“Ottaa ekana vähän, ja hakee sitten lisää” – oppilaiden parhaat vinkit käyttöön ruokahävikin vähentämiseksi
Hävikkiviikon aikana Järvenpään kouluissa ruokahävikkiin kiinnitetään erityistä huomioita. Asiakkaiden tunteminen ja ruoan esillepano ovat tekijöitä, joilla linjastoruokailussa voidaan hillitä ruokahävikkiä, kertovat Järvenpään ateriapalvelut tuottavan Palmia Oy:n palveluesimiehet.
Ravitsemuspalveluiden osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä on 17 %. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalveluissa syntyy ruokahävikkiä vuosittain 61 miljoonaa kiloa. Suurin hävikin aiheuttaja ravitsemuspalveluissa on tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Lisäksi hävikkiä syntyy ruokailijoiden lautastähteenä ja ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä, kerrotaan Hävikkiviikon kampanjasivuilla.
– Asiakkaiden tunteminen ja menekin seuranta ruokalistakierron mukaan, että osataan arvioida valmistettavan tai tilattavan ruoan määrä oikein, Järvenpään ateriapalvelut tuottavan Palmia Oy:n palveluesimiehet Riitta Ahtiainen ja Nina Eklund listaavat ruokaloiden henkilökunnan keinoja vaikuttaa ruokahävikkiin.
– Huomioitava on myös esimerkiksi koulujen retkipäivät, jolloin ruokailijoita on vähemmän. Haastetta aiheuttaa yläkouluissa ja lukiolla ruokailun vapaaehtoisuus eli ei ole pakko tulla syömään, mutta ruokaa on silti varattava kaikille.
Samoilla linjoilla on Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Tutkimuksessa nostetaan esiin, että ravitsemuspalveluissa syntyvää hävikkiä voidaan ehkäistä selvittämällä hävikin määrä ja alkuperä, ja suunnittelemalla toimintaa ja ruokatilauksia tarkemmin mittaustulosten pohjalta. Linjastoilla valmistettavan ruoan määrän ennakoiminen on tutkimuksen mukaan avainasemassa ruokahävikin pienentämisessä linjastoruokailuissa.
Kouluilla hävikkiviikko näkyy opetuksessa ja viestintämateriaaleissa, päiväkodeissa teema kytkeytyy ruokakasvatukseen
Kuluttaja-lehden toteuttamaa hävikkiviikon kampanjamateriaalia nähdään järvenpääläisissä kouluissa hävikkiviikon aikana ruokaloissa, ja lisäksi Kyrölän koulussa oppilaat ja henkilökunta voivat tarkkailla koulun ruokahävikkitilannetta ruokalan aulaan heijastetun, hävikkiohjelma Hukka.ai:n tuottaman reaaliaikaisen datan avulla. Oppilaat pääsevät siis seuraamaan päivätasolla oman koulunsa ruokahävikkiä. Hävikkiviikon aikana ruokahävikistä myös keskustellaan oppilaiden kanssa luokissa.
Varhaiskasvatuksen puolella hävikkiviikko on päiväkoti Pollen johtajan Suvi Lindbergin mukaan “joka viikko”.
– Ruokailu ja ruokakasvatus ovat tärkeä, useasti päivän aikana toistuva osa pedagogista toimintaa ja osa kokonaisvaltaista hyvinvointioppimista. Lapset saavat tärkeän mallin ravitsemuksellisesti monipuolisesta syömisestä ja muun muassa toiset ruokailijat huomioivista pöytätavoista.
Kodin ja päiväkodin yhteistyö ja hyvä viestintä ovat Lindbergin mukaan myös avainasemassa hävikin vähentämisessä.
– Mitä tarkempaa tietoa meillä on ruokailijoiden määrästä, sitä pienempää on hävikki, Lindberg summaa.
“Ottaa sen verran kuin jaksaa syödä”, ja muita vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen Kyrölän koulun nelosluokkalaisilta
Kyrölän koulun luokanopettaja Benjam Jyrinki kysyi koulun 4. -luokkalaisilta Nadialta (10 v), Aino-Kaisalta (9 v) ja Luukakselta (10 v) heidän ajatuksiaan ruokahävikistä ja keinoista sen vähentämiseen.
– No, että vaikka ostaa ruokaa ja syö vaan vähän sitä. Sitten se homehtuu ja joutuu heittää sen roskiin, kuvaa Nadia mielikuvaa, joka hänellä nousee sanasta ruokahävikki.
– Mulla tulee mieleen se, että heitetään ruokaa pois, vaikka sen voisi vielä syödä eli syömäkelpoista ruokaa heitetään pois, Aino-Kaisa pohtii.
Oppilaat ovatkin aivan asian ytimessä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ruokahävikkiä syntyy nimittäin kaikista eniten juuri kotitalouksissa. Kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, selviää hävikkiviikon sivuilta.
Mitä Nadia, Aino-Kaisa ja Luukas sitten näkisivät hyvinä keinoina vähentää ruokahävikkiä?
– Silleen, että ottaa aluksi vain vähän ja hakee lisää. Jos ei oo varma tykkääkö, sit voi ottaa vain vähän ja jos se on hyvää, niin ottaa lisää. Silleen ei tuu juuri ollenkaan ruokahävikkiä, Luukas kiteyttää.
Ovatko oppilaat oppineet viikon aikana jotain uutta ruokahävikistä?
– Mä tiedän. Se, että se ruokahävikki vaikuttaa ilmastoon, Nadia vastaa.
Näillä oppilaiden erinomaisilla vinkeillä ja ajatuksilla pystymme varmasti jokainen tekemään osamme ruokahävikin vähentämisessä!
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.