Seinistä palveluihin ‒ vai sittenkin veronmaksajan lompakolle?
Järvenpään kaupunki on paininut koko 2020-luvun taloushaasteiden kanssa ja toimeenpannut vuosittain lukuisia kipeitäkin sopeutustoimia. Vuodesta 2020 alkaen toimintoja on tehostettu, palveluja on karsittu ja laatua laskettu. On karsittu investoinneista ja korotettu verojakin pariin otteeseen.
Vuosi sitten kaupungissa käytiin muutosneuvottelut, joiden seurauksena päädyttiin vähentämään henkilökuntaa, leikkaamaan palveluista ja korottamaan kunnallisveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä. Haaveena oli tilanne, jossa sopeutuskeskustelua ei tarvitsisi jatkaa vuonna 2026.
Tilojen tehostamishankkeet ovat viime vuosina jääneet puolitiehen, kun voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukaiset, tilojen tiivistämisen edellyttämät investoinnit ja tilamuutokset sekä kohteiden alasajot eivät ole edenneet päätöksenteossa. Aiempien sopeutuskierrosten aikana tunnistetusta, lähes 1,5 miljoonan vuosittaisesta tiloihin liittyvästä sopeutuspotentiaalista merkittävä osa on näin ollen edelleen hyödyntämättä.
Useissa puheissa, ja talousjohtajan mietteissä, palveluverkkosuunnitelmien päivityskierrokseen oli ladattuna isoja odotuksia siitä, että kaupungin talouspaineisiin pystyttäisiin löytämään palveluverkkoratkaisuilla merkittävää helpotusta. Voitaisiin jatkossa satsata niukat varat seinien asemesta palveluihin, eikä veronmaksajien pussista tarvitsisi kaivaa lisää euroja.
Vaan kuinkas tässä näyttää käyvän? Lautakuntien esitykset ovat kaukana haaveista. Sen sijaan, että tiloista luovuttaisiin, esitetään rakennettavaksi lisää. Useiden toimintojen käytössä olevia tiloja lisätään, eikä liikakapasiteetista huolimatta peruskorjaustarpeessa olevista tiloista haluta luopua. Pidetään vuokratilat mieluummin kuin otetaan omat, tyhjät tilat käyttöön. Ehdotetaanpa jo aiemmin karsittujen toimintojen käynnistämistä uudelleen. Ei esitetä sitä, mitä tarvitaan, vaan sitä mistä kenellekään ei tule paha mieli. Riippumatta siitä, mitä valinta maksaa.
Esitetyillä ratkaisuilla seiniin ja seinien sisällä tarjottaviin palveluihin tarvitaan enemmän rahaa. Osa lisäyksistä on pakottavia, mutta iso osa on omaa valintaa. Suomen talouskehitys mataa pohjamudissa, ja kauan kaivattu kasvu ja paremmat ajat siirtyvät jatkuvasti eteenpäin. Verotulot sakkaavat ja valtio säästää karsimalla kuntien rahoitusta ja siirtämällä tehtäviä ilman rahoitusta kuntien hoidettavaksi. Järvenpäänkin tulonäkymät ovat taas muutaman miljoonan heikommat kuin vielä vuosi sitten arvioitiin. Viime vuonna kerrytetty puskuri on syöty lähes kokonaan kuluvan vuoden lopussa. Tilanne on siis erittäin haastava jo nyt, ilman palveluverkkoesitysten mukaisia menolisäyksiä.
Palveluverkkoratkaisut ovat arvovalintoja, mutta on hyvä muistaa, että menot on rahoitettava. Talous ei voi sanella valintoja, mutta vastuullinen kuntajohtaminen edellyttää, ettei taloutta myöskään jätetä huomiotta. Vastuullinen valitsija kertoo kuntalaisille, millä lisäykset rahoitetaan. Mistä palveluista kaupunki luopuu, jotta lainakustannukset ja muut seiniin sidotut lisämenot saadaan maksettua ja paljonko kaivetaan lisää veronmaksajien rahapusseista? Ainakaan talousjohtaja ei lyö vetoa sen puolesta, etteikö molemmat tule näillä ratkaisuilla eteen yllättävänkin nopeasti.
Kirsi Rinne
talousjohtaja