Hyvää arkea lasten ehdoilla

Järvenpään kaupungin varhaiskasvatus haluaa tarjota turvallisen ja välittävän ympäristön lapsille kasvaa, kehittyä ja oppia uutta. Lasten osallisuus näkyy kasvatustyössä päivittäin, kun toimintaa suunnitellaan yksilölliset tarpeet ja muuttuvat tilanteet huomioiden.  

Järvenpään kaupungin 16 kunnallista päiväkotia on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen varhaiskasvatusalueeseen, ja nyt olemme saapuneet pohjoiseen alueeseen kuuluvalle Cooperin päiväkodille. Cooperin päiväkoti otettiin käyttöön sen valmistuttua alkuvuodesta 2021 ja se sijaitsee Järvenpään hyvinvointikampuksella, aivan terveyskeskus JUSTin naapurissa. Iloisenkeltaisin yksityiskohdin koristellussa päiväkotirakennuksessa pääsemme jututtamaan varhaiskasvatusopettajia Ella Paateroa ja Ronja Roinista siitä, millaiset asiat kuvaavat varhaiskasvatustyön arkea Järvenpäässä. Paatero työskentelee Cooperin päiväkodissa ja Roininen eteläiseen alueeseen kuuluvassa Pollen päiväkodissa.  

Mistä sitten koostuvat hyvän varhaiskasvatusarjen ainekset?

– Hyvä arki pohjautuu lasten yksilöllisten vahvuuksien, tarpeiden ja kiinnostuksenkohteiden huomioimiseen, joka toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman ja kasvattajien päivittäisen havainnoinnin avulla. Näin lapset ovat vahvasti toiminnan keskiössä ja silloin myös hyvä arki mahdollistuu, kun mietitään jokaisen lapsen tarpeita ja luodaan arki sen mukaan, Paatero tiivistää ja Roininen lisää:  

– Kaikki toiminta suunnitellaan lasten ominaisuudet ja myös muuttuvat tarpeet huomioiden ja niiden perusteella me kasvattajat pystymme muokkaamaan päivän struktuuria ja esimerkiksi pienryhmien muotoa. Tämä on tärkeää erityisesti mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sillä lapselle turvallinen arki on toistuvaa ja meidän tehtävämme on muokata siitä sellaista, mikä tukee heidän kasvuaan. 

Lasten tarpeet ja mielenkiinnonkohteet huomioimalla saadaan aikaan lapsia sitouttavaa toimintaa

Järvenpään varhaiskasvatuksessa lapsi on vahvasti toiminnan keskiössä. Sekä Paatero että Roininen kokevat, että Järvenpäässä toteutuvat hyvät aloituskäytänteet ja rauhassa tapahtuva tutustuminen niin lapsiin kuin huoltajiin ovat avainasemassa luottamuksen rakentamisessa.

– Uuden lapsen aloittaessa päiväkodissa toteutetaan tutustumiskäynnit, joiden aikana aloitetaan luomaan suhdetta sekä lapseen että perheeseen. On tärkeää, että tutustumiselle annetaan aikaa päiväkotikauden alussa eikä yritetä saada tutustumista mahdollisimman nopeasti pois alta. Kun vanhemmat saavat tulla tutustumaan tiloihin ja meihin kasvattajiin luottamus lisääntyy ja vuorovaikutus paranee, ja vanhempien luottamuksen myötä myös lasten luottamus kasvaa, jolloin lapset sopeutuvat nopeammin päiväkotiarkeen.

Lasten osallisuus toimintaan tapahtuu Paateron ja Roinisen mukaan yksilöllisesti toteutettujen varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi vahvasti kasvattajien tekemien päivittäisten havaintojen kautta. Molemmat työskentelevät pienten, alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä, joissa havainnointi on erityisen suuressa roolissa.

– Lasten tarpeiden huomioiminen perustuu aikuisten tekemiin havaintoihin: minkä tyyppisistä asioista lapsi on kiinnostunut, mikä häntä motivoi, kenen kanssa hän tykkää leikkiä ja niin edelleen. Havaintoihin perustuen tehdään sitten päätöksiä esimerkiksi pienryhmittelystä tai saatetaan vaikka vaihtaa suunnitelmaa, kun se nähdään lapsille tarpeellisena. Eräänkin kerran olin suunnitellut ryhmälleni askarteluhetkeä, kun huomasin kahden lapsen, jotka eivät yleensä koskaan leikkineet keskenään, uppoutuneen yhdessä ihanaan pitkäkestoiseen mielikuvitusleikkiin. Saman tien päätin, että askarrellaan me muut ja annetaan kaverusten rauhassa jatkaa leikkinsä loppuun, Paatero kertoo.

– Vertaissuhteiden havainnoinnin lisäksi pystymme nopeasti reagoimaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin esimerkiksi vanhemmilta saadun tiedon perusteella. Jos kuulemme, että joku lapsista ei ole nukkunut yöllä tai on vaikka syönyt huonosti, pystymme pienryhmäsuunnittelussa ottamaan huomioon, ketkä syövät päivän aikana ensimmäisenä tai menevät ensimmäisenä levolle. Yhteisöohjautuvuus-hankkeen myötä olemme myös kehittäneet pienryhmäsuunnittelua niin, että voimme ottaa lasten yksilölliset tarpeet entistä paremmin huomioon esimerkiksi ryhmäkokoja muuttamalla, Roininen jatkaa.

Kasvatustyö ja lasten opettaminen eri aihepiireihin tulee Paateron mukaan myös helpommaksi lapsia kuuntelemalla ja heitä havainnoimalla.

– Lapsia osallistava toiminta, missä huomioidaan heidän mielenkiinnon kohteensa, sitouttaa lapsia ihan eri tavalla toimintaan ja mielestäni helpottaa suunnittelua, kun lapset ovat oikeasti innostuneita siitä mitä tehdään. Kun lapsen saa kiinnostumaan jostain, niin hänet saa ihan huomaamattaan harjoittelemaan vaikka mitä taitoja.

Onko lasten yksilöllisten tarpeiden ja ominaisuuksien huomioiminen sitten kasvattajien näkökulmasta kuormittavaa?

– Kyllähän sitä voisi ajatella, että on kuormittavaa, kun toimintaa täytyy luoda jokaisen yksilön näkökulmasta. Mutta lapset ovat niin innostuvia ja hetkessä eläviä, että heistä saa valtavasti energiaa ja monesti vaikka ovat yksilöitä niin heillä on paljon samoja kiinnostuksen kohteita ja samoja asioita mitä tulisi harjoitella. Kuulostaa siis haastavammalta kuin todellisuudessa onkaan, Roininen huomauttaa.

Järvenpään toimintamallit ja työnantajan joustavuus saavat opettajilta kiitosta

Paatero on työskennellyt Cooperin päiväkodissa sen avautumisesta vuonna 2021 saakka. Sitä ennen hän työskenteli päiväkoti Puistolassa, jonka toiminta siirtyi Pehtoorin päiväkodin toiminnan ohella Cooperiin. Roininen työskentelee toista vuotta päiväkoti Pollessa, jonne hän siirtyi opintovapaansa jälkeen Louhelan päiväkodista, jonka toiminta siirtyi kaupungille vuonna 2020. Louhelassa hän ehti työskennellä vuodesta 2014 alkaen. Molemmat ovat valmistuneet Helsingin yliopistosta varhaiskasvatuksen opettajiksi, ja molempia yhdistää se yksityiskohta, että he asuivat koko opintojensa ajan Järvenpäässä. Tämän mahdollisti Järvenpään sijainti ja hyvät kulkuyhteydet Helsinkiin sekä lisäksi Roinisen kohdalla korona-aikana kehittynyt etäopetus.

– Perheellisenä äitinä täytyy olla lisäksi kiitollinen, että opiskelu mahdollistui myös työnantajan puolesta joustavalla työvuorosuunnittelulla, Roininen kiittelee.

Järvenpääläisinä sekä Paatero että Roininen etsivät aikanaan töitä ensisijaisesti paikallisesti, mutta myös lähikuntien tarjontaan tuli tutustuttua.

– Opiskeluaikanani tein keikkatöitä sekä Järvenpäässä että Keravalla. Kun sitten hain opintojen jälkeen täysaikaista työtä, minulla oli jo näkemystä siitä, minkälaisessa ympäristössä haluan työskennellä ja löytyi monia syitä haluta tulla töihin Järvenpäähän, Paatero kertoo.

– Tietysti oma henkilökohtainen elämä ja asuinpaikka vaikuttaa päätökseen siitä, missä haluaa työskennellä. Mutta oli minulla lisäksi sellainen käsitys, että Järvenpäässä on hyvä tehdä töitä, Roininen lisää.

Lisäksi Järvenpään varhaiskasvatuksen toimintamallit tekivät Paateroon vaikutuksen.

– Järvenpäässä pienryhmittely ja porrastaminen on todella vahvasti osa toimintaa, ja oman kokemukseni perusteella muissa kunnissa ja myös yliopistossa ei kauheasti vielä pienryhmittelystä puhuttu. Muistan tullessani Järvenpäähän ajatelleeni, että “Vau! Superhyvä idea jakaa lapset pienempiin porukoihin.” Mielestäni se lisäksi tukee osaltaan osallisuutta ja lasten turvallisuutta.

Tutustu lisäksi Youtube-kanavallamme videoon, jolla Ella ja Ronja kertovat Järvenpään varhaiskasvatuksen työskentelytavoista ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lisäksi kuulet Ronjan ja Ellan mietteitä siitä, miksi meille kannattaa tulla töihin!