Järvenpään Lepolaan rakennettu omakotitalo näyttää maailmanlaajuista esimerkkiä rakentamisen suunnittelun saralla
Tietomallinnusta on käytetty jo 2010-luvulla kaupungin isompien kerrostalokohteiden suunnittelussa, mutta Lepolaan rakennettu omakotitalo on maailman ensimmäinen, joka on rakennuslupakäsittelyssä hyväksytty tietomallintamisen pohjalta. Järvenpään kaupungissa halutaan olla vahvasti mukana kehittämässä uudenlaisen rakentamissuunnittelun tulevaisuutta.

Uudelta Lepola IV:n asuinalueelta Järvenpäästä löytyy kaavoitettuja omakotitalotontteja, joista osalta löytyy jo omakotitaloja asukkaineen. Yksi keväällä 2022 valmistuneista omakotitaloista on kuitenkin tehnyt rakentamisen historiaa, sillä talon rakennuslupa myönnettiin ensimmäisenä maailmassa tietomallilla. Talon ja tontin IFC -tietomalli on sovitettu virtuaalisesti ympäristöönsä ohjelmistoyritys Sova 3D Oy:n digitaaliseen alustaan. Tietomalli on rakennuksen virtuaalisesti rakennettu digitaalinen kaksonen. Tämä on mahdollistanut siihen tutustumisen jo etukäteen virtuaalisesti niin suunnittelijoiden, viranomaisten kuin asukkaiden toimesta. Talotoimittaja Jukkatalo on myös osallistunut aktiivisesti projektiin.
– Talosta tehtiin useita erilaisia versioita, joita verrattiin toisiinsa, ennen kuin löysimme sopivan niistä. Digitaalinen tietomallintaminen mahdollistaa muun muassa sen, että pystymme tarkastelemaan talon sijoittumista suhteessa naapureihin, suunnittelemaan maaston muotoja hulevesien kulkemisen suhteen sekä tutkimaan pihan toimivuuden kätevästi jo suunnitteluvaiheessa, talon pääsuunnittelija, arkkitehti Roope Syvälahti kertoo.
Suunnittelijan ja rakentajan on Syvälahden mukaan mahdollista kulkea myös työmaalla ja seurata älypuhelimensa linssin kautta, kuinka työ etenee suunnitelmiin nähden ja onko tarvetta muuttaa tietomallinnuksen pohjalta tehtyä suunnitelmaa.
– Tietomalli sisältää nimensä mukaisesti valtavasti tietoa. Talotehdas tai rakennusliike saa sen avulla tietoonsa myös sen, mitä materiaaleja työmaalla tarvitaan. Tämä minimoi rakennusjätteen määrää ja pienentää rakentamisen ekologista jalanjälkeä. Samalla tietomallintaminen on kustannustehokas ratkaisu, joka vähentää kohteen jälkitöiden tekemistä.
Talon isäntä Hannu Lauronen kertoo, että tietomallintamisen avulla perhe on saanut juuri sellaisen talon, kuin se on itse halunnut. Perhe osallistui myös aktiivisesti talon suunnitteluun ja pystyi itse toteamaan mallintamisen hyödyt.
– Aluksi suunnittelimme keittiön tilalle toista huonetta, mutta totesimme, ettei viereiseen olohuoneeseen mahtuisikaan siinä tapauksessa kaikkia huonekaluja. Kun paperilla katsoo pohjapiirustusta, tätä ei olisi välttämättä huomannut ennen sisustusvaihetta.
Laurosen pihaa urakoinut Viher-Suomi Oy pitää tietomallinnetun pihan rakentamista sen työtä selkeyttävänä.
– Tämä on helpottanut työsuunnittelun kokonaisuuden hahmottamista sen suhteen mitä töitä on tulossa, missä järjestyksessä niitä voi tehdä sekä laatuvaatimuksissa pysymistä, yrityksen toimitusjohtaja Jussi Hietala kertoo.

Tietomallintamisen mahdollisuudet kaupungissa
Lepolan omakotitalon kaupunkikuvallinen tarkastelu ja sijoittuminen ympäristöön tehtiin Järvenpään Kunta3D-palvelussa. Kaupungilla on koko Järvenpään kaupungista päivitetty digitaalinen 3D-kaupunkimalli.
Itsessään tietomallinnus ei ole uusi keksintö, vaan sen mahdollisuuksia on alettu ensimmäisen kerran ymmärtämään ja hyödyntämään kaupungissa osana isompien kerrostalokohteiden suunnittelua jo vajaa kymmenisen vuotta sitten.
– Mallintaminen mahdollistaa sen, että pääsemme katsomaan miltä rakennus tulee näyttämään rakennetussa ympäristössä myös materiaaliensa ja värimaailmansa suhteen. Samalla pääsemme katsomaan, täyttyvätkö asemakaavamääräykset sovitulla tavalla. Kaupungin kohteiden suunnittelutyöstä laitetaan tänä päivänä tarjouksia sillä ajatuksella, että kohde suunniteltaisiin mallintamalla, kaupungin johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki kertoo.
– Tietomallinnuksen avulla voimme näyttää kaupunkilaisille, miltä ympäristö tulee ennen varsinaista rakentamista näyttämään. Tietomalli helpottaa ja nopeuttaa myös rakennusvalvonnan tarkastajien ja Solibri-tarkastusohjelman tekemää automaattista tarkastustyötä sen suhteen, onko kohde säännösten mukainen.
Esimerkiksi Lepola IV:ssa Ainolan rautatieaseman viereen rakenteilla olevat kerrostalot on suunniteltu tietomallintamalla ja sitä on hyödynnetty myös uuden Bulevardikorttelin suunnittelussa.

Kasvavaa kiinnostusta ja kehitystä kohti
Tietomallintamisessa on silti vielä kehitettävää, mutta esimerkiksi pientalorakentamisessa se voitaisiin ottaa jo nopeasti laajaan käyttöön. Vastamäki arvioi, että noin 85 prosenttia taloista tulee talotehtaiden kautta, joista noin 70 prosenttia käyttää Vertex-suunnitteluohjelmaa, joka ei toistaiseksi taivu oikeanlaiseen mallintamiseen.
– Kun suunnittelijoiden tieto paranee ja ohjelmisto kehittyy, suuri osa pientaloista tulee olemaan mallintamalla tehtyjä. Oikein tehdystä mallista voidaan tarkastaa säädöstenmukaisuus muutamassa sekunnissa valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Mallipohjainen suunnittelu johtaakin väistämättä nykyistä yhtenäisempiin viranomaistulkintoihin.
Vastamäki myös kertoo, että kiinteistönomistajilla, suunnittelijöilla, rakennusliikkeillä ja viranomaisilla on tietomallien sisältöön vielä omanlaisia, hieman toisistaan poikkeavia tarpeita. Järvenpää on mukana valtionvarainministeriön rahoittamassa hankkeessa “Kunnan rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin edelleen kehittäminen ja prosessien automatisointi”, jota Helsingin kaupunki hallinnoi ja jossa on mukana 23 kuntaa. Lokakuussa 2023 päättyvässä hankkeessa on tavoitteena kehittää tietomallipohjaisia lupa- ja valvontaprosesseja. Käynnissä olevassa hankkeessa määritellään tietomallien sisällölle vaatimuksia, jotta mallit palvelevat mahdollisimman hyvin hankkeen eri osapuolten tarpeita.
Vaikka tietomallintaminen helpottaa suunnittelu- ja rakentamistyötä ja lisää asukkaiden ja naapureiden ymmärrystä siitä, ei tietomallintaminen taivu vielä aivan kaikkeen. Suunnittelijan on edelleen manuaalisesti vietävä mallinnuksessa esimerkiksi porrastoimittajan toimittama kuva 3D-portaista paikalleen.
Lisäksi rakennustyömaalla joudutaan tarvittaessa tekemään pieniä käytännön muutoksia alkuperäiseen mallinnukseen verrattuna, jolloin suunnittelu- ja rakennusammattilaisten rooli on ensisijaisen arvokas osana työtä. Oikeassa rakennusympäristössä tilaajalle voi myös tulla uusia toteutuskelpoisia ideoita työn edetessä. Suunnitelmat kuitenkin päivitetään lopuksi toteutetun mukaiseksi, jolloin ne ovat tulevien hankkeiden käytettävissä.
Lepolan omakotitalon mallinnus ja sen käyttäminen rakennusluvassa on kiinnostanut myös niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Työ prosesseineen sai kunniaa muun muassa Zürichissa pidetyssä buildingSMART tietomallintamisen yhteistyöfoorumin kokouksessa. Rakennusalan tietomallipalveluita ja tiedonhallintaa tarjoava yritys Gravicon Oy on myös kiinnostunut Lepolan esimerkkikohteesta.
– Tavoitteena on, että isompi massa kiinnostuu tietomallintamisesta ja sen kehittämisestä vielä lisää, jolloin sen kehittämiseen voidaan satsata. Tarvetta laajalle kiinnostukselle ja yhteistyölle on. Näillä näkymin tietomallipohjainen rakentamisen lupamenettely on tulossa pakolliseksi uuden rakentamisen lain voimaantulon myötä vuoden 2024 alussa, Vastamäki päättää.
Tietomalli
Tietomallilla (BIM, Building Information Model) tarkoitetaan rakennuskohteen ja sen ominaisuustietojen esittämistä kolmiulotteisesti digitaalisessa muodossa.
Rakennuttajan on mahdollista hakea rakennuslupaa suoraan tietomallin avulla. Mallin tulee sisältää tiedot rakennuksen rakennetyypeistä, materiaaleista ja tiloista sekä kokonaisaloista/tilavuuksista. Tietomallintaminen antaa suunnittelijalle mahdollisuuden tarkastaa jo ennen rakennusluvan hakemista, että rakennussuunnitelma on kunnossa. Näin rakennusvalvonta saa entistä valmiimpia ja säännökset täyttäviä hakemuksia ilman, että lupahakemuksen suunnitelmaa tarvitsee korjailla.
3D-tietomallintaminen ei kustanna 2D-suunnittelua enempää. Projekti tarvitsee vain tietomallintamisesta innostuneet asukkaat, tietomallintamisen ammattilaisen, innovatiivisen lupakäsittelijän sekä edistykselliset yhteistyökumppanit rakentamiseen.
Lue myös:
Maailman ensimmäinen 3D-mallilla hyväksytty rakennuslupa Järvenpäässä
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.