Riihitien ateljeerivitalo näytti suuntaa taidemaalari Paul Osipowin uralle ja toimi tärkeänä paikkana myös monelle muulle taiteilijalle
Riihitien ateljeerivitalo oli tärkeä osa Paul Osipowin henkilöhistorian ja hänen taiteellisen uransa kannalta. Järvenpään taidemuseossa avautui lokakuussa 2022 Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa -näyttely, joka esittelee saman talon arkkitehtuuria ja siellä syntynyttä taidetta.
Järvenpäähän Riihitie 4:ään valmistui vuonna 1967 viiden taiteilijaperheen aloitteesta arkkitehti Kirmo Mikkolan suunnittelema ateljeerivitalo, joka toimi samalla kotina taiteilijaperheille sekä taiteelliselle työskentelylle. Järvenpään taidemuseossa avautui lokakuussa 2022 Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa -näyttely, joka esittelee saman talon arkkitehtuuria ja siellä syntynyttä taidetta. Näyttely on avoinna aina 26.2.2023 asti.
Taiteilijatalohankkeen laittoivat alulle taiteilijat Seppo Kärkkäinen, Outi Ikkala, Tor Arne sekä Juhana Blomstedt. Taiteilijoita yhdistivät opinnot Vapaassa taidekoulussa tai taidemaalari Sam Vannin oppilaana. Blomstedt kuitenkin luopui hankkeesta, ja hänen tilallensa tulivat Paul ja hänen entinen vaimonsa keramiikkataiteilija, kuvanveistäjä Anna-Maria Osipow. Neljänneksi saatiin Järvenpään kaupunginarkkitehti Erkki Colliander ja viidentenä tuli mukaan taidemaalari Antti Vuori.
Toiveena oli löytää toimiva työskentelytila edullisesti, ja Mikkola valikoitui arkkitehdiksi, sillä hän oli taiteilijoille tuttu. Tarinan mukaan Mikkola sai valita työstään palkaksi Ikkalan maalauksen.
Ateljeetalo suunniteltiin Järvenpäähän, sillä Mikkola oli valittu toteuttamaan keskustan ja ranta-alueiden asemakaavaa ja hänen kauttaan edullinen tontti järjestyi helposti Peltolan kaupunginosasta. Taiteilijat ryhtyvät rakentamaan taloa itse apunaan paikalliset timpurit.
Riihitie ei kuitenkaan ollut ainoa vaihtoehto talon sijainnille, vaan sitä kaavailtiin myös Villa Kokkosen paikkeille Vanhankylänniemeen.
– Tämä ei käynyt meille taiteilijoille. Matka oli pitkä ja hankala Järvenpään keskustaan, jossa sijaitsi palvelut ja rautatieasema, taidemaalari Paul Osipow kertoo.
Osipow asui talossa sen alkuajoista lähtien lähemmäs 20 vuotta ja muutti talosta pois 80-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hänen entinen vaimonsa Anna-Maria asuu talossa edelleen. Lapsuutensa talossa viettivät myös heidän poikansa, nykyään Järvenpään kaupunginvaltuutettuna vaikuttava Peter Osipow sekä heidän tyttärensä.
Ateljeerivitalo oli tärkeä osa Osipowin henkilöhistorian ja hänen taiteellisen uransa kannalta. Talossa on syntynyt idea muun muassa hänen tunnettuun Hanskat -teokseen, joka valmistui vuonna 1968.
– Talo on arvokas ja uudempi kulttuurihistoriallinen rakennus Järvenpäässä, joka tarjosi paikan työntekoon ja asumiseen. Ehkä nykypäivän tarpeisiin verrattuna tilat taiteen tekemiseen ovat hieman pienet, mutta mielestäni käyttökelpoiset tarjoten pohjoisesta tulevaa valoa työntekoon.
Järvenpään taidemuseon ts. kokoelma-amanuenssi, näyttelyn kuraattori Pinja Petäjä kertoo, että meneillään oleva näyttely Riihitien ateljeerivitalosta on herättänyt kävijöissä ajatuksia.
– Moni näyttelyssä käynyt on ollut häkeltynyt siitä, että eivät ole tienneet Järvenpäässä olevan tällaista taiteilijoiden taloa ja miten valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä taiteilijoita siellä on asunut. Ateljeerivitalo on kuitenkin yksi osoitus siitä, että Järvenpää on ollut ja on edelleen vetovoimainen paikka luovan työn tekemiselle.
– Olemme museolla iloisia siitä, että näyttely on saavuttanut tavoitteemme tehdä Järvenpäätä tunnetuksi kulttuurin ja taiteen kaupunkina.
Tiesitkö?
Riihitien ateljeerivitalon läheisyydessä on sijainnut jo sittemmin purettu Seutulan kartano. Kartano oli maanviljelysneuvos ja kansanedustaja Bjarne Westermarckin rakennuttama jugend-tyylinen hirsitalo, ja se sijaitsi Järvenpään nykyisen uimahallin läheisyydessä olevalla mäellä aivan koripallokentän vieressä. Seutulan kartanon päärakennuksessa on asunut myös taidemaalari Pauli Pyykölä (s. 1937),joka muistelee yhteydenpidon Riihitien ateljeerivitalon taiteilijoiden kanssa olleen vilkasta.
Seutulan kartanon navetassa järjestettiin 1970-luvun alussa Art-farm nimistä nykytaidetapahtumaa, jonka laittoivat alulle Riihitien taiteilijat sekä monet muut tutut nimet. Esimerkiksi kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Saisio vieraili tapahtumassa lukemassa Rosvo-Roopea.
Elämää ja taidetta Riihitien ateljeerivitalossa 16.10.2022–26.2.2023, Järvenpään taidemuseo. Avoinna: ke 10–20, to–su klo 10–17. Liput: 9 / 8 / 4 e, Museokortti tai Kaikukortti.
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.