Kaupunginjohtajan katsaus viime vuoteen ja kurkistus tulevaan
Vuosi 2025 jää Järvenpään kaupungin historiaan tragedian vuotena. Elokuun 19. päivänä saimme tiedon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltosen äkillisestä ja odottamattomasta kuolemasta. Ihmiset, tutut ja vieraat, jakoivat surun, mutta myös keskinäisen lohdutuksen. Surun äärellä yhteisöllisyys kannatteli.
Eemeli Peltonen tunnettiin Järvenpäässä sillanrakentajana, joka vahvisti tätä yhteisöä. Yhteisöllisyys ja eteneminen johdonmukaisesti, yhdessä valittuun suuntaan, on voittava tapa toimia myös Järvenpäässä.
Päättäminen maksaa usein, mutta niin maksaa myös päättämättä jättäminen. Valtionosuusuudistus, joka todennäköisesti olisi helpottanut 7,6 miljoonan euron sote-menetystämme edes osin, siirtyi tulevaisuuteen. Eduskuntaan on sen sijaan etenemässä hankintalakiuudistus, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua kiristämällä sääntelyä. Se aiheuttanee kunnille – myös Järvenpäälle – kustannuksia ainakin merkittävänä hallinnollisena taakkana ja mahdollisesti myös suorina kustannuksina ja alaskirjauksina.
Kuntatalouden näkymät eivät enää vaikuta sumeille tai haastaville ennakoida. Valtion talous on välttämättömien sopeutusten äärellä. Perusteltua on arvioida näiden sopeutusten kohdentuvan myös kuntatalouteen. Järvenpäässä tämä edellyttää huomion asettamista niihin asioihin, joihin voimme aidosti itse vaikuttaa. Syytä on hakea arvoa veroeuroille, käyttöä neliöille ja puskuria taseeseen.
Olemme syksyllä 2025 käyneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden lopputuloksena kaupungin organisaatio on kaventunut. Myös tehtäväkuvia on muokattu kaikilla organisaatiotasoilla. Aiemmin tehtyjen sopeutustoimien ja johdonmukaisen henkilöstöpolitiikan tuloksena organisaatiosta on vähennetty noin 100 henkilötyövuotta jo ennen yhteistoimintamenettelyä. Haluan kiittää henkilöstöämme, joka erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa tekee erinomaista työtä kiinnittäen huomionsa järvenpääläisten hyvään.
Tilinpäätöksemme on päätynyt 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Merkitseekö tämä sitä, että yhteistoimintaneuvottelut ovat olleet turhia? Olemmeko korottaneet kunnallisveroastetta syyttä suotta? Tosiasiassa molemmat taloutta korjaavat toimet ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja välttämättömiä taloutemme saattamiseksi kestävälle uralle. Positiiviset yllätykset tilinpäätöksessämme ovat aiheutuneet kertaluontoisista eristä: onnistuneista maakaupoista ja valtion kotoutumiseen osoittamista ennakoitua suuremmista panostuksista. Positiivinen tulos korjaa tasettamme, mutta ei anna käyttötalouteemme liikkumavaraa. Vuodet 2026 ja 2027 näyttävät edelleen alijäämäisiltä.
Kuluvana vuonna 2026 olemme merkittävien, talouttamme ja toimintaamme ohjaavien ratkaisujen äärellä: Millaiseksi muodostuu kaupungin strategia? Miltä näyttävät hyvinvoinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen palveluverkot? Pystymmekö tekemään riittävän rohkeita ratkaisuja eli esimerkiksi rakenteellisia muutoksia, vai tyydymmekö pieniin liikkeisiin?
Rohkeita ratkaisuja tarvitaan ainakin varhaiskasvatuksen ylimääräisen tilakapasiteetin vähentämiseen, sillä tällä hetkellä ylläpidämme turhaan tiloja kokonaista ikäluokkaa vastaavalle lapsimäärälle. Tilaratkaisuissa tarvitaan muutenkin rohkeutta. Voisimmeko korjata ja ottaa käyttöön ne rakennukset, jotka omistuksessamme suojeltuina ovat ja luopua niistä, jotka luovuttavissa ovat?
Suomalaisista nuorista 56 prosenttia (!) saavuttaa työelämän ja opiskelun näkökulmasta riittävän lukutaidon tason (lähde: HS 10.2.2026). Entäpä, jos strategiassamme asettaisimmekin opetukselle ja kasvatukselle vain kaksi kärkitavoitetta: varhaiskasvatuksessa oleva lapsi oppii suomea, perusopetuksessa oppilas saa riittävän lukutaidon? Perusopetuksemme oppilaista miltei joka kolmas, 28 prosenttia (!) saa tehostettua tai erityistä tukea. Miten varmistamme, että nopeat oppijat saavat riittävästi haastetta ja enemmän tukea tarvitsevat riittävän avun?
Strategiset ratkaisut viitoittavat tietä tulevaan. Epävakaassa maailmassa tärkeintä, mitä voimme tehdä, on kohottaa katseemme eilisestä kohti tulevaa ja tehdä ne ratkaisut, jotka ovat omissa käsissämme ja kantavat ulkoisista olosuhteista huolimatta. Järvenpäässä voimme valita.
Iiris Laukkanen
kaupunginjohtaja
Kirjoitus on kaupunginjohtajan katsaus Järvenpään kaupungin tilinpäätöksessä 2025.