnonmuutostöillä vai joutuuko muuttamaan esteettömämpään asuntoon? Ovatko palvelut riittävän lähellä? Hynysen mielestä hyvissä ajoin tuumaus tarkoittaa toimimista jo ennen ensimmäistä vakavaa sairaalamatkaa tai toimintakyvyn huomattavaa alenemista.

Asunnon ja asuinrakennuksen esteettömyys, toimivuus ja turvallisuus ovat toisiinsa liittyviä avainsanoja. Pääosa tulevien vuosikymmenten asunnoista on jo rakennettu. Yli 65-vuotiaiden osuus maassamme on 1.3 miljoonaa. Vaikka uusiakin asuntoja rakennetaan koko ajan, niin olemassa olevan asuntokannan parantamiseen ja korjaamiseen on näin ollen tehokkaasti panostettava.

Kolmenlaista avustusta asuntokannan parantamiseen

Asuntokannan parantamiseen on Asuntorahastosta (ARA) saatavilla kolmenlaisia avustuksia. Näitä ovat iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustus, hissiavustus ja avustus liikkumisesteen poistamiseen. Näistä ensin mainittu on tarkoitettu yksityishenkilöille. Viimeksi mainittuakin voidaan Hynysen mukaan osittain käyttää, mutta se on tarkoitettu asunto-osakeyhtiöille esimerkiksi ulko-ovien muuttamiseksi automaattisesti aukeaviksi ja luiskien asentamiseen rollaattorin ja pyörätuolin käytön mahdollistamiseksi.

Toiveet ja todellisuus

Kysyttäessä ihmisten mielipidettä asumistoiveistaan on ministeriön erilaisissa tutkimuksissa ilmennyt, että suurin osa haluaa asua nykyisessä asunnossa. Myös haja-asutusalueella maaseudulla vastataan näin. Kuitenkin moni jo vastatessaan valitsee, että haluaa aikanaan asumaan taajamaan kunnan keskustaan, jossa on esteetön asunto ja palvelut lähellä. Moni sinne muuttaakin eläkkeelle siirtyessään. Halu muuttaa palvelujen lähelle lisääntyy toisessa aallossa 70 vuotta täytettyä. Osa haluaa muuttaa olemassa olevaan asuntokantaan ja osa aivan uuteen asuntoon, osa senioritaloihin ja yhteisöasumiseen.

Jos toimintakyky on heikko, ei kyse ole pelkästään haluamisesta, vaan päädytään palvelutaloihin. Jos varallisuus antaa myöten, niin ikääntyneillä on paljon osa-aikaista asumista. Asunnon ylläpito-ongelmien, sijainnin syrjäisyyden ja kunnon puutteiden lisäksi on muistettava myös koettu yksinäisyys ja turvattomuus muuttohalun syinä.

Kysy Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojalta

Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta kertoi asuntojen korjaamisesta ja saatavilla olevasta korjausneuvonnasta. Vanhustyön keskusliitto ylläpitää Asumisen aineistopankkia osoitteessa vanheneminen.fi/asuminen. Tästä viranomaisten kanssa yhteistyönä toteutetusta tietopankista löytyy kaikenlaista vinkkiä asumisen ennakoimisesta ja varautumisesta sekä tietoa asumisen vaihtoehdoista ja ikäystävällisestä ympäristöstä.

Uusi asumisen aineistopankki kokoaa asumisen ennakointiin ja suunnitteluun liittyvät asiat. Täältä löydät vinkit ja linkit sekä tukea useisiin kysymyksiin:

• Miten haluan asua tulevaisuudessa?
• Millaisia asumisvaihtoehtoja on tarjolla?
• Millainen on ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö?
• Millaisia kodin muutostöitä kannattaa tehdä ja miten niihin saa avustuksia?
• Miten varmistan, että kotini on esteetön ja turvallinen?

Aineistopankki tehtiin ympäristöministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Miina Sillanpään Säätiön, Muistiliiton, Suomen Asumisen Avun sekä Vanhustyön keskusliiton kanssa.

Korjaus- ja nettineuvontaa kautta maan

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja löytyy kaikilta Suomen hyvinvointialueilta. Heidän puoleensa voivat kaikki 65-vuotiaat tai tätä vanhemmat kääntyä, jos on kysyttävää asunnon korjauksiin, muutostöihin tai turvallisuuteen liittyen. Korjausneuvojat auttavat kustannusarvion laadinnassa ja luonnospiirustuksissa sekä tekijän löytämisessä. Mukaan kuuluvat myös rakennetekniset ongelmat, kuten kosteus- ja homevauriot. Järvenpään alueella korjausneuvojana toimii rakennusmestari Timo Kuosma. Neuvontaa annetaan sekä puhelimitse että paikalle tulemalla.

Keskusliitossa on hyvin monipuolisesti ikäihmisille suunnattua ohjaus- ja tukitoimintaa kuten esimerkiksi ystäväpiiritoimintaa ja netissä selviämistä neuvovaa Seniori Surf -toimintaa.

-Viimeisten 25 vuoden aikana on autettu tekemään 5 000 remonttia noin 350 miljoonan euron arvosta, kertoi Laakso. Korjausneuvonta on laajasti ennalta estävää toimintaa, murtumattomat lonkat ja syttymättömät tulipalot kun eivät näy tilastoissa.

Pelasta, sammuta, rajoita, varoita, hälytä, opasta

Pelastuslaitoksen Ari Heikkilä painotti asukkaan ennakoivan omatoimisuuden tärkeyttä omassa asumisturvallisuudessaan. Paloaseman henkilökunnalla on aina mukana virkakorttinsa, jonka voi pyytää kolkuttelijoita tarvittaessa esittämään. Ennalta ehkäisyä on myös hankkia matkapuhelimeensa 112-sovellus ja parantaa talon tai muun asunnon havaittavuutta selvin merkinnöin. Osoitenumero tulee olla riittävän isolla ja numerovalo palamassa. Ulko-ovessa olisi hyvä olla tarra, jossa kerrotaan kohteen osoite, jotta sivullinen voi sen helposti ilmoittaa pelastuslaitokselle.

Palonsyyn tutkinnan raporttien perusteella jokaisen tulee kiinnittää huomiota puuttuvaan tai väärin asennettuun palovaroittimeen, koska toimiva palovaroitin olisi estänyt noin yhdeksän kymmenestä palokuolemasta. Palovaroittimen ääneen kannattaa aina reagoida, vaikka ääni tulisikin naapurista. Noin 50 ihmistä menehtyy Suomessa tulipaloissa vuosittain.

Savu on tappavaa

Asunnossa olevien tavaroiden suuri määrä muodostaa palokuorman, jonka vähentäminen on tärkeää. Tavaramäärä on jo haitaksi, jos esimerkiksi asunnon sisäovia ei enää saa kunnolla aukeamaan. Ensihoitoa ja pelastustyötä helpottaa, jos asunnossa mahtuu liikkumaan.

Liesi ja muut sähkölaitteet muodostavat mahdollisuuden palon syttymiseen. Sähkölaitteeksi voidaan lukea kaikki sähkökäyttöiset laitteet valaisimia ja jatkojohtoja myöten. Kaikkien sähkölaitteiden tulee olla ehjiä ja korjata niitä saa vain alan ammattihenkilö. Jatkojohtoja ei tule jatkaa ketjuttamalla, koska liian monen laitteen kytkentä kuumentaa johdon.

Aikakytkimellä varustettu induktioliesi lienee liesistä turvallisemmasta päästä. Saunassa ei tule kuivattaa vaatteita kiukaan päällä eikä saunaa tule käyttää varastotilana poistamatta ensin kiuasta käytöstä sähköasentajan avulla. Samoin ei lieden päällä tule säilyttää mitään.

Kännykkä pitäisi ladata päiväsaikaan

Kynttilöitä ei tule polttaa palamattomalla alustallakaan ilman valvontaa ja lämpökynttilöiden eli tuikkujen tulee olla suosituksen mukaan vähintään viiden sentin turvaetäisyyden päässä toisistaan. Steariini sulettuaan nestemäiseksi leimahtaa rasvapalona voimakkaasti. Tällainen palo kiihtyy saatuaan vettä, joten tulee käyttää sammutuspeitettä käsisammuttimen puutteessa.

– Aika paljon on siirrytty elävästä kynttilästä ledeihin, kertoi Heikkilä. Vaikka itsestään sammuvia savukkeitakin lienee myynnissä, niin silti käryää toisinaan tupakoitsija ja vuodekin. Vielä on muistettava, että kännykkää ei tule ladata nukkuessa, paitsi korkeintaan palovaroittimen läheisyydessä lähes palamattomalla alustalla.

Jouni Kaukonen, toimittaja, Järvenpään Seudun Invalidit ry:n jäsen