Ihmisen kokoisessa Järvenpäässä työskennellään yhtenä joukkueena
Järvenpää on dynaaminen ja kehittämismyönteinen kaupunki. Työnantajana Järvenpää satsaa henkilöstönsä perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Näiden asioiden lisäksi myös yhteisöohjautuvuus ja verkostoyhteistyö innoittivat kahta uutta työntekijäämme Ullaa ja Miiraa hakeutumaan Järvenpäähän töihin.
Varhaiskasvatusjohtaja Ulla Lehtonen sekä kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Miira Arminen aloittivat molemmat Järvenpään kaupungilla helmikuussa. Ulla sai luotsattavakseen merkittävän osan kaupungin henkilöstöstä eli noin 450 varhaiskasvatusalan ammattilaista. Miiran tehtävänä on ohjata ja tukea oppimisen tuen prosesseja varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa.
Ullaa innosti tulla Järvenpäähän töihin, sillä Järvenpää on kaupunkina antanut itsestään dynaamisen, kehittämismyönteisen ja rohkean kuvan.
– Keskusteluni Järvenpäässä työskentelevien ja kaupungissa asuvien henkilöiden kanssa ovat vahvistaneet positiivista mielikuvaani Järvenpäästä. Lisäksi on mielenkiintoista päästä toimimaan kuntatasolla varhaiskasvatuksen kehittämisen ja laadukkaiden palveluiden tuottamisen kanssa. Järvenpää on juuri sopivan kokoinen kunta hahmottaa asioita ja päästä kehittämistyöhön aktiivisesti mukaan.
Myös Miira toteaa, että hän pitää Järvenpäätä vireänä ja modernina kaupunkimaisena toimintaympäristönä, ja se innosti häntä hakeutumaan tänne töihin.
– Järvenpää on monella tapaa ”ihmisen kokoinen” työympäristö, sillä tärkeimmät oman verkoston ihmiset on mahdollista oppia tuntemaan henkilökohtaisesti. Se on asia, joka paitsi rikastuttaa, mutta mahdollistaa myös sujuvan yhteistyön. Johtamisen näkökulmasta olen myös kiinnostunut siitä, että valmentavan johtamisen ja itseohjautuvuuden toimintakulttuuria painotetaan Järvenpäässä.
”Meidät on perehdytetty hyvin työhömme”
Ulla ja Miira olivat ilahtuneita siitä, miten positiivisesti heidät otettiin vastaan uuteen työympäristöön sekä hyvästä perehdytyksestä, jota he ovat saaneet työnsä alkumetreillä. Ulla ja Miira ovat myös keskenään ”keltanokkina” vaihtaneet ajatuksiaan ja kokemuksiaan uuden työn aloittamisesta. Useat työkaverit ovat osallistuneet heidän perehdyttämiseensä ja näissä tapaamisissa on välittynyt aito auttamisen tahtotila ja kutsu yhteistyöhön.
Ullalla oli mahdollisuus perehtyä uusiin tehtäviin jo ennen työn varsinaista aloittamista. Hän tapaa ”sisäänajossaan” muun muassa omaa esihenkilöään viikoittain.
– Perehdytyksen ohessa olen päässyt nopeasti käsiksi myös yhdessä pohtimiseen ja työn kehittämiseen organisaatiossa. Hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta on ollut ilo huomata, että Järvenpäässä panostetaan työntekijän työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen. Sisäinen viestintä on selkeää ja Järvenpäässä on selkeät ja toimivat rakenteet yhteistyölle ja päättämiselle.
– Varhaiskasvatuksesta olen saanut ammatillisen, innostuneen ja kehittämismyönteisen kuvan. Päiväkodin johtajat ovat osaavia ja nauru sekä huumori kertovat hyvästä työilmapiiristä. Uudet hallinnon tilat Bulevardikorttelissa innostavat yhteiseen työskentelyyn. Tulen kevään aikana kiertämään kaikki päiväkodit, jotta näen missä Järvenpään varhaiskasvatus toteutuu arjessa, Ulla jatkaa.
Miira jakaa ajatuksen Ullan kanssa hyvästä työhön perehdyttämisestä.
– Heti valintani jälkeen sain uusilta työkavereiltani useamman spontaanin tervetulotoivotuksen ja minulla oli kaiken kaikkiaan erittäin tervetullut olo. Tuleva esihenkilö piti minuun yhteyttä jo ennen aloittamistani. Tulooni oli valmistauduttu ja pääsin sujuvasti aloittamaan työni. Olen jo parissa Järvenpään koulussa päässyt käymäänkin. Kierros jatkuu kevään mittaan, minkä aikana pääsen tutuiksi koko ajan yhä laajemman yhteistyöverkoston kanssa.
Mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön
Järvenpään uuden kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on ”Onnistumisia ja iloa mahdollistava työyhteisö”, jossa painotetaan yhteisöohjautuvuutta, valmentavaa kulttuuria, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Pilotteina yhteisöohjautuvuuden tiellä aloittivat kirjasto, osaamis- ja työllisyyspalvelut ja Järvenpään Yhteiskoulu, ja nyt yhteisöohjautuvuuden toimintakulttuuria viedään eteenpäin varhaiskasvatuksessa.
Ulla ja Miira olivat erittäin innostuneita kuultuaan, että Järvenpäässä on pitkään ja tavoitteellisesti kehitetty yhteisöohjautuvuuden toimintakulttuuria.
– Yhteisöohjautuvuus on erittäin innostava hanke ja siihen liittyvä ajattelutapa vastaa paljon omia ajatuksiani varhaiskasvatuksen ja työyhteisöjen kehittämisestä. On hienoa, että yhteisöohjautuvuus on löytänyt paikkansa useissa työyhteisöissä, siihen on varattu aikaa ja resursseja ja kaikki työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan ja tiiminsä työhön, sanoo Ulla.
”Olemme samaa joukkuetta”
Ulla toteaa, että kaupunkistrategian toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että tavoitteita on sopiva määrä, jotta ne toteutuvat kaikkien työntekijöiden arjessa.
– Kun työ sujuu hyvin, ihmiset myös voivat hyvin. Työn sujuminen tarkoittaa minulle avointa ilmapiiriä, vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamista, oikeudenmukaista johtamista ja ennen kaikkea sitä, että jokainen työntekijä voi ja saa vaikuttaa omaan työhönsä. Positiivinen palaute kaikissa arjen tilanteissa, toisten sparraaminen ja auttaminen tuottavat yhdessä onnistumisen kokemuksia. Pelipaitakokemus on minusta hyvä termi; yhteisössä koemme parhaimmillaan, että olemme samaa joukkuetta ja kun yksi onnistuu, niin samalla koko yhteisö onnistuu.
– Hyvinvointi on ikään kuin kaiken kivijalka. Uskon, että onnistumista ja iloa mahdollistava työyhteisö omalta osaltaan lisää hyvinvointia yksilössä ja sitä kautta koko yhteisössä. Riittävä autonomian ja kyvykkyyden kokemuksen mahdollistuminen ja yhteisöllisyys edistävät ihmisen halua antaa panoksensa yhteiseen hyvään ja tarjoavat osallisuuden kokemuksen, joka auttaa taas sitoutumaan yhteisiin päämääriin, Miira jatkaa.
Pyörää ei tarvitse keksiä yksin – yhteistyötä yli kuntarajojen
Ulla on vaikuttunut Järvenpään varhaiskasvatuksesta ja sen kehittämistyöstä.
– Täällä on tehty valtavasti hyvää työtä sen eteen, että lapsilla on hyvä olla varhaiskasvatuksessa. Ihmisen kohtaaminen arvostavasti ja kunnioittavasti on ehdottomasti lähimpänä sydäntäni niin lasten kuin aikuisten kohdalla. Olen erityisesti ilahtunut seitsemän Keski-Uudenmaan kunnan yhteisestä Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeesta, jonka tavoitteena on jakaa hankekunnissa olevia hyviä varhaiskasvatuksen toimintamalleja toisiin kuntiin. Mitään ei tarvitse pähkäillä yksin, vaan yhdessä tehden ja oppien.
Miira komppaa Ullaa, sillä myös opetuspuolella on tehty jo vuosien ajan tiivistä yhteistyötä lähikuntien kanssa. Vuoden vaihteessa päättyneessä Kaikille yhteinen koulu -hankkeessa tavoitteena on lisätä lapsen ja nuoren riittävän ja oikea-aikaisen tuen saamista omassa lähikoulussaan. Lisäksi hankkeen aikana on vahvistettu kouluyhteisöjen hyvinvointia, oppimisen tuen rakenteita, opetuksen järjestelyjä sekä oppimisympäristöjä kouluissa. Hankkeesta saatuja hyviä käytäntöjä hyödynnetään ja jatketaan edelleen opetuksen ja kasvatuksen arjessa.
Ulla ja Miira painottavat, että moni asia on Järvenpäässä hyvin ja niistä kannattaa pitää kiinni. Järvenpään veto- ja pitovoimaa joudutaan toki miettimään tulevina vuosina, sillä henkilöstön saatavuus haastaa opetuksen ja kasvatuksen alalla niin Järvenpäässä kuin muissakin kunnissa.
Järvenpäässä arvostetaan oppimista ja itsensä kehittämistä
Kaupunki työnantajana kannustaa monin tavoin henkilöstöään oppimaan. Kaupunki tukee työntekijöitään muun muassa pidempikestoisessa, tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai muussa omaehtoisessa kouluttautumisessa. Omaa osaamisensa kehittämisestä myös palkitaan. Työntekijää voidaan palkita ns. koulutussukkelalla, kun hän on osallistunut tutkintoon johtavaan ja työhönsä liittyvään koulutukseen.
Ulla pitää hyvänä asiana, että Järvenpään kaupunki kannustaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Osaaminen kehittyy yhdessä tehden ja arjessa toimien.
– Kun jokainen voi rohkeasti tuoda oman osaamisensa ja ajatuksensa arjen kehittämiseen, yhteisö oppii jatkuvasti toinen toisiltaan ja hyviäkin käytäntöjä voidaan entisestään parastaa. Omien ajatusten esille tuominen edellyttää avointa ilmapiiriä ja myös kykyä luopua jostakin vanhasta. Osaamisen kehittämisessä tärkeää on osata pyytää apua, mutta myös tarjota omaa osaamistaan yhteisön hyväksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne haastaa osaamista tällä hetkellä, mutta luo myös mahdollisuudet jakaa entistä laajemmin olemassa olevaa osaamista sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Ulla lisää, että hän haluaa kuulla ja kokea sitä vahvaa osaamista, jota Järvenpäässä tällä hetkellä on. Hänellä on paljon oppimista Järvenpään toimintakulttuurista, kehittämisestä ja erityisesti yhteisöohjautuvuudesta.
– Oman oppimisen puolesta ajattelen samoin kuin Ulla. Olen innoissani uuden äärellä ja vakuuttunut siitä, että uusi näkökulma ja kokemus, niin uuden organisaation parviäly kuin yksittäisten ihmisten viisaus tulee tuomaan itselle paljon uutta oppia, jatkaa Miira.
Miira haluaa panostaa myös laajemmin henkilöstön kehittämisen osalta niin sanotun sisäisen osaamisen resurssin hyödyntämiseen ja hyväksi käyttämiseen.
– Meillä on osaava henkilöstö ja yksittäisillä ihmisillä ja tiimeillä on valtavasti osaamista. Tuota osaamista on viisasta ja järkevää hyödyntää myös muiden tueksi. Sisäisen kouluttamisen malli tai esimerkiksi vertaismentorointi palvelee yhtä lailla sekä osaamisen kehittämistä kuin työhyvinvointia. Molemmat ovat tärkeitä elementtejä myös, kun puhutaan osaavan henkilöstön pito- ja vetovoimasta.
Kiinnostuitko Järvenpäästä työnantajana?
Katso lisää
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.