Palveluverkkoa vai verkkojen palvelua?  

Suomen hyvinvointi ja menestys perustuu vahvaan sivistyspohjaan. Näin on ollut ennen ja myös nyt ja tulevaisuudessa. Kasvatuksella ja opetuksella on maassamme pitkä historia. Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa kaupunkien ja kuntien suurin palvelu sekä määrällisesti että taloudellisesti on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. 

Järvenpäässä Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tehtävä on tuottaa kasvatuksen ja opetuksen palveluita siellä missä niitä tarvitaan, silloin kuin niitä tarvitaan ja siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan. Tästä muodostuu pohja opetuksen ja kasvatuksen palveluverkolle. 

Palveluverkko pitää sisällään sekä palvelut että tilat, joissa palvelu tuotetaan ja muutos jommassa kummassa vaikuttaa aina molempiin. Palveluverkosta päättää keväällä 2026 uusi valtuusto ja nyt olemme viranhaltijoina lähteneet pohtimaan yhteisiä ajatuksia palveluverkkotyön pohjaksi, jotta kaikki tietäisimme mitä kohti kuljemme. 

Lapsen ja perheen näkökulmasta olemme yksi palvelu, jossa sama lapsi ja perhe kulkee varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen ja toiselle asteelle. Siksi emme tee yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kesken vaan teemme entistä tiiviimmin yhdessä työtä. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa yhteistä työtä tehdään niin opettajien, kasvattajien, johdon kuin hallinnon kanssa. Meidän kaikkien yhteinen päämäärämme on hyvinvoiva lapsi ja perhe.  

Yksi palveluverkon tavoite on lähipalvelu perheen lähiympäristössä, joka ei aina välttämättä kuitenkaan tarkoita fyysisesti lähintä päiväkotia tai koulua. Mitä pienempi lapsi sitä pienempi on hänen elinpiirinsä. Yläkouluikäinen liikkuu yksin laajemmalti, kun taas varhaiskasvatusikäisen elinpiiri on koti ja päiväkoti. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta olennaista on lapsen selkeä ja ennakoitu opinpolku, jolloin lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen turvallisesti tuttujen kavereiden kanssa. 

Opetuksen ja kasvatuksen tiloista ja niiden koosta käydään paljon keskustelua. Mikä on pieni, iso tai sopiva päiväkodin tai koulun koko? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta ja päiväkodin tai koulun koko ei itsessään ole hyvä eikä huono asia. Kaiken kokoisissa toimipisteissä on hyviä ja huonoja puolia. Pienissä toimipisteissä kaikki tuntevat toisensa ja toisaalta isommissa toimipisteissä on enemmän osaamista, kavereita ja erilaisuutta ja sen sietokykyä. Toimipisteen koosta riippumatta tavoitteena on aina laadukas toiminta, ja lapsiryhmän tai luokan koko ei ole riippuvainen päiväkodin tai koulun kokonaiskoosta. 

Lapsen edun ensisijaisuus ohjaa aina palvelujemme järjestämistä. Palvelut järjestetään sekä varhaiskasvatuksessa että opetuksessa ryhmässä ja lapsen edun lisäksi mietimme aina myös ryhmän etua. Joskus lapsen edusta voi olla erilaisia näkemyksiä eri tahoilla, jolloin saamme käydä yhteistä keskustelua parhaista mahdollisista ratkaisuista. 

Näinä haastavina aikoina emme voi olla puhumatta taloudesta. Opetuksen ja kasvatuksen johtajina kaikilla tasoilla johdamme aina niin pedagogiikkaa, henkilöstöä, kehittämistä, turvallisuutta, henkilöstön osaamista kuin talouttakin. Kaikessa päätöksenteossa ovat aina nämä kaikki näkökulmat mukana. Laadukas pedagogisesti perusteltu toiminta on usein myös resurssiviisasta toimintaa. 

Ulla Lehtonen 
Varhaiskasvatusjohtaja 

Arja Korhonen 
Opetusjohtaja