Monta tapaa tukea koululaisten oppimista
Kouluissa on monia keinoja tarjota lapsille ja nuorille oppimisen tukea. Koulun ammattilaiset haluavat, että tilanteissa ollaan mukana varhain, silloin, kun vaikuttamismahdollisuuksia on vielä lukuisia.
Järvenpään kouluissa kehitetään ilahduttavan paljon positiivista pedagogiikkaa ja yhdessä tekemistä. Kasvun ja oppimisen tuen päällikkö Miira Arminen huomasi tämän nopeasti aloittaessaan uudessa työssään Järvenpäässä vuoden alussa.
”Varmasti voimme kehittää yhdessä tekemistämme edelleen, sillä koulutyössä yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.”
Arminen mainitsee esimerkkinä hyvästä tekemisestä yhteisopettajuuden, jossa samaa oppilasryhmää opettaa kaksi opettajaa. He pääsevät jakamaan havaintojaan ja miettimään, mikä tukee oppilaita parhaiten sekä mikä on missäkin kohtaa tarkoituksenmukaista.
Armisen mielestä on lapsen ja nuoren etu, että useampi ammattilainen näkee ja tuntee hänet. Ammattilaiset saavat vahvistusta omille havainnoilleen, ja oppilaasta sekä hänen mahdollisen tukensa tarpeesta saadaan laajempi kuva ja ymmärrys.
Koululaisten oppimisesta ja oppimisen tuen ongelmista on puhuttu Suomessa viime aikoina paljon. Perustellusti on kyselty, saavatko koululaiset tarvitsemansa tuen silloin, kun sitä tarvitsevat.
Mitä nopeammin, sen parempi
Arminen painottaa varhaisen tuen merkitystä ja haluaa pitää sen tärkeänä osana kouluarkea.
”Kun kykenemme tarjoamaan palveluja matalalla kynnyksellä, säästämme euroja. Mitä myöhemmin vaikeutuneisiin tilanteisiin tartutaan, sen kalliimmaksi ne tulevat. Mutta ennen kaikkea varhaisella puuttumisella ehkäisemme inhimillistä kärsimystä.”
Kun perusopetuslakia uudistettiin 2011, kouluissa otettiin käyttöön kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli. Tuen portaat ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Jokaisella portaalla oppilas voi saada esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai vaikkapa avustajapalveluja.
Yleinen tuki voi tarkoittaa käytännössä vaikkapa yksittäisten kertojen tukiopetusta pienessä ryhmässä tai yksilöllisesti.
Tehostettu tuki on pitkäkestoisempaa, ja tuen muotoja saattaa olla useita. Oppilas saa tehostettua tukea varten oman oppimissuunnitelman.
Erityistä tukea tarvitaan, jos tehostettu tuki ei riitä koulutyöstä selviämiseen. Tuolloin häntä varten tehdään pedagogiseen selvitykseen perustuva, erityistä tukea koskeva päätös sekä henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Lapsi tai nuori voi saada tällöin erityisopetuksen lisäksi muutakin tukea.
Oppilaat saavat tukea ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa, mitä varten käytössä on joustavia järjestelyjä, kuten pienryhmässä opiskelua jaksomaisesti. Vasta kun oppilaan etu vaatii, hänet siirretään toiseen opetusryhmään tai kouluun.
Jokaisessa Järvenpään koulussa toimii moniammatillinen pedagoginen tiimi, joka ohjaa, toteuttaa ja ohjeistaa tuen toteutumista. Tiimi myös vastaa luokkien, ryhmien ja koulun hyvinvoinnin ja tuen seurannasta.
Armisen mielestä kolmiportainen malli on sikäli hyvä, että se auttaa kiinnittämään huomiota oppimisen tuen asioihin. Lisäksi se on tuonut rakenteen ammattilaisten työhön. Toisaalta se tarkoittaa jonkun ver- ran lisätyötä, sillä koulut on velvoitettu raportoimaan tuen järjestämisestä.
”On kuitenkin lasten ja nuorten etu, että asiat kirjataan ja että dokumenteissa säilyy heitä koskeva tärkeä tieto. Paperit ja dokumentit eivät ole koskaan ykkösasia, vaan se, että koululaisten arki sujuu.”
Tuen tarpeeseen monia syitä
Kouluissa tarvitaan tuen antamiseen järkevät resurssit. Koulut eivät itse voi päättää määrärahoistaan, vaan eurot ovat päättäjien käsissä. Arminen on hyvillään siitä, että viimeaikaiset maan hallitukset ovat myöntäneet hankerahoitusta oppimisen tukeen.
Uusi hallitus on esittänyt koululaisten viikkotuntien lisäämistä, minkä tarkoituksena on tukea perusasioiden oppimista.
Järvenpäässä seurataan valtakunnallisia linjauksia, ja resursointi on hyvin samanlaista kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Myös tukea tarvitsevien määrä on samanlainen kuin maassa keskimäärin: noin joka viides oppilas tarvitsee kolmiportaisen mallin kahta vahvinta tukea eli tehostettua tai erityistä tukea.
Tuen tarpeen taustalla on hyvin erilaisia syitä. Yksi on saattanut olla pitkän ajan sairaana, toisella on esimerkiksi luki- tai tarkkaavaisuuden häiriö. Armisen mukaan tarkkaavaisuuden häiriöt ovat melko ylei- siä, ja niiden piirteitä voi olla ilman neuropsykologista diagnoosiakin.
Älypuhelimet ja elämän tempo tekevät keskittymisestä vaikeaa monelle niin sanotusti normaalille aikuisellekin.
Kouluvalmentajille selkeä tilaus
Jokaisen koululaisen etu on, että vanhemmat ja koulun ammattilaiset vetävät yhtä köyttä ja että vuoropuhelu heidän välillään toimii.
Hyvä vuoropuhelu vaatii ammattilaiselta erityistä osaamista. Arminen on mielissään Järvenpäässä käynnissä olevasta hankkeesta, jossa vahvistetaan ammattilaisten puheeksi ottamisen taitoja.
Oppimisen tukea varten – sekä sen tarpeen havaitsemiseen että sen tuottamiseen – tarvitaan toki muutoinkin ammattilaisten täydennyskoulutuksia. Opetushenkilökunnan jatkuva kouluttaminen onkin nykyään osa kouluarkea.
Oppimisen tutki turvataan Armisen mielestä jatkossakin vuoropuhelulla paitsi koulun ja kodin välillä, myös koulun ammattilaisten kesken. Opettajilla on tukenaan verkosto, johon kuuluu opiskeluhuollon lisäksi muuta henkilökuntaa –tuoreimpana kouluvalmentajat, jotka tukevat yläkoululaisten arkea.
Arminen kertoo, että kouluvalmentajat eivät ole sidoksissa opetukseen. Heidän juttusille on helppo mennä hyvin matalalla kynnyksellä silloinkin, jos omaa opettajaa ei juuri silloin tavoita.
”Kouluvalmentajamme ovat saaneet tosi hyvän vastaanoton, heidän työlleen on ollut selvä tilaus.”
Kouluvalmentajat edistävät kouluun kiinnittymistä ja sitä kautta ehkäisevät koulusta pois jäämistä. Heidän tehtäviinsä kuuluu lisätä koulun viihtyvyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä – mutta yhtä lailla auttaa yksittäisiä oppilaita vaikkapa toimivien rutiinien löytämisessä.
Armisen mielestä emme voi tarpeeksi korostaa koulun hyvän kasvun ja tuen merkitystä lapsille ja nuorille. Yksi koulun tärkeistä tehtävistä onkin edistää oppilaiden hyvinvointia. Hyvinvointiin kuuluu tunne ryhmään kuulumisesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta muiden kanssa. Koulun tukipalvelut auttavat myös näiden syntymistä.
”Koulu on paitsi opinahjo, myös tärkeä paikka ihmiseksi kasvamisessa”, hän summaa.
Kirjoittaja: Kirsi Riipinen
Alkuperäinen juttu on julkaistu Järvenpään vuoden 2023 asukaslehdessä, Luonnottaressa. Lue koko lehti digitaalisena!