Järvenpään vaikutus näkyy Paula Norosen urapolulla ja teoksissa – kulttuurimuistot vievät erityisesti kaupunginkirjastoon
JÄRVENPÄÄN KULTTUURILÄHETTILÄÄT, OSA 1: Paula Noronen kasvoi Järvenpäässä, missä kouluvuodet ja kulttuurikokemukset sytyttivät kipinän luovuuteen. Vaikka Noronen muuttikin Järvenpäästä 1990-luvun puolivälissä, Järvenpään kirjasto, Puistoblues ja lapsuuden kokemukset elävät yhä vahvasti mukana.
Kirjailija ja tv-persoona Paula Noronen ammentaa inspiraatiota Järvenpäästä, jossa vietetyt lapsuus- ja nuoruusvuodet ovat muokanneet hänen ajatteluaan ja luovuuttaan.
– Kävin Kartanon yläasteen ja Järvenpään lukion. Erityisesti on jäänyt mieleen, miten siellä kannustettiin luovuuteen. Sai toteuttaa omia näytelmiä, tehdä videoita ja kokeilla rohkeasti erilaisia ideoita. Nuo kokemukset ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, millaiseksi oma työelämäni on muotoutunut, Noronen kertoo.
Järvenpää tarjosi Noroselle tilaa toteuttaa itseään.
– On ollut paljon erilaisia näytelmä- ja teatterikerhoja lapsille.
Noronen on ammentanut runsaasti inspiraatiota Järvenpäästä myös kirjoihinsa.
– Supermarsu-kirjoissa on vaikutteita Kartanon yläasteen koulumiljööstä. Lähes kaikkien kirjojeni miljööt sijoittuvat Järvenpäähän ja ovat siihen vahvasti sidoksissa. Muistijäljet ovat niin syvällä.
Kirjasto sydämessä
Noronen muutti Padasjoelta vauvaikäisenä Järvenpään Louttiin ja sieltä pian Mankalaan, missä hän asui vuoteen 1994 saakka. Vaikka Noronen ei enää asu Järvenpäässä, hän kokee sen yhä kotikaupungikseen. Erityisen lämmöllä hän muistaa Järvenpään kaupunginkirjaston.
– Uuden kirjaston avaaminen vuonna 1987 oli itselleni tajunnanräjäyttävä kokemus. Olin tuolloin 13-vuotias. Kirjasto oli hieno ja valoisa, ja sieltä sai kaiken avun esitelmien tekemiseen koulussa. Siellä onkin tehty lukuisat lukioesitelmät. Henkilökunta auttoi meitä aina mielellään.
Kirjastosta tuli Noroselle paikka, johon hän palaa yhä uudelleen.
– Aina kun käyn Järvenpäässä ja asemalla, poikkean samalla kirjastossa. Kirjastossa on oma rauhansa.
Myös järvenpääläinen urheiluyhteisö on jättänyt jälkensä Norosen elämään, sillä hän ehti pelata vuosia jalkapalloa JäPS:ssä. Vaikka hän ei muuten käy Järvenpäässä aktiivisesti, vanhojen jäpsiläisten tapaamiset tuovat hänet kaupunkiin aina muutaman kerran vuodessa.
Nuoruudestaan Norosella on myös hauska tarina ajalta, jonka hän haluaa jakaa. Tuohon aikaan Noronen työskenteli puhelinmyyjänä vanhassa puutalossa Järvenpään keskustassa.
– Samassa talossa oli kuuleman mukaan Kassi-Alman toimisto ja siellä oli hänen vaatteitaan. Muistan ajatelleeni, että vau, joku tekee tällaista työkseen. Rohkeaa esiintymistä.
Kassi-Almaa esitti järvenpääläislähtöinen viihdetaiteilija Marja-Leena Sukula (1946–2000).
Kaupungin kulttuurisykettä
Puistoblues on yksi Norosen mieleenpainuvimmista kulttuurikokemuksista Järvenpäässä.
– Tunsin Blueskadusta ja järvenpääläisyydestä syvää ylpeyttä. Oli sellainen olo, että katsokaa kaikki, mitä Järvenpäässä tapahtuu. Mieletöntä, että Puistobluesista kasvoi niin suuri tapahtuma. Iso kiitos kuuluu sen järjestäjille ja heidän ponnisteluilleen.
Lisäksi Noronen nostaa esiin Rantapuistossa sijaitsevan Kolmisointu-teoksen.
– Vaikka Kolmisoinnulle on naureskeltu McDonald’sin mainoksena, siinä on sellaista arjen ilkikurisuutta, jota rakastan Järvenpäässä. Se on osa järvenpääläisyyden ydintä.
” Tunsin Blueskadusta ja järvenpääläisyydestä syvää ylpeyttä.
-Paula Noronen
Vierailukohteista Noronen suosittelee Jean ja Aino Sibeliuksen kotitaloa Ainolaa.
– Sehän on Järvenpäässä, vaikka Tuusula välillä yrittää omia sen, hän naurahtaa.
Norosen mielestä Sibeliuksen perintöä on aina arvostettu Järvenpäässä.
– Yksi maailmanhistorian kuuluisimpia hahmoja. Lapsena mietin, mitä Sibelius mahtoi ajatella Tuusulanjärven sinilevästä ja onko hän uinut siellä.
Myös Studio123 vie mielessä menneeseen.
– Ainoa, mikä ärsytti, oli se, että isäni oli aina liian ajoissa. Istuttiin puoli tuntia aulassa ennen elokuvan alkua.
” Vaikka Kolmisoinnulle on naureskeltu McDonald’sin mainoksena, siinä on sellaista arjen ilkikurisuutta, jota rakastan Järvenpäässä. Se on osa järvenpääläisyyden ydintä.
– Paula Noronen
Nostalgian sävyttämä unelma
Millainen olisi Norosen unelmien kulttuuritapahtuma Järvenpäässä?
– Koska elän nostalgian kautta, haluaisin palata aikaan, jolloin oltaisiin ensin Makkaran yö -kesätapahtumassa ja sieltä jatkettaisiin Blueskadulle ja pääkonserttiin. Seuraavana päivänä voisi kävellä Ainolaan katsomaan, minkä kokoisessa sängyssä Sibelius nukkui.
– Pitää ottaa R-juna ja käydä tutustumassa useamminkin Järvenpään kulttuurielämään.
Paula Norosen kulttuurikohdevinkit Järvenpäässä:
- Ainola
- Järvenpään kaupunginkirjasto
- Kolmisointu
- Puistoblues
- Studio123 -elokuvateatteri
- Sykettä ja Sinfoniaa -keskustayhdistyksen tapahtumat
Kuka: Paula Noronen, 50
Työ: Radiojuontaja, televisioesiintyjä, käsikirjoittaja, kirjailija.
Perhe: Puoliso, kaksi lasta ja Remu-koira.
Mistä: Syntynyt Padasjoella, kasvanut Järvenpäässä.
Tunnetaan: Radiomafian sketsihahmoista (mm. Tarja Kulho), Supermarsu-lastenkirjasarjasta, panelistina ohjelmassa Penkinlämmittäjät sekä lukuisista muista tv-ohjelmista.
Ajankohtaista: Kirjoittaa uusia lastenkirjoja Supermarsu, Yökylä ja Hulluja satuja -kirjasarjoihin. Kolmas Supermarsu-elokuva tulossa joulun 2025 tienoilla.
Järvenpään kulttuurilähettiläät on haastattelusarja, jossa asukkaat, kulttuuriharrastajat ja -tekijät kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään kaupungin kulttuurikohteista ja -tapahtumista. Sarja tekee Järvenpään kulttuuritarjontaa tutuksi tarinoiden, vinkkien ja suositusten kautta, innostaen niin asukkaita kuin vierailijoitakin tutustumaan ja palaamaan kaupungin monipuolisen kulttuurin pariin.
Järvenpäähenkilö-tarinoissa esitellään kiinnostavia järvenpääläisiä.