Järvenpään nuorisopalveluissa työturvallisuutta edistetään ennaltaehkäisevästi

Järvenpään kaupungissa työturvallisuus nähdään tärkeänä osana henkilöstön työhyvinvointia ja tuloksellisuutta.  Parhaimmillaan työturvallisuuden edistäminen solahtaa luontevasti arjen toimintaan. Näin on toimittu Järvenpään kaupungin nuorisopalveluissa, jossa hyvällä ennaltaehkäisevällä suunnittelulla pyritään edistämään turvallista työskentelyä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella on vuosien 2022–2023 aikana valvottu viranomaisaloitteisesti kuntien ja kaupunkien nuorisopalveluiden osalta väkivallan uhan hallintaa työpaikoilla. Osana tätä valvontahanketta toteutettiin työsuojelutarkastukset myös Järvenpään kaupungissa.

– Järvenpään nuorisopalveluissa on hienosti oivallettu työturvallisuusjohtamisen keskeinen ajatus siitä, että työpaikka parantaa turvallisuuttaan ennakoivasti, jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti. Nuorisopalveluissa on todella hyvin toteutettu väkivallan uhan osalta vaarojen selvitys ja arviointi sekä tunnistettu kattavasti ne riskit, joita nuorisotyöhön liittyy. Siellä on tehty menettelytapaohjeistukset kaikkien työmuotojen osalta ja työntekijöiden perehdytys on hoidettu hyvin. Oli ilo huomata, ettei asioita ole tehty ”vain paperilla”, vaan työturvallisuuteen liittyvät asiat oli onnistuneesti liitetty osaksi arjen työtä, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Tessa Olin.

Järvenpään kaupungin työhyvinvointipäällikkö Susanna Puustinen ja työsuojeluvaltuutettu Jyrki Issakainen ovat myös ilahtuneita nuorisopalvelujen ennaltaehkäisevästä toimintatavasta.

– Työturvallisuusjohtaminen on toteutettu esimerkillisesti nuorisopalveluissa. Kaupunkitason työturvallisuusohjeiden ja -järjestelmien noudattamisen lisäksi nuorisopalveluissa on pohdittu omaan työhön sopivat keinot turvallisen työskentelyn parantamiseksi. Työturvallisuusjohtaminen on luontevasti osa muuta johtamista ja tukee henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia, kertoo Puustinen.

– Nuorisopalveluissa on oikeasti oivallettu, että työturvallisuus kuuluu arjen työhön. Se ei ole mikään erillinen ”mörkö” ja se ei vie aikaa perustyöstä.  Kuten AVI:n tarkastuskin osoitti, nuorisopalveluissa toimitaan ennaltaehkäisevästi työturvallisuutta edistäen sekä työturvallisuuteen ja perehdyttämiseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet ovat ajan tasalla, komppaa Issakainen.

Ennakoidaan, ettei tapahtuisi mitään

Nuorisopalvelujen 20 työntekijän työyhteisössä työsuojelua ja vaarojen arviointia toteutetaan yhteisöohjautuvasti osana muuta johtamista ja esihenkilötyötä. Mutta miten tämä käytännössä onnistuu? Nuorisopalveluissahan työskennellään hyvinkin erilaisissa toimintaympäristöissä. Kysytäänpä asiaa itse nuorisopalvelujen työntekijöiltä.

– Toimintamme on hyvin monimuotoista. Meillä on avointa talotoimintaa, jonne kuka tahansa voi piipahtaa sisään. Nuorisotyöntekijät liikkuvat kaduilla, kauppakeskuksissa tai kahviloissa, joissa kohtaamme nuoria. Teemme myös kotikäyntejä perheiden luo. Lisäksi toteutamme nuorisotyötä koulujen käytävillä ja luokissa oppitunneilla. Järjestämme loma-aikoina myös päiväleirejä ja retkiä. Kaikki ovat omanlaisia toimintaympäristöjä, ja työturvallisuutta ajatellen meidän on arvioitava riskejä aina ympäristö huomioiden, kertoo nuorisopalvelujen päällikkö Anu Puro.

– Painotamme toiminnassamme ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Olemme työyhteisössämme yhdessä laatineet toimintaohjeita, miten toimimme missäkin tilanteessa. Työparityöskentelyssä sovimme työparin kanssa jo ennalta, mitkä ovat roolimme vaikkapa ulos kadulle lähtiessä. Toinen voi enemmän havainnoida ympäristöä ja toinen taas on enemmän aktiivisessa kohtaavassa roolissa nuorten kanssa. Lisäksi meillä on sääntönä, että tiedämme, missä työkaveri liikkuu. Ilmoitamme aina työtoverille, mihin olemme lähdössä, kertoo vastaava nuorisotyöntekijä Noora Salo.

– Kohtaamme nuoria, joilla saattaa olla hyvinkin erilainen elämäntilanne. Toisilla elämä soljuu hyvin, mutta joillain voi olla vaikeampaa. On tärkeää osata havainnoida tilaa ja aistia nuorten sen hetkisiä fiiliksiä. Tänään nuorella saattaa olla tosi hyvä päivä ja vastaavasti huomenna tosi huono päivä, lisää Anu.

– Suurelta osin vuorovaikutus ja toimiminen nuorten kanssa sujuu todella hyvin ja heidän parissaan on antoisaa työskennellä. Kuitenkin kun asiakastyötä teemme, niin tilanteet voivat vaihdella paljonkin. Ainahan ei voi tietää, millaisia tilanteita tulee vastaan, joten ihan tilannekohtaisia ohjeita ei voi antaa. Mutta ammatillisuudella ja sovittuja toimintatapoja noudattamalla pystymme pitkälti erilaisiin haasteisiin vastaamaan, toteaa Noora.

Jokainen tilanne puretaan keskustellen

Anu ja Noora toteavat, että heidän perustyötään on nuorten kohtaaminen – keskustellaan nuorten kanssa ja ollaan kiinnostuneita heidän asioistaan. Nuorten lisäksi on tärkeää, että tunnemme myös työkaverimme ja toistemme työtavat.

Nuorisopalvelujen säännöllisesti pidettävissä työpaikkapalavereissa keskustellaan niin perustyöstä kuin työsuojeluun liittyvistä asioista.  Palavereihin osallistuu myös työsuojeluvaltuutettu. Kunkin taloillan tai tapahtuman jälkeen käydään paikalla olleiden työntekijöiden kanssa havainnot läpi. Työkavereiden kollegiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeä osa työhyvinvointia.

– Jos jotain on sattunut, asia otetaan yhteiseen keskusteluun työporukassa. Tilanne on hyvä pureksia ja keskustella heti, ettei asia jää painamaan kenenkään mieltä. Käymme yhdessä läpi, mitä tapahtui ja miksi ja miten olisimme tilanteeseen voineet vaikuttaa. Haastavan tilanteen sattuessa otetaan toki yhteyttä esihenkilöön ja tarvittaessa työterveyshuoltoon ja työsuojeluvaltuutettuun kaupungin ohjeiden mukaisesti. Tilanteesta tehdään tarvittaessa myös Wpro-työturvallisuusilmoitus kaupungin järjestelmään, kuvaa Anu.

 – Työyhteisössämme on hyvä yhteisöllinen tekemisen meininki. Hyvän porukkahengen vuoksi vuoropuhelu työntekijöittemme kesken on luontevaa, uskallamme ottaa esille vaikeitakin asioita ja sanoa ne ääneen, komppaa Noora.

– Kun tiimillä on hyvä yhteishenki, niin sillä on valmiuksia yhdessä selvitä haasteellisistakin tilanteista, komppaa Anu.

Perehdytystä pala palalta

Uuden työntekijän hyvä perehdyttäminen on myös oleellinen osa työturvallisuusjohtamista, johon koko työyhteisö osallistuu.

– Kaikkea tietoa ei voi ottaa kerrallaan vastaan, vaan perehdytämme uuden työntekijän palastellen. Työntekijä perehdytetään omaan perustyöhönsä ja muut työntekijät osallistuvat perehdyttämiseen oman erityisosaamisensa ja vastuualueensa mukaisesti. Useimmiten perehdyttäminen tapahtuu kuitenkin arjen toiminnassa, esimerkiksi tulemalla mukaan seuraamaan välituntitoimintaa. Meillä on tapana, että ensimmäisen työviikon päättyessä uusi työntekijä voi syventyä ja perehtyä rauhassa intrassamme oleviin kaupungin ohjeisiin ja järjestelmiin, kuvaa Anu.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Näin myös Järvenpään nuorisopalveluissa, jossa työturvallisuusjohtamiseen on panostettu ennaltaehkäisevästi ja hyvällä suunnittelulla.

Nuorisopalvelujen tarjoamasta toiminnasta voit lukea lisää verkkosivuiltamme. Katso myös Nuorten Järvenpää-facebook-sivut ja instagramissa @nuortenjarvenpaa.fi.