Järvenpään vesitornin kunnostamisen tavoitteena on varmistaa tornin toimintavarmuus tuleviksi 50 vuodeksi
Vesitornin kriittisimpien kohteiden tarkastuksen ja kunnostusten jälkeen seuraava isompi kunnostustoimenpide ajoittuu 2030-luvun vaihteeseen.
Vuonna 1966 käyttöönotettua Järvenpään vesitornia on kunnostettu ahkerasti, ja uusimpia kunnostustöitä on tehty edellisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2019 uusittiin vesitornin ulkopuolella olevaa putkistoa ja asennettiin veden laatua parantava UV-laitteisto, vuonna 2020 vesitorniin tehtiin ulkopuolisille betoniosille betonilaastipinnoitus paremman sääsuojauksen varmistamiseksi ja tänä vuonna maalattiin vesitornin ulkopuolinen laudoitus ja uusittiin vesitornin eteläisen seinän laudoitus.
Kuusi vuotta sitten vuonna 2016 aloitettiin myös säiliöiden sisäpuolisten pintojen kunnostustyöt. Pinnassa olleet teräkset piikattiin auki ja betonoitiin uudelleen, säiliöissä olevat putkistot ja tikkaat sekä valettiin säiliön pohjaa paremmin toimivaksi. Säiliöiden ulkopuolelle ulkovaipan ja säiliön väliin asennettiin tikkaat ja huoltotasot. Jännitettyjen terästen päät avattiin ja ne todettiin hyväkuntoisiksi. Avauksen jälkeen niihin laitettiin uusi vahvempi betonisuojaus.
Vesitornia on kunnostettu myös aiemmin lähivuosikymmeninä. Kattorakennetta on uusittu 1990-luvulla ja laudoituksen uudelleenmaalaus on tehty edellisen kerran vuonna 2008.
Vuoden 2006 elokuussa vesitornin analyysimittauksissa havaittiin bakteeri, jonka seurauksena Järvenpäässä oli hetken aikaan järjestettynä väliaikaista vedenjakelua.
– Vesitornin kattorakenteita avattiin ja varmistettiin, ettei katon kautta pääse säiliöön ulkopuolelta tulevaa vettä. Vesitorni pestiin, huuhdeltiin ja desinfioitiin kyseisenä aikana. Tarkempaa pääsyytä ei bakteerin löytymiselle pystytty varmistamaan, Järvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo.
Arkkitehtien Arvi (1933–2022) ja Pirkko Ilosen (1934–2018) suunnittelema vesitorni on kaksisäiliöinen ja muodoltaan kartiomainen. Rakenteellisesti vesitorni on ollut aikanaan haasteellinen toteuttaa.
– Viime vuosina tehdyissä kunnostustoimenpiteissä on kuitenkin havaittu, että rakentaminen on tehty ajankohtaan ja sen aikaisiin ohjeisiin nähden laadukkaasti.
Tänä päivänä vesitornin laatuvarmuutta tarkkaillaan tarkasti laatuanalyyseillä sekä terveysvalvonnan vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Vesitorni kuuluu vesihuollon turvallisuussuunnitelmaan (Water safety plan/WSP), jossa arvioidaan eri riskejä ja riskien perusteella tehdään tarvittavia laadunvarmistukseen ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.
Vesitorniin on asennettu myös murto- ja palohälytyslaitteet. Se on aidattu kiinteällä aitarakenteella, joka on vesitornin seinästä noin 35 senttimetrin päässä. Tällä pyritään estämään graffitien maalaus ja samalla aita toimii murtosuojana.
Onnettomuus vastuutti lisätoimiin
Vesitornien osalta valtakunnallisesti vaikuttavin tapahtuma oli vuonna 2012 Jyväskylän vesitornin sortuminen, jonka seurauksena vesihuoltolaitoksille tuli velvoite tarkistaa vesitornien kunto.
– Ympäristöministeriö lähetti huhtikuussa 2014 päivätty kirje, jonka mukaan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi, Kaunisto kertoo.
Järvenpään Veden vesitornin saneeraukseen liittyvät alkukatselmukset, säiliöiden tutkimukset ja betonipintojen kartionäyteanalyysien valmistelut alkoivat vuonna 2014.
Vesitornin säiliöiden 50 vuotta vanhat sulkuventtiilit uusittiin tammikuussa 2015, jonka jälkeen päästiin tarkempiin tutkimuksiin vesisäiliöiden sisäpuolisissa rakenteissa. Säiliöiden sisä- ja ulkopuolella varmistettiin betonirakenteen kunto porausnäytteillä ja jännitettyjen terästen kunto ultraäänitutkimuksilla.
– Kuntotutkimuksissa ei havaittu mitään kriittistä, vaan betonin lujuus oli laatuvaatimusten mukainen. Ulkopinnoillakaan ei vuosikymmenten sään vaikutus ollut tehnyt isompaa muutosta betonin pintaan, Kaunisto muistaa.
– Teräksissä oli lähinnä pintavaurioita liian pintaan jääneiden terästen osalta. Nämä pintaan jääneet teräkset piikattiin auki ja niiden päälle tehtiin uusi paksumpi betonisuojaus.
Vesitornin säännöllinen kunnostaminen mahdollistaa vesitornin toimintavarmuuden säilymisen vuosikymmeniksi eteenpäin. Vesitornin kriittisimpien kohteiden tarkastuksen ja kunnostusten jälkeen seuraava isompi kunnostustoimenpide ajoittuu 2030-luvun vaihteeseen. Tällöin on tarkoitus varmistaa uudelleen vesikaton ja sen järjestelmien kunto.
Jutussa esitettyjen vanhojen kuvien ja kuvatietojen kertojana on paikallishistorian harrastaja Hannu Juurinen.
Katso lisätietoja Järvenpään Veden toiminnasta:
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.