Kansanedustaja Eemeli Peltonen työskenteli päivän Järvenpään museopalveluissa

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Eemeli Peltosella oli tiistaina 22.8. aivan toisenlainen työpäivä, kun hän osallistui museoharjoitteluun Aholan taiteilijakodissa ja Järvenpään taidemuseossa.

Valtakunnallista Poliitikon museoharjoittelu -kampanjaviikkoa vietetään 21.–25.8.2023, jolloin päättäjät pääsevät tutustumaan museotyön käytännön arkeen.  Samalla tulee näkyväksi, mitä kaikkea museoissa tehdään kulissien takana. Kampanjaviikolla tuodaan esille museoiden monipuolista työtä ja koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.

Eemeli Peltosen työpäivä alkoi Aholassa, joka esittelee taiteilijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämää ja taidetta. Museopalvelujen päällikkö Jaana Tamminen toivotti Eemeli tervetulleeksi harjoittelupäivään. Jaana kertoi museotyön merkityksellisestä työstä ja korosti museoiden autenttisuutta. Museoiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoissa, kuten Aholassa ja Järvenpään taidemuseossakin, on alkuperäistä esineistöä, jonka säilyttäminen tuleville sukupolville on ensiarvoisen tärkeää. Myös itse museorakennus on museoesine, jota tulee museossa olevan esineistön lisäksi kunnostaa ja huoltaa.  Alkuperäistä museoesineistöä pääsi myös Eemeli tänään huoltamaan.

Museoesineiden puhdistamista

Mutta aivan ensiksi käsien pesulle ja puhtaat puuvillakäsineet käteen. Museoassistentti Sannu Kosonen ohjeisti Eemelin päivän ensimmäiseen työtehtävään. Eemelin tuli puhdistaa Vennyn matkamaalausteline sekä Vennyn itse tekemä tuoli. Sannu kertoi, että museon esineistö puhdistetaan pölystä ja muusta liasta kerran vuodessa. Homma ei olekaan ihan mitä tahansa pölyn huiskimista, vaan työ tulee tehdä huolella, jotta alkuperäinen esineistö ei vaurioidu.

– Jokainen esine on uniikki ja korvaamaton. Puhdistaminen ei saa vahingoittaa millään lailla esinettä. Joten roikkuvat avaimenperät, kaulakorut ja raapivat sormukset on poistettava ennen työn aloittamista. Puhdistaminen on tehtävä rauhallisesti ja järjestelmällisesti edeten ylhäältä alaspäin. Lisäksi esineen turhaa liikuttelua tulee välttää, jos vain mahdollista, ohjeistaa Sannu.

Eemelin ilmeestä saattaa nähdä, että pientä jännitystä on ilmassa. Osaanko käsitellä esineistöä oikein? Nyt ei auta hätiköidä ja hosua, mutta tuntien Eemelin rauhallisen luonteen, työ sujunee hyvin.

Eemeli saa käyttöönsä eri kokoisia vain esinehuoltoon tarkoitettuja siveltimiä, joiden harjakset ovat pehmeitä. Keskittyneenä Eemeli alkaa puhdistaa Vennyn maalaustelinettä ja tuolia Sannun oppien mukaisesti. Ensi alkuun näyttää siltä, ettei esineistä lähde mitään pölyä tai likaa, mutta tuolin putsauksen jälkeen Eemeli koskettaa siveltimen päätä, ja kas vain, ilmassa saattaa nähdä hienoisen pölykerroksen.

Eemelin työskennellessä Jaana kertoo, miten museopalveluissa pyritään varmistamaan se, että kulttuuriperintö säilyy myös tuleville sukupolville. Museotiloissa on oltava oikeanlainen ilmankosteus, lämpötila ja valon voimakkuus. Lisäksi museoesineistöä ja taidetta on käsiteltävä oikeanlaisella tavalla.

Vaikka Eemeli on hyvin keskittynyt työhönsä, hän ehtii heittää aina välillä kysymyksen jos toisen museon henkilökunnalle. Millaista koulutusta museotyöhön tarvitaan? Onko museoalan tehtäviin hyvin hakijoita?

– Museohenkilöstöllä on usein ylempi korkeakoulututkinto ja suoritetut museologian perusopinnot, jotka pätevöittävät museoalalle. Meille on aina ollut hyvin hakijoita vapautuneisiin tehtäviin.  Museotyöhön hakeutuukin useimmiten sellaisia ihmisiä, joilla on aito kiinnostus museoalaan ja kulttuuriin.

Kuinka paljon Järvenpään museopalveluissa on henkilöstöä?

– Tällä hetkellä meitä on kuusi työntekijää, jotka vastaavat yhdestä taidemuseosta ja kolmesta taiteilijakodista. Poikkeuksellisen pienellä henkilöstöresurssilla siis pyöritämme museotoimintaa Järvenpäässä, vastaa Jaana.

Kokoelmatietojen täydentämistä

Lounastauon jälkeen on aika siirtyä Järvenpään taidemuseolle. Siellä käytännön työn opastajana odottaakin jo kokoelma-amanuenssi Jukka Cadogan. Ensin suuntaamme taidemuseon varastoon, jossa säilytettävänä on Eero Järnefeltin maalaama muotokuva kääntäjä ja kirjailija Henning Söderhjelmista. Jukka ja Eemeli oikaisevat yhteistyössä taulun ripustusruuvit, jotta teos saadaan ripustettua suoraan seinälle.

Päivä kääntyy jo selvästi iltapäivään, mutta vielä on tehtävää jäljellä. Vuorossa on kokoelmatietojen täydentämistä samaisesta taulusta. Eemelin tehtävänä on etsiä tietoja Henning Söderhjelmista ja muodostaa metatietoja niiden pohjalta.

Museotyön arvo ja merkitys aukenivat ihan uudella tavalla

Harjoittelupäivä on takana ja kaikki annetut tehtävät suoritettu. On aika kysyä Eemeliltä, mitä päivästä jäi mieleen ja mitä uusia ajatuksia museotyöhön perehtyminen herätti?

– Saatuani Järvenpään kaupungin museopalveluista kutsun osallistua Poliitikon museoharjoitteluun vastasin kutsuun oitis myöntävästi. Onhan tämä aivan mahtava tilaisuus päättäjänä nähdä ja olla osallisena käytännön museotyössä, vieläpä omassa kotikaupungissa.

– Olen aina ollut kiinnostunut kulttuurista sekä historiasta ja arvostanut kulttuuriperintömme vaalimista. Tämän harjoittelupäivän myötä museoissa tehtävän käytännön työn sisältö ja merkitys aukenivat ihan uudella tavalla. Konkreettisen työn kautta sain enemmän käsitystä siitä, mitä kaikkea museopalveluissa tehdään kulissien takana, mikä ei välttämättä näy museokävijöille. Ja tarkkuutta tässä työssä tarvitaan, olipa kyseessä sitten museoesineiden huoltoa tai teosten metatietojen tallentamista!

Eemeli korostaa, että Tuusulanjärven alueella Järvenpäässä ja Tuusulassa on aivan poikkeuksellinen, kulttuurihistoriallinen perintö, jota kuntien museohenkilöstöt vaalivat ja ylläpitävät.

– Kannustankin kuntalaisia nauttimaan Tuusulanjärven taiteilijayhteisöjen kulttuuriperinnöstä ja vierailemaan sekä Järvenpään että Tuusulan museokohteissa. Oli myös ilahduttavaa lukea tämän päivän Keski-Uusimaasta, kuinka museoissa kävijöiden määrä on noussut valtakunnallisestikin. Museokortti on varmasti osaltaan madaltanut ihmisten kynnystä vierailla museoissa, mutta ei se yksistään selitä museoiden suosiota. Kiinnostus suomalaiseen kulttuuriperintöön on selvästi kasvussa.

Poliitikon museoharjoittelu -teemaviikko järjestettiin kahdeksatta kertaa. Vuodesta 2018 alkaen ajankohta on vakiintunut elokuun viimeiseen viikkoon. Osallistujina on ollut viime vuosina noin 70 päättäjää ja useita kymmeniä museoita eri puolilla Suomea. Lisätietoja Poliitikon museoharjoittelu -kampanjaviikko – Museoliitto