Järvenpää panostaa kulttuurijuurtensa kehittämiseen – millaisia kulttuuriavauksia on lähivuosina luvassa?
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 1: Järvenpään kaupunkistrategian yksi tärkeimmistä tehtävistä on nostaa näkyväksi kaupungin ainutlaatuista historiaa ja näin investoida tulevaisuuteen. Kulttuurijohtaja Pirre Raijaksen mukaan kaupungilla on myös potentiaalia kehittyä kansainvälisesti tunnetuksi kulttuurikaupungiksi.
Järvenpäällä on poikkeuksellinen historia. 1800–1900-lukujen taitteen Järvenpäässä etsittiin suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen edelläkävijyyttä. Järvenpäässä rakennettiin tuolloin suomalaista identiteettiä, johon vaikuttivat niin kalevalaiset runot kuin laaja eurooppalainen kulttuuriperintö.
– Vaikka kultakauden taiteilijat asuivat kauniin Tuusulanjärven alueella, he suuntasivat ahkerasti muualle Suomeen ja Eurooppaan. He olivat poikkeuksellisen avarakatseisia ja halusivat ymmärtää asioita laajemmasta kuin vain oman lähiympäristönsä näkökulmasta. Kuvataiteet, kirjallisuus, arkkitehtuuri ja musiikki ympäri Eurooppaa ja maailmaa ovat olleet yhtä lailla kiinnostuksen kohteina kuin yhteiskunnallisten aatteiden virtaukset ja isänmaan kehittäminen, kulttuurijohtaja Pirre Raijas kertoo.
Raijaksen mukaan kulttuurijuurten vaalimisella ja osallistavalla esiintuomisella on suuri vaikutus paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen, mutta myös yritystoimintaan, liiketalouteen ja luoviin aloihin. Järvenpäässä löytyy runsaasti aineellisia ja aineettomia perintökohteita, jotka voivat opettaa yhä uudestaan keitä olemme ja mistä tulemme.
– On tulkittava nuotteja, maalauksia, kirjoja, menneisyyden ympäristöjä ja niiden signaaleja yhtä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kuin niiden tekijät aiheitaan ja ideoitaan.
– Samoin on tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat tuntemaan kulttuurijuuriaan osana Kulttuuripolkua ja koulupäiväänsä. Mitä paremmin me ymmärrämme juuremme, sitä paremmin osaamme suunnata tulevaan. Kansainvälisyyden vaikutus voi olla ratkaiseva tekijä omaleimaisen alueellisen kulttuuriperinnön muodostumisessa, Raijas muistuttaa.
Raijas kuvailee Järvenpäässä vierailua matkaksi suomalaiseen kulttuurihistoriaan.
– Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä huipentui Suomen taiteen kultakausi, jonka luovuuden ilmapiirin jokainen taiteilijakodeissa ja kansallismaisemassa vieraileva voi yhä aistia.
Mittaamaton kulttuuriarvo
Raijaksen mukaan Järvenpäässä on paljon kulttuurista potentiaalia. Kaupunki myös vetää puoleensa osaamista.
– Kaupungissa asuu paljon luovan alan ammattilaisia ja täällä toimii innovatiivisia yhdistyksiä ja yrityksiä. Järvenpään kaupunkistrategian mukaan kaupungin tehtävä on mahdollistaa ja kehittää kukoistavaa kulttuuria. Jos kaupunki pystyy mahdollistamaan hedelmällisen maaperän luovuudelle, niin uusia juuria ja fantastisia kukintoja syntyy kyllä koko ajan.
– Jotkin kulttuuri-ilmiöt ovat maailmanlaajuisia. Suomalaisen nykykansamusiikin faneja löytyy esimerkiksi Japanista, ja Järvenpää on lahjakkaiden yrittäjiensä ansiosta japanilaisen ruokakulttuurin edelläkävijä Suomessa. Meillä kaikilla on juuremme syvällä omassa maaperässä, mutta “kulttuurin rihmastot” elävät laajassa kansainvälisessä ja paikallisten yhteisöjen symbioosissa, Raijas muistuttaa.
Uusia kulttuuriavauksia
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 160 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä. Sen kunniaksi huhtikuussa herätetään eloon jo perinteinen, kansainvälinen Sibelius Singing -duokilpailu Järvenpää-talolla. Sibelius Singing Competition on kansainvälinen lied-duo-kilpailu laulajille ja pianisteille. Aiemmat kilpailut on järjestetty vuosina 2007, 2011 ja 2015.
Järvenpään taidemuseolla avautuu myös Sibelius-teemainen näyttely. Huhtikuussa 2025 vietetään Järvenpään Sibelius -viikkoa, johon kaikkien aiheesta kiinnostuneiden yhdistysten ja yritysten toivotaan osallistuvan jollakin tavalla.
– Seuraavana vuonna 2026 juhlitaan 75-vuotiasta Järvenpäätä ja samana vuonna tulee täyteen 100 vuotta kuvanveistäjä Erkki Erosen syntymästä. Muitakin juhlavuosia on tulossa, ja niitä pyritään nostamaan esiin, Raijas kertoo.
Uusia kansainvälisestikin kiinnostavia museokohteita tulevat olemaan Alvar Aallon piirtämä sävelkoti Villa Kokkonen ja Eero Järnefeltin koti Suviranta. Toistaiseksi Suvirannassa on voinut vierailla vain kesäkauden aikana ainoastaan etukäteen varatulla opastetulla kierroksella.
Kaupungin kulttuuripalvelut työstää parhaillaan kaupunkistrategiaan 2030 pohjautuvaa kulttuuriohjelmaa. Kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan ohjelman tekemiseen kaupungin sivuilla helmikuun alussa julkaistun kyselyn kautta. Kyselyaikaa on perjantaihin 15.3.2024 saakka. Kulttuuriohjelma tulee linjaamaan kaupungin vahvuuksia kulttuurin näkökulmasta, kulttuuritoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteita ja myös kehittämiskohteita. Ohjelmaa tehdään kaikille kaupunkilaisille, niin kulttuurin tekijöille kuin kokijoille. Tavoitteena on, että kulttuuriohjelma olisi valmis syksyksi 2024.
– Haluamme kysyä kaupunkilaisilta, millainen kulttuurikaupunki Järvenpää on ja mikä Järvenpään kulttuurissa on tärkeää.
Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä
Järvenpään kulttuuriarvoa Raijas pitää mittaamattomana.
– Vaikeina talousaikoina on pyrittävä löytämään kulttuurillekin hintalappuja, mutta ei se ole mahdollista. Kulttuurin tuottamista hyvinvointivaikutuksista on kuitenkin olemassa luotettavia euromääräisiä laskelmia, joiden perusteella on selvää, että kulttuuripalveluihin kannattaa panostaa nykyistä enemmän. Panostus maksaa itsensä monin kerroin takaisin esimerkiksi säästetyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Raijas kertookin tutkineensa noin 18 vuotta musiikin hyvinvointivaikutuksia.
– Musiikkia ja kulttuuria harrastamalla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia. Musiikkia esimerkiksi masennuksen ja monien muiden mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden hoidossa kannattaa kokeilla.
– Musiikin voimaa ei ole vielä osattu hyödyntää sairauksien ennaltaehkäisijänä. Toivon mukaan Järvenpäässä satsaamme musiikki- ja kulttuuriharrastamiseen niin, että jokaisella olisi mahdollisuus osallistua. Liikunnan terveyshyödyt me jo tunnemme paremmin. Myös liikunta on meille jokaiselle tärkeää, ja kaupungin liikuntaolosuhteisiin tulee satsata, jotta Järvenpäässä voidaan paremmin.
Raijas toivoo, että Järvenpää on tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän kulttuurikaupunki.
– Täällä on niin ainutlaatuiset kulttuuriperintökohteet ja omaleimainen ”jäkeläinen nykykulttuuri”, että mielestäni Järvenpäällä on potentiaalia kehittyä kansainvälisesti tunnetuksi kulttuurikaupungiksi.
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.