Järvenpää kulkee Järnefeltin jalanjäljillä – uusi taidereitti tuo taiteen keskelle arkea
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 12: Järvenpäähän avautuva uusi taidereitti tekee näkyväksi kaupungin kulttuuriperintöä ja kutsuu katsomaan tuttua ympäristöä uusin silmin. Järnefeltin jalanjäljillä -reitti ei ole vain katseltava, vaan se on koettava.
Järvenpään 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettu taidereitti levittäytyy ympäri kaupunkia ja muodostaa noin kymmenen kilometrin mittaisen kokonaisuuden. Reitti koostuu 20 taidekyltistä eri puolilla kaupunkia. Pysyvät taidekyltit tuovat Eero Järnefeltin teokset osaksi arkea sinne, missä ihmiset kulkevat. Lisäksi Aholan pihapiiriin toteutetaan lapsille suunnattu Pieni Taidepolku, joka laajentaa kokonaisuutta myös nuoremmille kävijöille.
– Halusimme tehdä jotain, joka näkyy ja tuntuu kaupunkilaisten arjessa pitkään. Ei vain tapahtumaa hetkeksi, vaan pysyvän kulttuuriteon, tapahtumatuottaja Kristian Schmidt sanoo.
– Taidereitti on tapa elävöittää kaupunkia, lisätä syitä liikkua ja vahvistaa Järvenpään identiteettiä kulttuurikaupunkina.
Järvenpää haluaa kertoa oman tarinansa
Taustalla on kunnianhimoinen ajatus tehdä Järnefeltistä ja Järvenpäästä erottamaton pari.
– Kyllä yksi tausta-ajatus varmasti myös oli, että koko maailman pitäisi saada tietää Eero Järnefeltistä, ja se, että Järvenpää on Järnefelt-kaupunki, Järvenpään taidemuseon yleisötyön esihenkilö Pinja Petäjä kertoo.
Reitti tuo esiin paikat, joissa taiteilija eli ja työskenteli.
– Sisällöllisesti yksi tärkeä asia oli tuoda esille Järvenpää Eero Järnefeltin kotikaupunkina, paikkoja, joissa hän eli, kulki ja haki inspiraatiota. Suviranta puutarhoineen oli hänelle keskeinen, ja reitti herättelee pohtimaan, miten kaupunkimme on täynnä tarinoita, jotka kerrostuvat paikkoihin.
– Samalla taidereitti tuo Järnefeltin lähemmäs tämän päivän kulkijoita ja luo tarttumapintaa taiteeseen arjen keskellä.
Taide tulee kaduille ja takaisin museoon
Reitti ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan osa laajempaa kulttuuriverkostoa.
– Järvenpään taidemuseossa on Suomen laajimmat kokoelmat Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin taidetta. Taidereitti lisää saavutettavuutta, kun teokset ja niiden yksityiskohdat tulevat osaksi kaupunkikuvaa, Petäjä kertoo.
– Moniin kylteissä näkyviin maalauksiin voi tutustua myös livenä museon kokoelmanäyttelyssä. Reitti ja museo keskustelevat keskenään.
Schmidtille kokonaisuus on myös yhteistyön voimannäyte.
– Tällainen reitti ei synny yksin. Mukana on ollut laaja joukko tekijöitä eri palvelualueilta ja yhteistyökumppaneita. Se kertoo siitä, että kulttuuri nähdään täällä yhteisenä asiana.
Kauneutta ja pysähtymisen paikkoja
Reitin tavoitteena on tarjota kokemus, ei vain tietoa.
– Toivoimme reitin herättävän kauneuden kokemuksia ja pysähtymistä, tunnetta siitä, että menneisyys ja taide ovat osa arkista elinympäristöämme, Petäjä sanoo.
Kokemus voi syntyä pienistä yksityiskohdista.
– Kuten Järnefelt löysi Suvirannan pihapiirissä maalatessaan aiheita aivan läheltä, sammakoista, keväisistä rentukoista tai järvellä siintävästä silkkiuikusta, myös reitin kulkija voi kiinnittää huomiota ympäristöönsä ja katsoa asioita aiempaa tarkemmin.
– “Nähdä on maalarin tärkein kyky. Katsoa ei ole sama kuin nähdä.” Ehkäpä tämä Eero Järnefeltin lausahdus siivittää meitä myös tänä päivänä sekä tulevia taidereitillä kulkijoita.
Ajattomia teemoja, jotka puhuttelevat yhä
Reitin sisältö on rakennettu huolellisesti.
– Sisältö syntyi suunnittelutyöryhmän ja tekstien kirjoittajan, taidehistorioitsija Johanna Lindforsin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Työskentelyn aikana nousi esiin useita teemoja, joiden kautta Järnefeltin elämää ja taidetta avataan, Petäjä kertoo.
– Valintoja ohjasi erityisesti ajatus siitä, että tarinoilla olisi yhtymäkohtia tämän päivän ja tulevien järvenpääläisten elämään. Teemoiksi nousivat esimerkiksi tärkeät paikat, luonnon kokemus, nuoruus ja haaveilu, ajattomat aiheet, joihin on helppo samaistua.
Schmidt näkee tässä myös laajemman merkityksen.
– Kun ihminen löytää yhteyden paikkaan, hän myös välittää siitä enemmän. Taide voi olla yllättävän vahva tapa rakentaa tätä yhteyttä.
Jokainen kokee reitin omalla tavallaan
Reitti yhdistää liikkumisen ja taiteen.
– Taidereittiä voi lähestyä ilman mitään ennakkotietoa. Kuvatauluja voi katsoa sellaisinaan ja antaa niiden puhutella, Petäjä sanoo.
– Kuvien äärellä voi pohtia, mitä kuvassa tapahtuu, mitä värejä siinä on tai millaisia ääniä tai tunnelmia siitä voisi kuulua.
Reitti on myös joustava.
– Koko reittiä ei tarvitse kiertää kerralla. Voi poimia yhden kyltin sieltä, toisen täältä tai ottaa haasteeksi kerätä kaikki.
– Samalla ajattelemme, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kokea reitti. On kiinnostavaa nähdä, millaista elämää taidereitti alkaa elää osana kaupunkilaisten arkea.
Taide jää osaksi kaupunkia.
– Tämä on jotain, joka jää. Reitti tuo Järnefeltin käden- ja jalanjäljet osaksi kaupunkiamme, kauniiksi, koskettavaksi ja kaikkien saavutettavaksi. Ja ehkä samalla se tekee näkyväksi jotakin olennaista. Sen, että taide ei ole vain menneisyyttä, vaan tapa katsoa tätä päivää, Schmidt päättää.
Katso myös: Järnefeltin jalanjäljillä -taidereitin digikartta
TIESITKÖ?
Taidereitin kylttien asennus kesti seitsemän päivää.
Kyltit ovat noin kahden metrin korkuisia ja niiden kylttiosa on noin 80 x 100 senttimetriä. Kyltit on valmistettu alumiinista, ja niissä on tummaharmaa metallirunko.
Kuva on painettu alumiinikomposiitille ja suojattu antigraffitipinnoitteella. Kuvalevyt voidaan tarvittaessa uusia helposti.
Kyltit perustetaan maahan betonianturoilla, jotta ne pysyvät tukevasti paikoillaan.
Kyltit on viimeistelty jauhemaalauksella, joka suojaa rakenteita tehokkaasti.
Kylttien käyttöikä on kymmeniä vuosia.
Lähde: Terholan Metalli Oy
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.