Erkki Erosen syntymästä 100 vuotta – Järvenpää juhlistaa kuvanveistäjää
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 12: Vuonna 2026 tulee kuluneeksi sata vuotta kuvanveistäjä Erkki Erosen syntymästä. Järvenpää juhlistaa merkkivuotta nostamalla esiin hänen elämäntyötään ja veistoksiaan, jotka ovat osa kaupungin julkista tilaa ja kulttuurihistoriaa. Erosen tytär Marisa Eronen avaa isänsä työtä ja ajattelua arjen ja tekemisen kautta.
Kuvanveistäjä Erkki Erosen (1926–2018) teoksia on sijoitettu eri puolille Järvenpäätä. Monille ne ovat tuttuja arjesta, vaikka tekijän nimeä ei aina tunneta. Eroselle itselleen oli tärkeämpää työn sisältö kuin tekijän esilläolo.
– Isä sanoi usein, että teos puhuu puolestaan. Hänen mielestään kaikkea ei tarvinnut selittää tai avata sanoilla, Marisa Eronen muistelee.
Ajatus näkyi myös tavassa, jolla Eronen suhtautui omaan näkyvyyteensä. Hän ei pyrkinyt esille eikä kokenut tarpeelliseksi markkinoida töitään, vaikka kiinnostuneita ostajia oli.
– Hän saattoi sanoa ihan suoraan, ettei myy työtä, vaikka joku olisi ollut kiinnostunut.
Opintojen kautta Järvenpäähän
Eronen aloitti taideopintonsa Taideteollisessa oppilaitoksessa. Hän jatkoi opintojaan Ateneumin päiväkoulussa vuosina 1948–1951 ja Vapaassa taidekoulussa vuosina 1954–1955. Opiskeluvuosina hän pohti pitkään, mihin asettuisi työnsä puolesta. Helsinki ja Espoon rannikkoalueet olivat vaihtoehtoina, mutta sodanjälkeinen aika ja perheen huolet Porkkalanniemen läheisyydestä vaikuttivat päätöksiin.
Järvenpää tuli mukaan vähitellen. Opiskeluaikana Eronen kulki junalla kaupungin ohi asuessaan Jokelassa ja Keravalla. Järvenpää tuntui sopivalta etäisyydeltä pääkaupunkiin ja lisäksi se oli tunnettu Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä.
– Alue oli tavallaan matkan varrella, mutta lopulta se tuntui oikealta paikalta asettua, Marisa Eronen sanoo.
1950-luvun lopulla Eronen päätti rakennuttaa Järvenpäähän ateljeekodin. Talo valmistui vuonna 1959, samana vuonna kun Erkki ja hänen puolisonsa Marjatta Eronen avioituivat.
Marjatta Eronen toimi kotiäitinä ja vastasi kodin arjesta, mikä mahdollisti puolison keskittymisen kuvanveistoon. Molempia yhdistivät samankaltaiset lähtökohdat.
– He olivat molemmat maalla syntyneitä ja taiteesta kiinnostuneita. Kulttuuri oli heille luonteva osa arkea.
Perhe ja arki
Perheeseen syntyi kolme tytärtä. Marisa Eronen kertoo, että isä suhtautui lapsiin huolellisesti ja pyrki kohtelemaan kaikkia tasapuolisesti.
– Hän oli meitä kohtaan hirveän hellä ja tarkka oikeudenmukaisuudesta. Hän ei halunnut, että kenellekään jäisi tunne, että toinen olisi saanut enemmän.
Harrastuksia ja koulutusta pidettiin tärkeinä. Taiteellinen työ oli osa arkea, mutta vasta myöhemmin lapset ymmärsivät, kuinka vahva kutsumus isällä oli.
– Se ei ollut vain ammatti. Vasta myöhemmin tajusin, kuinka vahvasti se veti häntä puoleensa.
Eronen oli laajasti kiinnostunut eri ilmiöistä ja ihmisistä. Hänellä oli tiivis ja pitkäaikainen ystäväpiiri, jonka jäsenet tulivat monilta eri aloilta. Musiikki yhdisti monia ystävyyssuhteita.
– Ystäväpiiri oli tosi monialainen, ja usein musisoitiin yhdessä.
Eronen soitti useita instrumentteja. Hän palasi pasuunan pariin 1980-luvulla soitettuaan sitä jo nuorena. Hän osasi soittaa myös harmonikkaa ja pianoa ja oli nuorena miehenä laulanut kuorossa.
– Äidillä oli kaunis sopraano, ja hän lauloi kamarikuorossa. Hän yritti jonkin verran opetella myös viulunsoittoa. Myös lapset opiskelivat musiikkia. Itse soitin viulua ja sisarukset pianoa.
Lapsuudenkaverit muistivat Erosen hyväntuulisena ja viheltelevänä. Myöhemmällä iällä iskeneet aivoinfarktit veivät viheltämisen taidon, joka harmitti häntä.
Ammatti ja oma näkemys
Eronen käytti itsestään mieluummin nimitystä kuvanveistäjä kuin taiteilija.
– Hänen mielestään taiteilija oli liian yleinen termi. Kuvanveistäjyys edellytti koulutusta ja ammattitaitoa.
Hän oli tarkka työnsä laadusta ja valvoi myös pronssivalujen viimeistelyä. Kärkkäisen taidevalimon taidevalaja kuvaili Erosen kädenjälkeä omaleimaiseksi ja kertoi, kuinka huolellisesti hän seurasi saumojen viimeistelyä ja siselointia pintojen viimeistä käsin työstämistä.
– Isä oli tinkimätön. Hän teki töitä niin kauan, että oli itse tyytyväinen.
– Keskeneräisistä töistä hän saattoi kysyä mielipiteitä myös perheeltään. Hän saattoi kysyä suoraan, että mitä mieltä olet, ja otti palautteen todella hyvin vastaan.
Tilaustöissä Eronen piti kiinni omasta näkemyksestään.
– Hän sanoi, että jos teos ei miellytä, sitä ei ole pakko ottaa vastaan. Mutta koskaan ei käynyt niin, ettei tilaustyötä olisi hyväksytty.
Osallistuminen ja vastuu
Taiteellisen työn ohella Eronen oli aktiivinen paikallisessa kulttuurielämässä. Hän oli mukana perustamassa Järvenpään taideseuraa, ja perustamissanat lausuttiin hänen omassa ateljeessaan.
Hän piti tärkeänä lasten kulttuuriharrastusten tukemista ja osallistui lasten kuvataidekerhojen järjestämiseen.
– Hän ajatteli, että mahdollisuuksia pitää olla kaikille, ei vain omille lapsille.
Liikunta oli Eroselle tärkeää. Hän juoksi säännöllisesti Tuusulanjärven ympäri ja oli mukana luomassa Paavonpolkua yhdessä silloisen kunnanlääkärin Jorma Jääskeläisen kanssa. Eronen mittasi maastoon ensimmäisen Paavonpolun reitin, ja puru hankittiin sahalta talkoovoimin.
– Se kertoo siitä, ettei hän rajannut vastuuta vain omaan alaansa.
Ateljeekoti ja ideat
Harjulan koulun vieressä sijaitseva ateljeekoti oli perheelle ennen kaikkea koti.
– Lapsena ei ajateltu, että se olisi taiteilijakoti. Vasta myöhemmin ymmärsi, ettei tämä ollut ihan tavallinen paikka.
Kotona oli runsaasti alkuperäisteoksia ja kipsimalleja, joista pronssiveistokset oli valettu. Osa töistä jäi tarkoituksella myymättä.
Luonnostelu kuului arkeen. Eronen piirsi usein myös televisiota katsoessaan.
– Hän sanoi antavansa kynän hakea muotoaan.
Luonto ja eläimet olivat tärkeitä inspiraation lähteitä. 1970-luvulla Caprin-matkalta tuodut kuivatut merihevoset johtivat myöhemmin veistokseen.
– Isä puhui joskus halustaan tehdä pingviinistä veistos, mutta ajatus jäi toteuttamatta.
Teokset osana muistia
Erosen teoksissa toistuvat aiheet, jotka liittyvät vastuuseen, historiaan ja ihmisiin. Isänmaalliset aiheet ja luterilainen arvopohja näkyvät useissa muistomerkeissä, kuten Vanhankylänniemessä sijaitsevassa sotaveteraanimuistomerkissä Veljeä ei jätetä.
– Hän ymmärsi, etteivät kaikki teokset miellytä kaikkia. Hänen mielestään se oli ihan luonnollista.
Juhlavuonna 2026 Erosen teoksia tarkastellaan Järvenpään kulttuurihistorian näkökulmasta. Ne ovat yhä osa kaupunkilaisten arkea julkisessa tilassa.
Erkki Erosen 100-vuotisjuhlavuosi Järvenpäässä
Torstai 12.3.2026 klo 18, Järvenpää-talo, Juhani Aho –sali
Paneelikeskustelussa Kuvanveistäjä Erkki Erosen syntymästä 100 vuotta tarkastellaanErosen elämää, taidetta ja kuvanveistäjän merkitystä Järvenpään kulttuurielämälle. Keskustelemassa Erosen tytär Marisa Eronen, ystävä Juhani Kolehmainen ja Suomen Kuvanveistäjäliiton toiminnanjohtaja Karoliina Korpilahti. Tilaisuuden lopussa on aikaa kysymyksille ja muisteluille. Juontajana toimii Pinja Petäjä, Järvenpään taidemuseolta.Tilaisuus on maksuton ja sen kesto noin 1,5 tuntia.
Lisätietoja: Kuvanveistäjä Erkki Erosen syntymästä 100 vuotta
Sunnuntai 15.3.2026 klo 13, Järvenpää-talo, Juhani Aho –sali
Luento Sibelius-patsaasta Pikku-Kalleen – Erkki Erosen veistostaide Järvenpäässä. Luennoitsijana järvenpääläinen taidekasvattaja Anri Gorski. Luennon jälkeen veistoskävely Erkki Erosen teosten äärelle. Tilaisuuden kokonaiskesto noin 1,5 tuntia.
Lisätietoja: Yleisöluento: Sibelius-patsaasta Pikku-Kalleen: Erkki Erosen veistostaide Järvenpäässä
Lauantai 9.5.2026, Järvenpää-päivä, Pikku-Kalle Patsas
Tervetuloa koko perheen voimin muistamaan kuvanveistäjä Erkki Erosta ja hänen tulevaisuuteen tähtäilevää Pikku-Kalle-veistostaan (os. Helsingintie 11). Ohjelmassa veistoksen kukitus, puhe Pikku-Kallelle sekä musiikkia. Järjestäjänä Järvenpää-seura ry. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat.
6.10.–25.10.2026 Veistoksen synty – Näyttely Erkki Erosen taiteesta, Järvenpään Taidetalo
Näyttelyssä esitellään, kuinka kuvanveistäjä Erkki Eronen loi teoksiaan. Näyttelyssä vierailija saa käsityksen, millaisia työvaiheita teoksen syntyyn kuuluu, mitä työvälineitä kuvanveistäjä on käyttänyt ja miten työt ovat viimeistelty. Tavoitteena on avata yleisölle veistotaiteen prosessia ideasta valmiiksi teokseksi ja tuoda esiin kuvanveistäjän työn monivaiheisuus. Näyttely kertoo valtakunnallisesti ja paikallisesti tunnetun kuvanveistäjän työstä ja taiteen synnystä helposti lähestyttävällä tavalla kaiken ikäisille. Näyttely sopii vierailukohteeksi myös esimerkiksi koululaisryhmille.
Näyttely koostuu:
- veistosten luonnospiirustuksista
- valokuvista veistosten tekovaiheista
- havainnollistavista materiaaleista kuten esim. punkteerausvälineet, veistoraudat, muovailuvälineitä, muottivälineitä
- pronssivalumuotti ja siinä valettu pronssiveistos
- veistoksista
Avoin muistelukirja
Avoin verkkopohjainen muistelukirja, johon kaupunkilaiset voivat jakaa muistojaan Erkki Erosen teoksista ja niiden merkityksestä. Muistoja nostetaan esiin myöhemmin vuoden aikana. Linkki virtuaaliseen muistelukirjaan. Avoin muistelukirja on avoinna keskiviikkoon 30.9.2026 asti.
Muisteluita voi jättää myös Myllytien toimintakeskuksessa (os. Myllytien 11) aulassa sijaitsevaan palautelaatikkoon.
Erkki Erosen teoksia Järvenpäässä
Julkiset veistokset ja muistomerkit
Sibelius-monumentti, Järvenpää, 1962.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Sibelius-patsas, pienoismalli, 1963.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Kuviokelluntaa, reliefi, Järvenpään kaupungin uimahalli, 1973.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Kylpevät kyyhkyt, veistos, Järvenpään kaupungin kirjasto, 1976.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Pikku-Kalle, pienoismalli, 1979.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Pikku-Kalle, veistos, Järvenpää, 1980
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Kevään viesti, suihkukaivoveistos, Järvenpää, 1980.
Kirjailija Mikko Uotinen, reliefi, Järvenpää, 1987.
Joonas Kokkonen, kipsireliefi, 1991.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Soihtu, suihkukaivoveistos, Fortum / Tuusulanseudun Sähkölaitos, Järvenpää, 1993
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Veljeä ei jätetä, sotaveteraanien muistomerkki, Vanhankylänniemi, pronssi, 1995.
Nimikirja – Pro Patria, reliefi, 1999.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Näkijä, veistos, Järvenpään kaupunki, 2003.
Väinö Salmion muotokuva, veistos.
(Teos kuuluu Järvenpään taidemuseon kokoelmaan.)
Kirkolliset teokset
INRI, krusifiksi, alttariveistos, Järvenpään kirkko, puu, 1968.
Pyhä yö – Jouluyön ihme, reliefi, Laurilan seurakuntatalo, puu, 1978.
Liike- ja kulttuuriympäristöt
Trio, veistos, Nordea (ent. KOP), Järvenpää, kiillotettu pronssi, 1967.
Hengen leikkikruunu, K. A. Paloheimon muistomerkki, Kallio-Kuninkala, Järvenpää, pronssi, 1978.
Vanhankylänniemi ja Tuusulanjärvi
Optarien purjehdus, Tuusulanjärven Purjehtijat ry:n klubialue, Vanhankylänniemi, mobile, metalli, 1987.
Erkki Eronen joutui syysmyöhällä yksin purjehtiessaan vakavaan onnettomuuteen, jossa vene kaatui ja hän jäi köysiin kiinni veneen alle. Toinen purjehtija pelasti hänet. Kiitokseksi pelastumisestaan Eronen teetätti omakustanteisena mobilen, joka sijaitsee Tuusulanjärven Purjehtijoiden klubilla.
Muistolaatta
Järvenpään rautatieaseman muistolaatta, pronssi, 1962.
Hautausmaalla sijaitsevat teokset
Pronssiveistos Erkki Erosen äidin ja sisaren haudalla, Järvenpään hautausmaa, 1970-luku.
Kotiinlähtö, pronssiveistos Sauson perhehaudalla, Järvenpään hautausmaa.
Perhehauta Erkkilä-Rantasalo, Järvenpään hautausmaa.
Perhehauta Lehtikari, Järvenpään hautausmaa.
Perhehauta Rantanen, Järvenpään hautausmaa.
Yksityisomisteiset teokset
Lisäksi Erkki Erosen teoksia on yksityisomistuksessa Järvenpäässä sekä kuvanveistäjän entisessä kotitalossa.
Erkki Erosen teoksiin kaupunkikuvassa voi tutustua myös Taidekierros Järvenpäässä -sivulta.
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.