Jäämestari Tom Boman hioo jääkiekon MM-kisajäitä parempaan uskoon jo viidensissä kisoissaan
Jään kunto on ratkaiseva tekijä onnistuneille kisoille. Sen kehittämisessä on menty vuosi vuodelta yhä pidemmälle.
Toukokuu on jälleen varma merkki siitä, että jääkiekon MM-kisat ovat taas valmiina alkamaan. Tällä kertaa kisat kiekkoillaan Tšekin Prahassa ja Ostravassa 10.–26.5.2024. Kisojen onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa on Järvenpään jäähallin jäämestarina työskentelevä Tom Boman, joka vastaa kisojen jäiden kunnosta nyt jo viidensissä MM-kisoissa. Hänen aisaparinaan toimivat Suomen Jääkiekkoliiton olosuhdepäällikkö Manu Varho sekä yhdysvaltalainen Jeff Theiler, joka on samalla koko Yhdysvaltojen jäähalliyhtiöiden toimitusjohtaja.
Kolmikko kutsuttiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) toimesta vastaamaan kisajäiden kunnosta Slovakian MM-kisoihin 2019. Päätös tehtiin vuoden 2018 Tanskan MM-kisojen jääongelmien vuoksi, jolloin pelit jouduttiin toistuvasti keskeyttämään kesken erien huonon jään takia. Ennen vuotta 2019 kisajäistä vastasivat hallityöntekijät, joilla ei ollut tarvittavaa perehtyneisyyttä ja koulutusta optimaalisen jään suhteen. Boman, Varho ja Theiler ovatkin tällä hetkellä ainoat vastaavalla osaamisella varustetut jääekspertit maailmassa.
– Vuosien ajan kisoissa totuttiin korjaamaan jäätä vedellä ja loskalla. Nyt jää jätetään yöksi lepäämään, kylmä poistetaan, ja näin ilma puristuu ulos, jolloin jää vahvistuu. Kaikki epäpuhtaudet, kuten rauta, magnesium ja ilma, on poistettu kisajäästä. Olemme näiden vuosien aikana tuoneet omia näkemyksiämme peliin ja vieneet kisajäiden valmistamisen aivan molekyylitasolle. Viime vuonna saimme dokumentoitua virallisen, parhaan kisajäiden koostumuksen.
Lisäksi Boman ja kumppanit kouluttavat hallityöntekijöitä jään saloihin, jotta he voivat ammentaa oppeja jatkossa myös omaan arkeensa.
Työ alkaa monta kuukautta aikaisemmin
Jäiden arviointia tehdään hyvissä ajoin useampia kuukausi etukäteen ennen kisoja. Arvioitavina ovat jäähallien kylmälaitteet, vedenpuhdistuslaitteet, jäänhoitokoneet sekä laboratorioon lähetettävä vesi, jossa arvioidaan veden kovuus ja epäpuhtaudet.
Samaan hengenvetoon Boman muistuttaa, että koska kisajäiden laatu on viety huipputasolle, aivan pienetkin asiat jäässä saattavat herättää parranpärinää. Tällainen voi olla esimerkiksi erätaukojen aikana kentän pinnalle jäänyt vesi, joka ei ole ehtinyt jäätymään ennen seuraavaa erää.
– Aiemmin tämä oli tavallista, mutta nykyään kisajäiden täydelliseksi hiomisesta on tullut meille myös pieni hirviö. Tietenkin kentän vesitilanteeseen vaikuttavat pitkälti jäähallin tekniikka ja olosuhteet. Onneksi kumilastoilla saadaan kentältä vettä tarvittaessa pois. Tšekin jäät tulevat olemaan priimakunnossa, Boman lupaa.
Tarkkailua kentän laidalla
Pelien käynnissä ollessa Boman on huoltoluukkujen tuntumassa, josta jäänhoitokoneet tulevat jäälle. Hän seuraa jään kuntoa ja vastaa tarvittavan tiedon jakamisesta eteenpäin jäätä koskien. Erätaukojen aikana jäätä hoidetaan seuraavaa erään varten.
Boman kertoo jäähallien henkilökunnan ja IIHF:n työntekijöiden arvostavan ja kunnioittavan jäämestareiden työtä valtavasti.
– Kaikki ymmärtävät jään merkityksen kisoissa.
Työ ei ole kuitenkaan vain jäiden parissa työskentelyä. Boman vastaa myös joukkueiden jääharjoitusaikatauluista. Hän laskee kaukalon laidalla sekunteja joukkueille, koska joukkueet pääsevät jäälle treenaamaan. Näin varmistetaan, että kaikilla joukkueilla on tismalleen saman verran jääaikaa.
– Käymme keskustelua jäästä myös pelaajien kanssa, että miltä jää tuntuu. Oikeastihan pelaajat eivät edes välttämättä tiedä, millainen on hyvä jää. Pelaajien mukaan hyvä jää on liukas, mutta miten liukkaus määritellään? Joku pelaaja tykkää kovemmasta ja toinen puolestaan pehmeämmästä jäästä.
– Tarkoituksena on osallistaa pelaajia, olla kohtelias ja tuoda itseään näkyvämmäksi sen suhteen, että taustalla paiskitaan töitä.
Sattumankauppaa
Boman on tunnettu kasvo myös Järvenpään kaduilla, ja monet kutsuvatkin häntä tuttavallisemmin kaduilla jäämestariksi. Tunnettuutta selittää Järvenpään kaupunginvaltuutettuna ja erilaisissa luottamustehtävissä toimimisen lisäksi se, että miehen kisamatkoista on tehty useampia lehtijuttuja menneinä vuosina.
– Jääkiekko on Suomessa myös iso juttu, joten ymmärrän kiinnostuksen hyvin.
Aiemmin muun muassa rakennusalalla ja ICT-alalla työskennellyt Boman teki täyskäännöksen ammatillisella urallaan noin kahdeksan vuotta sitten. Hänellä todettiin samoihin aikoihin stressin laukaisema tasapainohäiriö, jolloin hän jäi sairauslomalle pohtimaan seuraavaa suuntaan.
– Järvenpään jäähallilla tuli puhetta siitä, että ryhtyisinkö liikuntapaikan hoitajaksi. Kouluttauduin Vierumäellä vuonna 2017 ja sain harjoittelupaikan hallilta, joten tässä sitä ollaan. Olen viihtynyt töissä kaupungilla ja työyhteisö on ollut mahtava.
Boman muistuttaa, että arkipäivän harrastekiekkoilun maailmaan on haasteellista soveltaa MM-kisoissa toteutettavia jääinnovaatioita.
– Arjessa jäähallien käyttöasteet ovat kovia, joten emme pääse tekemään sellaisia jäänhoitotoimenpiteitä, joita haluaisimme. Kunnat eivät yleensä investoi jäähallien vedenpuhdistusjärjestelmiin, vaikka ne parantaisivat jään energiatehokkuutta ja vähentäisivät jäänhoitokoneiden tarvetta.
Tämän vuoden mestari on…
Boman suhtautuu hieman varovaisesti Suomen menestysmahdollisuuksiin kevään 2024 MM-kisoissa, vaikka toivookin Suomelle parasta.
– Saadut viestit ovat olleet sellaisia, että pitäisi kuulemma hiekoittaa Ruotsin pääty, lisätä enemmän vettä toiseen päätyyn ja tehdä kenttämestarin erikoinen johonkin laitaan, Boman naurahtaa.
– Kulta menee tänä vuonna USA:lle, Ruotsi nappaa hopeaa ja Suomi kaataa pronssiottelussa Kanadan, mies ennustaa lopuksi.
Kuka: Tom Boman, 46
Ammatti: Töissä jäämestarina Järvenpään jäähallilla.
Mistä: Syntynyt Helsingissä. Varttunut Järvenpäässä 6-vuotiaasta Jampan asuinalueella. Aikuisällä kokeilut siipiään myös muualla, mutta palannut lopulta takaisin Järvenpäähän. Asuu tällä hetkellä Järvenpään Laurilassa perheensä kanssa.
Kesällä: Viettää aikaa Tervanokan satamassa, jossa omistaa venepaikan. Tykkää myös pyöräillä ja liikkua ympäri kaupunkia. Käy säännöllisesti Järvenpään uimahallissa saunomassa.
Järvenpäähenkilö-tarinoissa esitellään kiinnostavia järvenpääläisiä.