Ihmisystävällinen kaupunki
Ari Honkanen on asunut koko ikänsä Järvenpäässä. Hänen jokaiseen elämäntilanteeseen on löytynyt sopiva koti – paikka missä on ollut hyvä olla.
”Mennään portaita!” Ari Honkanen huikkaa ja harppoo vauhdilla kohti kolmannessa kerroksessa sijaitsevaa asuntoaan Mestariasuntojen Silkissä. ”Liike pitää vireänä”, hän jatkaa. Ja siltä eläkepäiviä viettävä Ari Honkanen todellakin vaikuttaa. Kun hän istuu uuden kaksionsa nojatuoliin, hän esittelee puserossaan olevaa Uppotukki-logoa.
”Huomisaamuna on meidän seuran vesijumppa. Käyn siellä ja sitten lähden ajelemaan kohti Sysmän mökkiä”, mies kertoo. Ari on paljasjalkainen järvenpääläinen.
”Minulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa Järvenpäästä mihinkään muualle. Järvenpää on ihmisystävällinen paikkakunta. Täällä on hyvät palvelut, Järvenpään sijainti on erinomainen, mainiot lenkkimaastot kävellä ja pyöräillä. Lisäksi pojan perhe asuu meidän vanhassa omakotitalossa, joten mihinkäs sitä täältä lähtisi”, hän perustelee.
Vaikka muutto Järvenpäästä ei ole käynyt mielessä, hän on muuttanut Järvenpään sisällä – elämäntilanteidensa mukaisesti.
”Täytyy sanoa, että aina on kuhunkin tilanteeseen sopiva koti löytynyt”, hän miettii. Elämä on vienyt ensin kerrostalosta perheen kasvaessa omakotitaloon. Sitten omakotitalosta rivitaloon ja nyt asunto-osuuskunta Silkin rakennuttamaan uuteen kerrostaloon.
Mielenkiintoinen, uudenlainen asumismuoto
Nykyiseen asuntoonsa Ari on hyvin tyytyväinen.
”Tämä on uudenlainen asumismuoto, asunto-osuuskunta. Tähän tarvitsi vain 6000 euron alkusijoituksen, että pääsi asumaan. Asukkaat valitsevat toiset asukkaat ja vuokra on suhteellisen pieni. Oikein mielenkiintoinen kokeilu uudenlaisesta asumisesta ja ymmärtääkseni tätä juurikin täällä Järvenpäässä kokeillaan”, hän selvittää.
Arin kaksion isot ikkunat ja parveke antaa komeat näkymät yli Järvenpään. Vaikka asunto sijaitsee vain kolmannessa kerroksessa, mäellä sijaitsevan talon ikkunoista näkyy lähinnä mäntymetsä.
”Aamuaurinko paistaa parvekkeelle. Mukava ja tilava asunto – ja kaksio on minulle yksinasujalle juuri sopivan kokoinen.”
Alunperin Ari varasi yhdessä vaimonsa kanssa Silkistä kolmion. Arin vaimo kuitenkin menehtyi keväällä, juuri ennen muuttoa.
”Kolmio tuntui minusta liian suurelta. Sainkin sitten kaksion itselleni, kun yksi sellainen vapautui peruuntuneen varauksen vuoksi. Tähän olen tyytyväinen.”
Kerrostalosta omakotitaloon ja sitten rivitaloon
Ensiasuntoon Ari muutti vaimonsa kanssa Myllytielle, sieltä muutettiin perheen kasvaessa Välskärintielle ja seuraavaksi rakennettiin omakotitalon Annankulmaan.
”Siihen aikaan kaupungin tontit jaetiin pisteytyksen perusteella. Saimme valita Annankulmasta heti ensimmäisten joukossa tontin ja saimmekin todella hyvän ja ison tontin. Se oli kiva paikka asua ja 19 vuotta siellä asuttiinkin.”
Arilla ja hänen vaimollaan ei ollut suunnitelmia muuttaa omakotitalosta pois, mutta kun vanhimman pojan perheen rivitalokoti alkoi jäädä kasvavalla perheellä pieneksi, niin perheet päättivät tehdä vaihtokaupat. Pojan perhe muutti omakotitaloon ja Ari vaimoineen rivitaloon. Poika asuu vanhassa lapsuudenkodissa edelleen.
”Mutta ei sitä kyllä entiseksi tunnista. Ovat niin paljon remontoineet, että vain leivinuuni taitaa olla samalla paikalla kuin silloin, kun minä siellä asuin”, Ari nauraa. Arin nuorempi poika muutti muutama vuosi sitten Järvenpäästä pois ja asuu nyt Toijalassa. Kaikki käyvät mielellään Sysmän mökillä ja siellä on myös Arin neljän lapsenlapsen mukava touhuta.
Rakas Sysmän mökki
Ari on lähdössä haastattelupäivän ja aamun vesijumpan jälkeen Sysmän mökilleen. Se on tärkeä ja rakas paikka. Täysin talviasuttava mökki, missä koko perhe viettää vapaa-aikaansa ja missä Ari käy todella usein. Sysmän mökki olikin syy, miksi rivitalosta haluttiin vaihtaa kerrostaloon.
”Mökki on ollut meille aina sellainen henkireikä, missä tykkään olla. Siellä tehdään pihatöitä ja pieniä puutarhapuuhia. Jo silloin, kun olin työelämässä, saatoimme vuodessa olla yli 200 yötä mökillä. Kun eläkepäivät lähestyivät, tuntui, että mökkipäiviä tulee niin paljon, että kerrostalossa asuminen olisi järkevämpää. Rivitalossakin oli kuitenkin se pieni piha, mitä piti hoitaa”, hän kertoo.
Niin rakas kuin Sysmän mökki onkin, järvenpääläisenä Ari aikoo kuitenkin pysyä.
”En minä sinne kirjoille halua. Se on mökkipaikkakunta ja Järvenpäässä on minun kotini.”
Ari onkin järvenpääläisille tuttu mies. Yli 40 vuotta kaupungilla töissä ollut, yli 20 vuotta ahkerasti Lions-toimintaa harrastanut ja 18 vuotta nuorisotyötä tehnyt mies tuntee melkoisen määrän kaupungin asukkaista.
”Näin se on. Täytyy sanoa, että joskus lyhyessäkin lenkissä voi mennä kaksi ja puoli tuntia aikaa, kun tulee niin paljon tuttuja vastaan ja pitää vaihtaa kuulumisia”, hän nauraa.
Alkuperäinen juttu julkaistu Järvenpään vuoden 2022 Luonnotar-asukaslehdessä. Lue koko lehti digitaalisena!