Järvenpäässä vaikuttaa tänä päivänä elävä taiteilijayhteisö, joka koostuu kaupungin ja lähikuntien taiteen ja kulttuurin ammattilaisista – vastaa jo kaksi vuosikymmentä kestäneestä Värinää-perinteestä
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 2: Järvenpäässä on järjestetty elävän paikallisen taiteilijayhteisön luomaa Värinää-festivaalia jo keväästä 2003. Festivaali on yksi esimerkki Järvenpään kukoistavista kulttuurijuurista, ja se sai alkunsa paikallisten kulttuurintekijöiden ystävyydestä.
Moni järvenpääläisistä tuntee tarinan Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, joka oli kansallisromantiikan aikakaudella 1900-luvun alkuvuosina Tuusulanjärven ympäristöön syntynyt suomalaistaiteilijoiden yhteisö. Taiteilijayhteisön ydinryhmän muodostivat kirjailija Juhani Aho, runoilija J. H. Erkko, taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Gösta Enckell ja Venny Soldan-Brofeldt sekä säveltäjä Jean Sibelius. Vaikka taiteilijayhteisön henki elää yhä tänäkin päivänä, toimii Keski-Uudenmaan alueella myös nykyään elävä ja vaikuttava taiteilijayhteisö. Se kokoontuu keväisin yhteen Värinää-festivaaliin tekemään toinen toistaan hienompia esityksiä kaupunkilaisilla ja muille kulttuurista kiinnostuneille.
Maaliskuun kolmelle ensimmäiselle viikolle vakiintunut festivaalitapahtuma järjestetään pääsääntöisesti Järvenpään Kulttuurikukkulan ympäristössä Järvenpää-talolla, Järvenpään kirjastolla ja Järvenpään taidemuseolla sekä Järvenpään Seuratalolla ja Krapin Pajalla. Festivaali päättyy vuosittain huhtikuun puolella kotikonserttina pidettävään jälkinäytökseen.
Vuonna 2024 Värinää-festivaalin teemana on metsä ja rakkaus metsäluontoon. Teema näkyy erityisesti myös kevään ohjelmistossa ja teoksissa. Vapaaehtoisia lahjoituksia voi lahjoittaa tänä vuonna Luonnonperintösäätiölle.
– Värinää-festivaalissa on vakiona joka vuosi ainakin yksi konsertti, joka yhdistää kamarimusiikkia ja kuvataidetta. Muutoin ohjelmassa on ollut mukana laajasti ja vaihtelevasti eri taiteenaloja ja tyylejä – tanssiesityksiä, kansanmusiikkia, kamarioopperaa, runoja ja iltamia. Hyväksi havaittuja konsepteja, mutta joskus myös uudenlaisia kokeiluja. Kaiken tavoitteena on jakaa taiteen ilo yleisön kanssa, festivaalin toiminnanjohtaja ja Radion sinfoniaorkesterissa yli 40 vuotta viulistina toiminut Erja Unkari kertoo.
Toiminnan perustana on alusta asti ollut muutama johtoajatus. Festivaali toteutetaan aina talkoilla ilman palkkioita, eikä tilaisuuksiin ole pääsymaksua lukuun ottamatta hyväntekeväisyystapahtumia.
– Kaikilla pitää olla mahdollisuus päästä nauttimaan kulttuurista aina lapsista ikäihmisiin. Haluamme, että ihmiset voivat nauttia kulttuurista yhdessä myös ilman sukupolvirajoja.
Järvenpää vetää kulttuurintekijöitä puoleensa
Värinää-festivaali on toteutettu vuotta 2021 lukuun ottamatta joka kevät vuodesta 2003 alkaen. Vuosien varrella konsertteja, taidenäyttelyitä sekä muita poikkitaiteellisia tapahtumia on järjestetty yhteensä noin parisataa. Mukana ollut vuosien aikana arviolta noin tuhat eri-ikäistä esiintyjää, joista osa myös esiintyjien nuorempaa jälkikasvua.
Värinää-festivaalin tekijöistä osa on vaihtunut vuosien varrella, mutta mukana on edelleen noin 20 perustajajäsentä. Suunnilleen samankokoinen porukka tekee vuosittain festivaalin suunnittelutyön. Mukana on ollut järvenpääläisten lisäksi myös monia tuusulalaisia ja keravalaisia taiteen ja kulttuurialan ammattilaisia.
– Värinää-taiteilijayhteisön voimavaroja ovat luovuus, yhteisöllisyys, vapaus ja kokeilunhalu sekä mahdollisuus toteuttaa haaveita ja ideoita yhdessä. Teemme myös usein yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten sekä koulujen kanssa. Nuori sukupolvi on toiminnassa vahvasti mukana ja tuottaa osan ohjelmasta itsenäisesti.
– Tässä saattaa myös olla pientä historian siipien havinaa, että Järvenpää vetää kulttuuri-ihmisiä ja taiteilijoita puoleensa. Ilman aktiivista taiteilijayhteisöä tämän tekeminen ei olisi mitenkään mahdollista.
Tunnustustakin on tullut. Festivaalitoimintaa varten perustettu Värinää ry on saanut Järvenpään kaupungin ensimmäisen Taidepalkinnon vuonna 2008, ja Järvenpää-seura on valinnut yhdistyksen Vuoden kulttuurijärvenpääläiseksi vuonna 2015.
Ystävyys toimi kivijalkana festivaalien perustamiselle
Kiitokset festivaalin olemassaolosta kuuluvat muun muassa kuvataiteilijapariskunta Hanne Lindströmille ja Jukka Kinaselle jotka ovat edelleen aktiivisesti tapahtumassa mukana, kuvataiteilija Marjo Poijärvelle, Unkarin festivaalityöparille, kapellimestari Raine Ampujalle ja puolisolle Sibelius-Akatemian käyrätorvensoiton, pedagogiikan ja taidekasvatuksen lehtorille Erja Joukamo-Ampujalle, muusikko Heikki Kulolle ja puolisolle laulupedagogi Satu Kaarisola-Kulolle sekä graafikko Hannu Hyrskeelle, joka vastaa edelleen muun muassa festivaaliohjelmiston kuvituksesta.
– Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun muutin perheen kanssa Järvenpään kyläyhteisönäkin tunnettuun Tanhuniittyyn vuonna 1988. Alueella asui paljon taiteilijoita, muusikoita ja muita kulttuurialan ihmisiä. Vuosien aikana tutustuimme paremmin heihin ja kyläilimme toistemme luona, Unkari taustoittaa.
– Jossakin kohtaa mietimme paikallisten kuvataiteilijoiden kanssa projektia, jossa kuva ja musiikki yhdistyisi. Meillä oli myös apurahahakemus vireillä 1990-luvun lopulla, mutta tarkempi suunnitelma puuttui, emmekä saaneet projektiin penniäkään. Muutama vuosi kului, ja totesimme, että teemme jotain vaikka ilman apurahaa. Halusimme kehittää jotain sellaista, joka madaltaisi kynnystä yleisön ja taiteilijoiden välillä.
Nimeksi festivaalille valikoitui lopulta Satu Kaarisola-Kulon ehdottama Värinää.
Ensimmäiseen festivaaliin tarvittiin kuitenkin apua kaupungilta, jolta saatiinkin tilat ja pieni apuraha tapahtuman pyörittämiseen. Kun ensimmäinen tapahtuma sujui hyvin, oli jatkoakin luvassa. Kahden vuosikymmenen ajan festivaali on saanut kaupungilta ilmaiseksi käyttöön saleja toimintaa varten. Värinää-festivaali on päässyt myös vuosiavustuksen piiriin.
Festivaalin järjestämisen suhteen on eletty vuosi kerrallaan. Sen tulevaisuudesta Unkari esittää silti toiveen.
– Toivoisin, että saisimme välittää ihmisille jollakin tavoin kulttuuriniloa jatkossakin. Olisi hienoa, että festivaali muodostaisi sapluunan, josta uudet sukupolvet voisivat inspiroitua ja toteuttaa sen pohjalta omannäköistään kulttuurityötä kaupungin tuella, Unkari päättää.
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.