Mentorointi auttaa kiinnittymään työyhteisöön Järvenpään varhaiskasvatuksessa

Järvenpään varhaiskasvatuksessa käynnistettiin vuonna 2024 mentorointimalli, jossa kokeneempi varhaiskasvatuksen opettaja toimii uransa alkuvaiheessa olevan opettajan tukena. Tavoitteena on vahvistaa ammatti-identiteettiä, tukea työhyvinvointia ja auttaa uusia opettajia kiinnittymään työyhteisöön. Järvenpäässä mentorointimallin tavoitteena on, että yksikään uusi opettaja ei jää yksin. Samalla halutaan tarjota kokeneille opettajille mahdollisuus jakaa osaamistaan ja kehittyä itse. 

Mentorointi on osoittautunut merkitykselliseksi toiminnaksi molemmille osapuolille. Kysyimme yhdeltä mentorointimalliin osallistuneelta mentorilta ja yhdeltä aktorilta, miten mentorointi on näkynyt heidän arjessaan, ammatillisessa kasvussaan ja kokemuksessaan Järvenpään varhaiskasvatuksesta. 

Kokeneen kollegan tukea työn alkuvaiheessa

Nummenkylän päiväkodin apulaisjohtaja Heini Sarpakunnas lähti mukaan mentorointiin uteliaisuudesta. Käytännössä mentorin rooli on rakentunut kuuntelemisen ja dialogin varaan. 

– Tapaamisissa keskustelu on lähtenyt niistä aiheista, joista aktori eli mentoroitava on halunnut puhua. Olen toiminut pääsääntöisesti kuuntelevassa roolissa ja tuonut keskusteluun omia kokemukseen perustuvia näkökulmia. 

Heini kokee mentoroinnin tärkeänä osana varhaiskasvatuksen arkea. 

– Sen myötä uusi opettaja saa luvan kanssa avautua häntä askarruttavista asioista. Ilman tällaista mahdollisuutta asiat voisivat jäädä vaivaamaan, ja sitä kautta ajan myötä heikentämään työhyvinvointia. 

Pysähtymistä ja oman osaamisen sanoittamista

Mentorointi ei ole ollut Heinin mukaan vain antamista – se on ollut myös omasta ammatti-identiteetistä oppimista. Hänen mukaansa kokeneiden opettajien osallistuminen mentorointiin on erityisen tärkeää. 

– Kokemus on tällä alalla merkityksellistä ja sen avulla voidaan tukea uutta työntekijää valtavasti. Samalla saa itse tilaisuuden reflektoida omaa työtään ja sen historiaa. Olen itse pysähtynyt tarkastelemaan omaa työtäni ja pohtimaan opettajaidentiteettiäni. Mentorointi on auttanut tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistani sekä vahvistanut ymmärrystä kokemuksen merkityksestä opettajan työssä. 

Heini rohkaisee muitakin kokeneita opettajia kokeilemaan mentorin roolia. 

– Kannustan kokeilemaan. Vasta kokeilemalla voi arvioida, sopiiko mentorointi itselle. Se tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden syventää omaa opettajuutta. 

“Joukkoon kuulumisen tunne vahvistuu”

Aktori eli mentoroitava Kirsi Kauko aloitti työnsä Järvenpään varhaiskasvatuksessa viime elokuussa päivitettyään osaamistaan opintojen kautta. Arjessa mentoroinnin merkitys konkretisoituu mahdollisuutena kysyä ja jakaa. 

– Toivoin mentoroinnilta tukea ja vertaistapaamisia samassa tilanteessa olevien kanssa. Olemme käyneet avointa keskustelua, josta on ollut tukea työn aloittamisessa. On helpottavaa tietää, että voi ottaa yhteyttä, kertoa, kysyä ja pyytää neuvoa, jos sitä tarvitsee, Kirsi kertoo. 

Mentorointi on myös vahvistanut ammatillista varmuutta. 

– Uusi työ, uudet työtavat ja järjestelmiin tutustuminen vaativat aikaa. Kun huomaa hallitsevansa työssä tarvittavia taitoja, itseluottamus tekijänä ja toimijana kasvaa. Työtiimin lisäksi myös ulkopuolinen näkökulma on ollut tervetullut. 

Kirsi kokee mentoroinnin vaikuttaneen erityisesti kuulumisen tunteeseen. 

– Mentoroinnissa mukana oleminen vaikuttaa työn alkuvaiheessa myönteisesti joukkoon kuulumisen tunteeseen. Samalla saa kosketuspintaa yhteisöön ja myönteisen sysäyksen verkostoitumiseen. Suosittelenkin lämpimästi mentorointia muille uran alkuvaiheessa oleville!