Järvenpäähän ei jouduta, Järvenpäähän halutaan!

Valitessamme asuinpaikkaa yli 20 vuotta sitten Järvenpäässä oli kaikkea, mitä ihminen tarvitsee. Kaupungilla on selkeä me-henki. Jo nuorena olinkin ollut osin järvenpääläinen; pyöräilin ja tulin junalla Nuppulinnasta Järvenpäähän uimahalliin, elokuviin, Rantapuistoon, Trikookellariin kangasostoksille ja Perhelän Sokokseen kesätöihin.

Käyn edelleen uimahallissa ja leffakerhossa. Nautin päivittäin Rantapuistosta. Olen työskennellyt kotikaupungissani pitkään seurakuntapappina, jolloin kuulin paljon tarinoita tänne muuttaneilta.

Moni Järvenpäähän muuttava punnitsee usean vaihtoehtoisen paikan välillä. He eivät joudu Järvenpäähän, he valitsevat Järvenpään. Järvenpäällä on vetovoimatekijöitä, joiden vuoksi saamme vertailussa parhaat pisteet. Tämä on optimaalisin kaupunki monen ikäisille ja elämäntilanteissa eläville.

Vieraanvaraiset yhteisöt

Tänne muuttaville kaupungin toimien rinnalla lähiyhteisöt ovat me-hengen luojina ensiarvoisen tärkeitä. Seurakunnat, harrastus- ja urheiluseurat, vapaaehtoistoiminta, Järvenpään Opisto, Sykettä ja sinfoniaa, asukasyhdistykset, Klubitalo ja vastaavat toimijat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ottamalta vastaan uusia asukkaita sekä muualta Suomesta että myös maahanmuuttajia. Osallisuusmalli varmistaa kaupunkilaisten äänen toiminnassa, kulttuurissa ja päätöksenteossa.

Järvenpäällä on kokemusta uusien ihmisten tervetulleiksi toivottamisessa jo Järvenpään perustajan Bjarne Westermarckin ajoilta. Sotien jälkeen tänne asutettiin onnistuneesti iso joukko evakkokarjalalaisia. Tulijat ovat löytäneet paikkansa täällä.

Erilaisia, mutta samanarvoisia

Kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vastuulla on luoda turvalliset olosuhteet sekä pitkään asuneille että uusille ehkäisemällä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Järvenpään kaupungin taloudessa on haasteensa. Vaikeita ratkaisuja on kuitenkin tehty eri näkemyksistä kompromisseja tehden ja kaupunkilaisten etua ajatellen.       

Olen asunut Jampassa, Nummenkylässä ja nykyään keskustassa. Kaikkien viihtyvyyteen vaikuttaa se, että kaupunginosat eivät eriydy liikaa. Jatkossa on myös huolehdittava siitä, että kaikilla alueilla toteutetaan erilaisia asumismuotoja ja siten ehkäistään voimakkaita varallisuuseroja ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat kohtaavat luontevasti.

Edelläkävijä ympäristöasioissa

Monelle järvenpääläiselle merkitsee paljon kaupunkimme ympäristöystävällisyys. Hyväksyimme kaupunginvaltuustossa hienon resurssiviisaan tiekartan vuonna 2019. Pyrimme hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Resurssiviisaus tarkoittaa sen lisäksi energiatehokkuutta, jätteettömyyttä ja kestävää kulutusta, eettisiä hankintoja ja vähäpäästöistä liikkumista. Junarata on osa identiteettiämme. Nykyaikaiset aurinkopaneelit uuden Cooperin päiväkodin, seurakuntatalon ja Lidlin jakelukeskuksen laajoilla katoilla ovat ylpeyden aiheita. Luonto on meille tärkeää, jo Tuusulanjärven ja monien ainutlaatuisten kohteiden vuoksi. Luonnon suojelemisesta käydään vilkasta keskustelua, koska kaupungin pinta-ala on rajattu ja tulevaisuudessa tulee huolehtia viisaasti sekä kaupungin rakentamisesta että luonnon monimuotoisuudesta ja virkistystarkoituksesta.

Tästä kaupungista on helppo tykätä. ❤️

Katri Kuusikallio
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen varajäsen
Hyvinvointilautakunnan jäsen

Järvenpäättäjät-blogissa kaupunkimme luottamushenkilöt kertovat lähellä sydäntään olevista, meille kaupunkilaisille tärkeistä asioista.