”Jean Sibelius oli minulle pappa” – Severi Blomstedt muistelee isoisäänsä lämpimästi
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 10: Jean Sibeliuksen lapsenlapsi Severi Blomstedt kertoo isoisästään ja suhteestaan Ainolaan sekä arkkitehdin uraansa muovanneista poluista.
Arkkitehti Severi Blomstedtin muistot ovat täynnä lämpöä ja tarinoita. Sellaisia, joita ei löydy historiankirjoista. Lapsuudessaan hän ehti viettää monia hetkiä isoisänsä, säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa. Blomstedtin äiti oli Sibeliuksen tytär, muotoilija Heidi Blomstedt.
Pojalle Sibelius ei ollut kansallissäveltäjä vaan pappa, jonka sylissä istuttiin ja kuunneltiin.
– Kerran hän puhui minulle jotain linnusta. En enää muista tarkalleen, mitä hän linnuista kertoi, mutta muistan sen hetken hyvin. Se kertoo, kuinka luonnonläheinen hän oli. Hän oli aivan toisenlainen ihminen, kuin viralliset kuvat antavat ymmärtää. Huumorintajuinen, joviaali ja lämmin, Blomstedt muistelee.
Lapsena hän ei vielä ymmärtänyt, kuinka suuri hahmo isoisä oli suomalaisessa kulttuurihistoriassa.
– Omassa mielessä tekee eron isoisyydelle ja sille, mitä hän merkitsee suomalaisille. Suon kaikille suomalaisille mahdollisuuden omaksua oma Sibeliuksensa. Hänen musiikkinsa vetoaa kuitenkin minuun samalla tavalla kuin moneen muuhunkin.
Ainola elävänä muistona
Ainola oli Blomstedille lapsuudessa tärkeä paikka.
– Serkkuni Aino Porra vietti siellä aikaa vielä enemmän, sillä hänen isänsä oli kapellimestari ja tiiviissä yhteydessä Sibeliukseen musiikin kautta.
Ainolan merkitys korostui myös aikuisuudessa. Blomstedt ei käy Järvenpäässä enää usein, mutta osallistuu kulttuuritapahtumiin ja toimii Ainolasäätiön hallituksessa.
Hän on ollut mukana myös käytännön restaurointityössä Ainolassa. Vuonna 1989 hän laati taiteilijakodin ensimmäiset kunnostussuunnitelmat silloisen Rakennushallituksen toimeksiannosta. Työn pohjana toimivat rakennusmestari Rikhard Laineen muistiinpanot, joista selvisi, miten Ainola oli aikanaan rakennettu.
– Tuolloin Ainolassa ei ollut vielä tehty merkittäviä kunnostuksia. Tiilikatto uusittiin kokonaan, samoin ulkomaalaus. Sisätiloissa suurin muutos oli hälytysjärjestelmien asentaminen, mutta muuten rakennus säilytettiin alkuperäisessä kunnossaan. Myöhemmin taiteilijakoti on kunnostettu perusteellisemmin ja selkeämmin, Blomstedt kertoo.
Myös Blomstedtin isä, arkkitehti Aulis Blomstedt, oli mukana Ainolaan liittyvissä suunnittelutöissä. Hän suunnitteli appiukolleen 70-vuotislahjaksi vuonna 1935 kirjastohuoneen, joka aiemmin toimi lastenhuoneena, sekä sen kalustuksen, muun muassa kristallipäällysteisen tupakkapöydän ja siihen kuuluvat nojatuolit. Hänen käsialaansa on myös Sibeliusten hautapaasi Ainolan puutarhassa.
Arkkitehti kolmannessa polvessa
Blomstedtin suvussa arkkitehtuuri on vahvasti läsnä. Hänen isänsä lisäksi myös isänisä Yrjö Blomstedt ja veli Petri Blomstedt olivat arkkitehteja. Silti Blomstedtin uravalinta ei ollut ennalta arvattava.
– Sanotaanko näin, ettei arkkitehtitaustalla suvussa ole mainittavasti merkitystä oman ammatin valintaan, vaikka jonkinlainen vaikutus sillä varmasti oli. Se ei ollut vääjäämätön ratkaisu, mutta lukiossa myöhäisemmillä luokilla uravalinta alkoi hahmottua. Olen aina pitänyt muun muassa piirtämisestä.
Blomstedt perusti oman toimistonsa vuonna 1976 ja on tehnyt laajasti restaurointi- ja korjaussuunnittelua. Hänen kohteitaan ovat olleet Ainolan lisäksi muun muassa Helsingin Taidehallin julkisivun uudistus, useat Suomenlinnan peruskorjaukset sekä Hotelli Kämpin restauroinnin loppuunsaattaminen. Uudisrakennuskohteista merkittävimpiä ovat Hyvinvointikartanon Kaisankodin laajennus Espoossa sekä useat pientalot eri puolilla Suomea. Lisäksi Blomstedt on laatinut näyttelysuunnitelmia.
Blomstedt johti Suomen rakennustaiteen museota vuosina 2002–2010 ja toimi sitä ennen museon näyttelytoimiston päällikkönä. Lisäksi hän on työskennellyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin vt. apulaisprofessorina.
Työ pitää mielen virkeänä
Blomstedt tekee suunnittelutyötä yhä tänäkin päivänä.
– Olen ollut kovin tyytyväinen, että suunnittelutoiminta on jatkunut. Asiat jatkuvat kannaltani kovin positiivisissa merkeissä.
Huhtikuussa 2025 Blomstedt edusti Sibeliuksen sukua Sibelius Singing -duokilpailussa Järvenpäässä. Hän oli mukana onnittelemassa kilpailussa menestyneitä ja jakoi suvun lahjakirjat esiintyjille.
Kesäksi on myös ohjelmaa, sillä Blomstedt suuntaa perheineen Itävaltaan Bregenzin musiikkijuhlille nauttimaan ulkoilmaoopperasta.
Kuka: Severi Blomstedt, 78
Työ: Arkkitehti.
Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.
Asuinpaikka: Helsingin Munkkiniemessä.
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.