Järvenpääläinen asuinalue on todellinen perheidylli, jossa naapurit tuntevat toisensa
Järvenpään Lepola tunnetaan perheiden suosimana idyllisenä asuinalueena, josta pääsee helposti niin Järvenpään keskustaan palveluiden äärelle kuin pääkaupunkiseudullekin. Alueella on vehreitä puistoja ja Tuusulanjärvi on aivan kivenheiton päässä.
Keski-Uusimaa vieraili Lepolassa ja kysyi asukkailta, onko heidän asuinalueensa maineensa veroinen idylli.
Ennakko-oletus saa heti vahvistusta, kun törmäämme aamutuimaan oven suussa jutteleviin naapuruksiin. Toisella on kotoisasti kahvikuppi kädessään.
– Olemme kokeneet Lepolan lapsiperheelle turvalliseksi alueeksi, vuonna 2019 Lepolaan muuttanut Kristiina Pakkala kertoo.
Pakkalan viisihenkinen perhe asuu kolmikerroksisessa rivitalossa Lepolassa. Perhe muutti alueelle Lahdesta, kun Lepolasta sattui löytymään sopiva asunto.
– Tykkään luonnonläheisyydestä. Läheltä löytyy hevostalli, pellot ja metsäpolut.
Pakkala kehuu myös palveluiden läheisyyttä ja hyviä kulkuyhteyksiä. Ainolan asemalta pääsee puolessa tunnissa junalla Helsinkiin. Pakkala käy junaradan varressa töissä, joten työmatkat hän taittaa junalla.
Pakkalan naapuri Karoliina Rummukainen on samoilla linjoilla alueen soveltuvuudesta lapsiperheille.
Rummukaisen viisihenkinen perhe on asunut Lepolassa vuodesta 2017 asti.
– Täällä lapsille on aina seuraa, koulu on lähellä ja koulumatka on turvallinen.
Rummukainen ja Pakkala ovat molemmat sitä mieltä, että ainoa asia mikä Lepolasta puuttuu, on oma lähikauppa.
Tällä hetkellä lähin ruokakauppa löytyy Kyrölän puolelta. Aino-areenan kohdilta sinne on kilometrin verran matkaa. Ainolan puolelle lähiaikoina valmistuva uusi S-market tulee olemaan aavistuksen lähempänä.
Perheidylli saa vahvistusta, kun törmäämme läheisellä leikkipaikalla Kellokoskelta hoitoavuksi tulleisiin isovanhempiin heidän lastenlastensa kanssa.
Lasten vanhemmat ovat kuulemma juuri samalla hetkellä synnytyslaitoksella saattamassa heidän kolmatta lastaan maailmaan.
Idylli ei olisi idylli ilman koiria. Niitäkin löytyy lähestulkoon joka toiselta vastaantulijalta.
Parvekkeella paistattelee päivää nainen kahden koiransa kanssa. Koirat alkavat haukkua Keski-Uusimaan kuvaajan ja toimittajan lähestyessä.
– Messi ja Kevin hiljaa!, nainen komentaa.
– Ovatko kyseessä kenties Lionel Messi ja Kevin De Bruyne?
– Kyllä vain. Nämä ovat jalkapallokoiria, Heidi Matikaiseksi itsensä esittelevä nainen kertoo.
Hänen mukaansa Lepola on hyvä paikka koiranomistajalle.
– Täällä ei ole läpiajoliikennettä, joten koirien kanssa pystyy menemään vapaammin. Kellokoskella piti kulkea hihnat tiukalla.
Matikainen olisi alunperin halunnut muuttaa maalle. Lepolaan hän päätyi lukioikäisten lastensa takia.
– Lapset eivät halunneet minnekään kauas.
Matikainen tituleeraa kotinsa kaupunkikodiksi maalaisympäristössä.
Koiran omistajia on liikkeellä enemmänkin. Kadulla vastaan tulevat Jyrki Havukainen Pyry-koiransa kanssa ja Harri Morgan koiriensa Mobin ja Pippurin kanssa.
Havukainen kertoo asuneensa keskustan puolella aivan Lepolan rajalla jo 23 vuotta. Hän muistelee aikaa, kun Lepolan kohdalla oli vain peltoa.
– Se oli järkytys, kun tänne alettiin rakentaa taloja. Tuntui hirveältä, kun maalaismaisema katosi.
Vuonna 2014 Lepolan asukasluku oli vain 534. Noin kymmenessä vuodessa asukasluku on yli nelinkertaistunut. Vuonna 2023 Lepolassa oli 2 218 asukasta. Vuonna 2020 lainvoiman saaneen Lepola IV -hankkeen tavoitteena oli tuoda alueelle noin 1500 uutta asukasta. Suurin osa nykyisen Lepolan asukkaista on muuttanut alueelle viimeisen kolmen vuoden aikana.
Lepolan alueen kehitys vuodesta 1943 vuoteen 2024
Havukainen ja Morgan suhtautuvat muutokseen maltillisesti.
– Tuntuihan se ikävältä, kun vanha maalaismaisema katosi. Kaupungin täytyy kuitenkin kasvaa ja veronmaksajia pitää saada, Morgan sanoo.
Lepolan keskellä sijaitsevaan kritiikkiä keränneeseen Aino-areenaan miehet suhtautuvat positiivisesti.
– Aino-areena tuo alueelle eloa, Havukainen sanoo.
Mielikuva rauhallisesta perheidyllistä saa jälleen kerran vahvistusta Lepolan länsipuolelle siirryttäessä. Lähes jokaisen taloyhtiön kupeessa on viljelypalsta ja pihoilta löytyy asukkaiden omia viljelylaatikoita.
Albert Ilkka asuu puolisonsa ja 2-vuotiaan lapsensa kanssa rivitalossa. He muuttivat Lepolaan Espoon Matinkylästä. Uudella alueella viehätti rauhallisuus ja hyvä sijainti palveluiden lähellä, riittävän kaukana keskustojen vilskeestä.
– Muistan, kun kävimme ensimmäisen kerran katsomassa Lepolassa rakennusvaiheessa olevia rivitaloja. Silloin tokaisin vaimolleni, että tuollaisessa paikassa minä haluaisin asua. Pian olimme jo pankissa keskustelemassa asuntolainasta.
Nyt perhe harkitsee muuttoa jonnekin, missä olisi mahdollista asua omakotitalossa.
– Emme haluaisi luopua Lepolan sijainnista.
Muutamia omakotitaloja lukuun ottamatta Lepolan asuntokanta on rivi- ja pienkerrostalovaltaista, Ilkka kehuu rivitaloyhtiön yhteisöllisyyttä.
– Pihapiirissä on paljon saman ikäisiä lapsia. Sitä kautta syntyy muiden perheiden kanssa tiivis yhteisö.
Ilkan perheellä on taloyhtiön pihalla pieni viljelylaatikko, mistä löytyy tänä kesänä kesäkurpitsaa ja raparperia. Lisäksi he kasvattavat takapihallaan kurkkua, salaattia, ruohosipulia, pensasmustikkaa ja punaviinimarjoja.
Julius Paatsio asuu Lepolassa kerrostalossa kumppaninsa ja heidän uuden koiranpentunsa kanssa. Lepolaan nuori pariskunta muutti kolme vuotta sitten Kellokoskelta.
Paatsion mukaan Lepolan nimi kuvaa alueen luonnetta hyvin.
– Tämä on todella rauhallinen alue. Kertaakaan ei ole tapahtunut mitään ikävää tai häiritsevää.
Paatsio kehuu nopeaa kulkuyhteyttä Helsinkiin ja hyviä lenkkeilymahdollisuuksia koiran kanssa. Paatsio hehkuttaa myös sitä, että aivan kodin vierestä löytyy talvisin jääkiekkokenttä ja vähän kauempaa pesäpallokenttä.
Paatsion mukaan ainoa huono puoli Lepolassa on parkkipaikkojen vähäisyys. Hän kertoo jonottaneensa parkkipaikkaa jo vuoden.
Lepolaan pariskunta muutti sopivan asunnon perässä.
– Kävi tuuri, että aluekin on mukava. Tämä on ihan ykköspaikka.
Keskari kylässä -juttusarjassa vieraillaan Keski-Uudenmaan asuinalueilla ja kaupunginosissa. Jokaisessa jutussa asukkaat kertovat, minkälainen kyseinen kaupunginosa on, ja mitä omaleimaisia ja vaikuttavia piirteitä sieltä löytyy. Lisäksi jokainen juttu esittelee kiinnostavimmat tilastofaktat ja kertoo paikkojen historiasta. Juttu on julkaistu alun perin Keski-Uusimaan sivuilla.