Pelien pauloissa
YHDESSÄ YRITTÄMISEN JÄRVENPÄÄ, KAUSI 1., OSA 7: Yrittäjät Pekka Kärkkäinen ja hänen vaimonsa Tarja Vuokkovaara päättivät yhdistää ideansa ja osaamisensa ja alkoivat valmistamaan historiallisia lautapelejä. Lautapelit ovat yhdistäneet jo kokonaisia sukupolvia.
Yrittäjäpariskunta Pekka Kärkkäinen ja Tarja Vuokkovaara ovat pitkän linjan yrittäjiä. Vuokkovaara on ehtinyt ennen yrittäjäuraansa toimimaan hotellinjohtajana Helsingissä ja Kärkkäinen paperisia yrityskarttoja tuottavassa yrityksessä myyntipäällikkönä, mutta tämän toiminnan lakattua Kärkkäinen päätti perustaa yrityksen suurin piirtein samalla liikeidealla. Helsingistä Järvenpäähän pariskunta muutti naimisiin mentyään yli 30 vuotta sitten vuonna 1991. 1990-luvun puolivälissä Vuokkovaara aloitti Tuusulanjärven matkailuoppaana ja Kärkkäinen seurasi perästä muutaman vuoden kuluttua.
Tuusulanjärvi inspiroi Vuokkovaaraa, joka sai ensin ajatuksen muokata Tuusulanjärven historian lautapelin muotoon. Tästä syntyi liikeidea. Pariskunta päätti jalostaa Vuokkovaaran peli-idean ja Kärkkäisen historiatuntemuksen lautapelikokonaisuudeksi ja perustikin Suomen Historiapelit -nimellä toimivan yrityksen vajaat kaksikymmentä vuotta sitten.
Peli-idea kiehtoi jo lapsena Vuokkovaaraa, jonka piti lapsena koulun jälkeen keksiä loppupäiväksi jotain tekemistä. Elettiin 1960-lukua, iltapäiväkerhoja ei ollut ja vanhemmatkin olivat töissä. Hän suunnittelikin jo lapsena lautapelejä äidin nappilaatikosta löytyneitä nappuloita hyödyntäen ja penniä hän käytti peliradan askelien piirtämiseen. 20 pennin kolikolla hän puolestaan ympyröi pysähdyspaikat pelilaudalla. Kärkkäinen sitä vastoin ahmi historiateoksia isänsä kirjahyllystä. Kun toiset opettelivat koulussa tavaamaan, hän oli jo lukenut Kurt von Tippelskirchin neliosaisen Toisen maailmansodan historian.
Oppaan työtä kumpikaan ei ole kuitenkaan jättänyt. Yhä edelleen he toimivat oppaina Tuusulanjärven maisemissa. Pääasiassa muualta Suomesta tulevia asiakkaita on vuosittain tuhansia, jotka kuluttavat rahaa myös paikallisiin palveluihin.
Pelit toimivat peileinä omien juurien selvittelyssä
Historiallisia lautapelejä on tehty ja julkaistu jo viitisentoista erilaista versiota. Niissä seikkaillaan halki vuosisatojen niin Savossa kuin Karjalassa, eletään Sibeliuksen elämä uudelleen, hypätään vanhaan Helsinkiin ja matkataan Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön.
– Suosituimpia ovat aina uudet pelit, mutta myös Suomen historiasta ja sen vaikutuksesta nykypäivään kertova Suomi -peli ja Savo -peli kiehtovat etenkin pääkaupunkiseudulla asuvia. Monella pääkaupunkiseudulla asuvalla on sukujuuret Savon suunnalla, joka selittää Savo -pelin suosiota. Muutenkin pandemia-aikana ja maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä ihmisillä on kiinnostusta ymmärtää suomalaisuuden taustoja paremmin, Kärkkäinen kertoo.
Osa peleistä on jo ehditty myymään loppuun, mutta niitä kehitetään kaiken aikaa lisää. Myös useimmille yrityksille on tehty räätälöidysti heidän toivomia pelejään. Omaa pelimyymälää ei Historiapeleillä ole eikä pelejä myydä marketeissa, mutta pelejä voi tilata yrityksen omasta verkkokaupasta tai ostaa tapahtumien yhteydessä esimerkiksi kävelykatu Jannella tai Vanhalta Suksitehtaalta.
– Pelejä voi pelata tavallisen lautapelin tavoin, mutta pelaaja voi toimia myös itse nappulana ja kiertää peliradan luonnossa. Peleissä ei ole ikäsuositusta, vaan ne soveltuvat kaiken ikäisille. Yhdessä pelaamisen lisäksi siirretään ja säilytetään omaa ja suvun historiaa perheessä, Kärkkäinen kertoo.
Täysipäiväistä työtä
Digitaalisiin peleihin Historiapelit ei ole laajentamassa, vaan se haluaa panostaa pelaamisen yhteisölliseen kokemukseen sekä niiden herättämien vanhojen muistojen ja tiedon jakamiseen eri sukupolvien välillä. Pelilautojen ja -laatikoiden suunnittelusta vastaa järvenpääläinen taiteilija-graafikko Heli Tiensuu, jonka käsialaa ovat esimerkiksi pelilaudoilta löytyvät pienet vanhat valokuvat, joille on annettu uusi pelissä uusi elämä.
Yhtä peliä saatetaan työstää kokopäiväisesti jopa vuoden verran. Kärkkäinen hyödyntää pelin teemojen osalta aikaisemmin hankittua historiakokemusta, mutta samalla hän lukee valitusta aihepiiristä löytyviä historiateoksia. Lisäksi tarvitaan kirjoitustyötä, kun ajatus alkaa kirkastumaan.
– Pikkuhiljaa alkaa hahmottumaan noin kolmisenkymmentä erilaista teemaa, jotka peliin lopulta valikoituvat. Lopulta ne tulevat jopa uniin. Kaksi kertaa olin Sibelius -peliä tehdessä Sibeliuksen ja poikien kanssa Hotel Kämpissä viettämässä aikaa.
– Tämän jälkeen vaimoni karsii vielä tekemääni historiaosuutta ja laatii pelisäännöt.
Pelit tuotetaan alusta loppuun Järvenpäässä tai kaupungin lähistöllä ja niissä käytetään kierrätysmateriaaleja aina kun mahdollista. Lisäksi pelit ovat helposti kierrätettäviä.
Tuntuu hemmetin hyvältä
Kärkkäinen on käynyt Järvenpään ala- ja yläkouluissa puhumasta yrittäjyydestä oman esimerkkinsä innoittamana.
– Kaikki mitä eteen tulee, voi periaatteessa olla mahdollisuus. Kannattaakin siis hankkia jo nuoresta pitäen mahdollisimman paljon kokemuksia matkan varrelta. Ei voi koskaan tietää, millä tavalla ja keiden kanssa omaa osaamistaan pääsee hyödyntämään tulevaisuudessa. Omat vahvuudet, avoin mieli ja itsensä kehittäminen – niillä pääsee pitkälle.
– Jos tuntuu, että voi antaa työnsä kautta ihmisille jotain sellaista, mitä he eivät ole aikaisemmin kokeneet, tuntuu se hemmetin hyvältä.
Järvenpäätä Kärkkäinen kehuu pieneksi suureksi kaupungiksi, jossa kaikki on lähellä ja jossa on mahdollista vaikuttaa.
– Kaupungissa on oikeasti sellaista järvenpääläistä henkeä, joka on huomattavasti enemmän yhteistyöhakuisempaa kuin eripuraista niin yksityisten ihmisten kuin yritystenkin keskuudessa.
Yhdessä yrittämisen Järvenpää -yrityssarjassa käsitellään laajasti järvenpääläisiä yrityksiä ja heidän kaupungissaan tekemäänsä työtään. Yrityssarjan videoiden kautta on mahdollista nähdä harvinaista kuvaa siitä, mitä kaikkea palvelun tai tuotteen eteen tehdään. Järvenpään kaupunki tuottaa yrityssarjaa yhdessä Järvenpään Yrittäjien kanssa.
Järvenpääkumppani-tarinoissa esitellään kaupunkimme yhteisöjä ja yrityksiä Järvenpäähengessä.