Heikki-Hippo auttaa harjoittelemaan tunne- ja kaveritaitoja leikin avulla
Cooperin päiväkodin esiopetusryhmässä on seikkaillut lukuvuoden alusta uudenlainen oppimiskaveri. Virkattu pehmolelu Heikki-Hippo kulkee lasten mukana leikeissä, kuuntelee ryhmän arkea ja nostaa yhteiseen keskusteluun esimerkiksi erilaisuuden, tunteet, ryhmärauhan sekä leikkiin mukaan pääsemisen.
Lounashetki on päättymässä Cooperin päiväkodin esiopetusryhmässä, ja seuraavaksi on vuorossa perjantain päiväpiiri. Tällä kertaa lapset pääsevät kuulemaan Heikki-Hipon syyslomakuulumisia. Loman aikana Heikki oli leikkinyt leikkipuistossa, pelannut lautapelejä, saunonut, seikkaillut metsässä, ihaillut auringonlaskua, käynyt kirjastossa, skeittaillut ja matkustanut junalla tuttavaperheen luo.
Varhaiskasvatuksen sosionomi Oskari Ahola kysyi lapsilta, mikä Heikki-Hipon lomapuuhia yhdisti. Vastausta ei ollut aivan helppo keksiä. Lopulta Oskari paljasti, että kaikki tekeminen oli ilmaista tai ainakin edullista.

Sosionomiopinnoista syntyi idea esiopetusryhmän arkeen
Cooperin päiväkodissa työskentelevä Ahola on koulutukseltaan lähihoitaja ja on työskennellyt kaupungilla vuodesta 2018 lähtien, aluksi lastenhoitajana. Sittemmin hän jatkoi opintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja on pian valmistumassa varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Nykyään hän työskentelee Cooperin päiväkodissa.
– Ajatus tarinallisen leikin hyödyntämisestä syntyi opintoihini kuuluneella laajalla kurssilla. Halusin tuoda menetelmän osaksi esiopetusryhmää ja tulevaa työtäni varhaiskasvatuksen sosionomina. Heikki-Hipon hahmo alkoi muotoutua jo kurssin aikana, mutta konkretisoitui, kun sain sisareltani lahjaksi hänen virkkaamansa pehmolelun. Pehmohiposta tuli tunne- ja kaveritaitojen harjoitteluun osallistuva työkaveri.
Siirtyminen Cooperin päiväkotiin ja esiopetusryhmän aloittaminen tarjosivat luontevan hetken esitellä Heikki-Hippo lapsille.
Leikkikaveri ja kanssatutkija
Heikki-Hippo on lasten leikkikaveri ja kanssatutkija. Ensimmäisellä tapaamisella lapset täydensivät yhdessä Heikin tarinaa ja päättivät, että hän on seitsemänvuotias ja käy esikoulun muiden lasten tapaan ennen kouluun siirtymistä.
– Perjantaisin Heikki saa ohjata päiväpiirin. Aihe valitaan ryhmän tarpeiden, ajankohtaisten ilmiöiden ja lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tähän mennessä on käsitelty tutustumista, omaa pesää, erilaisuutta, omista tavaroista huolehtimista, leikkiin liittymistä, ryhmärauhaa ja hassuttelua.
Muulloinkin Heikin saa pyytää mukaan leikkiin, syliin tai halattavaksi. Hahmon tärkeä periaate on, ettei ketään jätetä leikin ulkopuolelle: Heikki haluaa leikkiä kaikkien halukkaiden kanssa. Lapset ovat rakentaneet hänelle esiopetustilaan oman pesän, josta hän voi seurata ryhmän elämää. Näin päiväpiireihin voidaan tuoda turvallisesti aiheita, jotka nousevat lasten omasta arjesta.

Tarina antaa tilaa lasten omille oivalluksille
Heikki voi olla lapsekkaan utelias, pyytää lapsilta neuvoja ja kertoa kasvattajan ohjaamia tarinoita. Lapset pääsevät pohtimaan, mitä Heikille kannattaisi opettaa ja miten hänen olisi hyvä toimia erilaisissa tilanteissa. Myös arjen pulmia voi olla lapsille helpompi käsitellä Heikin kertoman tarinan kautta. Tarina antaa tilanteeseen etäisyyttä, ja yhteys leikin ja todellisen elämän välille voidaan rakentaa vähitellen.
– Tarinallisen leikin kautta voidaan nostaa esille kaikkea sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin liittyvää, erilaisilla lähestymistavoilla. Heikki-Hipon kanssa toimiminen tukee lasten kognitiivisen ajattelun kehittymistä, sekä ryhmässä toimimista, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä taitoja koulutyön aloittavalle lapselle, kertoo Ahola.
Jo ensimmäisellä tapaamisella lapset huomasivat, että Heikki-Hipolta puuttuu toinen silmä. Heikki pitää piirrettä itselleen tärkeänä, ja havainnosta syntyi luonteva keskustelu erilaisuudesta. Hahmon taustatarina rakentuu yhdessä lasten kanssa: Heikki ei ole vielä kertonut, mitä silmälle tapahtui, ja lapset ovat keksineet, että hänellä on myös suuri salaisuus odottamassa paljastumistaan.
Eräällä päiväpiirillä vallattomalla tuulella ollut Heikki heitteli voltteja ja hihitteli. Tilanteesta siirryttiin naurujoogaan ja keskusteluun siitä, milloin hassuttelulle on sopiva hetki. Lapset pohtivat, ettei aina voi hassutella, mutta arjessa tarvitaan myös tilanteita, joissa saa ilmeillä, heittäytyä ja nauraa vatsa kippurassa.
– Toisella kerralla harjoittelimme lasten kanssa leikkiin mukaan menemistä. Lapset leikkivät keskenään, ja Heikki-Hippo yritti liittyä joukkoon rynnimällä tai ottamalla salaa leluauton. Lapset huomasivat, etteivät keinot olleet hyviä, ja neuvoivat Heikille, miten leikkiin voi pyytää päästä mukaan.
Lapset odottavat Heikin päiväpiirejä
Lapset ottivat Heikin vastaan innostuneesti ja haluavat hänet mukaan toimintaan. Erityisesti Heikin päiväpiirejä odotetaan. Myös Heikki-Hipon poissaolo huomattiin heti. Heikki-Hippo ehti livahtaa jo syyslomalle, kun moni lapsi kysyi, mihin Heikki-Hippo on mennyt.
– Tarinallinen leikki saa myös meidät aikuiset katsomaan maailmaa lapsen silmin. Lapsilta tulee hyviä huomioita ja ajatuksia liittyen Heikin tarinan rakentumiseen. Meillä on päiväkodissa myös Heikki-Hipon päiväkirja, jota lasten vanhemmat voivat selata.
Menetelmä sopii eri-ikäisille lapsille
Tarinallista leikkiä voidaan hyödyntää eri-ikäisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja myös alkuopetuksessa. Cooperin päiväkodin Heikki-Hippo -projektin on tarkoitus jatkua koko esiopetusvuoden ajan. Menetelmästä voi kuitenkin rakentaa myös lyhyempiä, tietyn teeman ympärille keskittyviä kokonaisuuksia, esimerkiksi leikkiympäristöjen kehittämiseen.
Päiväpiiri on päättymässä ja on aika päästää Heikki-Hippo omaan pesäänsä. Jokainen eskarilainen sai vuorollaan sanoa heipat Heikki-Hipolle joko halaamalla, moikkaamalla, näyttämällä peukkua tai vilkuttamalla.

Teksti ja kuvat: Tuula Alkula
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.