Näkökulmaa lukioihin hakeutumisesta ja niiden vertailusta

Blogitekstiä päivitetty 17.6.2026, alkuperäinen teksti julkaistu 2.3.2021.
Torstaina 11.6.2026 on julkaistu vuoden 2026 yhteishaun tulokset. Näihin aikoihin viriää usein myös keskustelua hakeutumisesta, lukioiden vetovoimasta ja ylioppilastulosten vertailusta.
Järvenpään lukiolla on ollut hyvä vetovoima, sinne halutaan opiskelemaan. Tänä vuonna Järvenpään lukioon haki 373 hakijaa ensimmäisellä hakutoiveella. Lukion yleislinjalle pääsi 8,42 keskiarvolla.
Yhteishaussa voi hakea vapaasti mihin tahansa
Hakutulosten julkistamisen aikaan nousee usein esille, miksi oman kunnan nuori ei päässyt kotikuntansa lukioon. Toisen asteen koulutuksiin, johon lukio ja ammatillinen koulutus kuuluvat, haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.
Yhteishaussa opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus kaikkiin oppilaitoksiin, jotka on ilmoitettu kuuluvan yhteishakuun. Oman kunnan opiskelijoita ei voi suosia valinnassa. Onhan myös niin, että yhteishaku mahdollistaa myös järvenpääläisten hakeutumisen muiden paikkakuntien lukioihin. Yhteishaun valtakunnallisesta organisoinnista vastaa opetushallitus. Lain mukaan hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, ja esimerkiksi asuinkunta ei voi olla valintaperuste.
Mikä onkaan oikea tapa vertailla lukioita?
Lukioita vertailtaessa nostetaan usein esiin, miten ylioppilaskirjoituksissa on menestytty. Kun opiskelijat valitaan korkeilla keskiarvoilla lukioon, on todennäköisempää, että sieltä kirjoitetaan keskimääräistä paremmin kuin alhaisemman keskiarvon lukioista. Oma mielenkiintoisen selvittelyn aihe on, miksi ruotsinkieliset lukiot sijoittuvat vertailussa hyvin.
Kun ylioppilastuloksia verrataankin ottaen huomioon opiskelijoiden lähtötaso, voi lukioiden järjestys muuttua vertailussa. Nopeasti katsottuna lähtötason vertailu vaikuttaa oikeudenmukaiselta. Tässäkin vertailussa on omat haasteensa. Ensinnäkin, jos tarkastellaan, miten lukion on onnistunut parantamaan opiskelijoiden suorituksia lukioaikana. Jos opiskelijat tulevat jo lähtökohtaisesti korkeilla arvosanoilla, miten heidän suoritustasoaan voi enää parantaa.
Toiseksi vertailu ei ota huomioon kirjoituksissa hylättyjä opiskelijoita eikä opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita. Yleisesti reputtaneita kirjoituksissa on vähän. Kuitenkin jos on vähän ylioppilaita ja muutamiakin reputtaneita, nämä laskisivat koulun keskiarvoa vertailussa. Isossa ylioppilasmäärässä tällä ei olisi samaa vaikutusta. Samoin lukioissa opintojen keskeyttäminen on yleensä vähäistä. Kuitenkin meillä voi olla lukioita, joissa tämä on keskimääräistä suurempaa. Tällainen lukio voi pärjätä hyvin lähtötasovertailussa, mutta siitä ei ilmene, että lukiosta on keskimääräistä enemmän keskeyttäneitä ennen kuin on edes päästy kirjoituksiin asti.
Kolmanneksi on epävarmaa vertaammeko samaa lähtötasoa opiskelijoiden kesken. Tiedossa on, että perusopetuksesta annettavat arvosanat voivat vaihdella. Tämä on inhimillistä, kun perusopetuksessa ei ole valtakunnallista ylioppilastutkintoon verrattavaa koetta. Tähän on myös opetushallitus kiinnittänyt huomiota.
Neljänneksi vertailu ei ota huomioon, mitä ylioppilaat ovat kirjoittaneet. Esimerkiksi matematiikassa voi valita pitkän tai lyhyen matematiikan. Näissä on kyse vaativuudeltaan kahdesta eri tason kokeesta. Kuitenkin tässä vertailussa samasta pitkän tai lyhyen matematiikan arvosanasta saa yhtä paljon vertailupisteitä. Kun opiskelijat valitaan korkealla perusopetuksen keskiarvolla on todennäköisempää, että keskimäärin suurempi osa valitsee pitkän matematiikan. Samanlaista problematiikkaa voi olla myös muissa kokeissa.
Viidentenä huomiona todettakoon lähtökeskiarvon ja ylioppilastulosten huomioiminen. Vertailussa lähtökeskiarvoon on huomioitu kaikkien tiettynä vuonna aloittaneiden keskiarvot, mutta ei niiden ylioppilastuloksia, joilla on yli kolmen opintovuoden opinnot tai IB-tutkinto suoritettuna. Tällä voi olla merkitystä erityisesti niiden lukioiden kohdalla, joissa tehdään keskimääräistä enemmän yli kolmen vuoden opinto-ohjelmia.
Kaikki kunnat ovat maksumiehinä
Kun jonkin kunnan lukioon hakeutuu oppilaita muista kunnista, herää keskustelu, kuinka paljon toinen kunta vastaa muiden kuntien opiskelijoiden koulutuskustannuksista. Toisen asteen koulutuksen rahoituksesta vastaavat kaikki kunnat ja valtio. Kunnilta rahoitusta kerätään asukasmäärän mukaan. Siten myös sellaiset kunnat, joissa ei ole ollenkaan toisen asteen koulutusta, osallistuvat koulutuksen rahoitukseen. Näin myös tällaisen kunnan oppilaalla tulee olla oikeus koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille nämä kunnilta ja valtiolta saadut varat palautuvat valtionosuuksina.
Lukiokoulutuksen rahoituksen näkökulmasta kuntien kannalta ongelmaksi on muodostunut, että opiskelijakohtaista valtionosuutta on leikattu. Järvenpäässä valtionosuudet kattavat sangen hyvin lukiosta aiheutuneet kustannukset. Tähän vaikuttavat monet kehittämistoimenpiteet, joita lukion eteen on tehty. Yksi tekijä on oppilaitoksen koko, joka lisää kustannustehokkuutta. Järvenpääläisten veronmaksajien etu on, että lukio on iso.
Kuitenkaan lukio ei olisi saavuttanut nykyistä kokoluokkaa pelkästään järvenpääläisillä oppilailla. Lukiomme on iso suhteessa asukasmääräämme. Huomattavaa on myös, että em. valtionosuuksilla katetaan aikanaan tulleita rakentamiskustannuksia pääomavuokrissa. Siten muidenkin kuntien opiskelijat rahoittavat rakennuskustannuksia.
Järvenpäässä yksilöllisiä opiskelupolkuja
Uskon, että kaikissa Suomen kouluissa yritetään tehdä parhaansa sen eteen, että oppilaat pärjäisivät opinnoissa ja elämässä. Järvenpään lukiossa olemme erityisesti kehittäneet opiskelijoiden yksilöllisiä opiskelumahdollisuuksia, ja tämä tuntuu olevan opiskelijoille vetovoimatekijä. Samoin meille on tärkeää, että opiskelija saa suoritettua opinnot loppuun, vaikka olisi vaikeuksia opintojen aikana.
Kun muutenkin korkeakoulujen valintaperusteiden uudistukset ovat nostaneet esiin ylioppilastutkinnossa menestymisen ja aiheuttavat paineita lukiolaisille, olisiko hyvä tähdentää, että elämässä voi menestyä hyvinkin monenlaisilla koulutodistuksilla. Toisaalta hyvä kysymys on, miten elämässä menestyminen määritellään?
Järvenpään lukion rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi
Järvenpääkirjoitus-blogissa kaupungin virkamiehet ja työntekijät kertovat lähellä kaupunkilaisia olevista asioista, ihmiseltä ihmiselle.