Toimiva pariryhmätyöskentely tuo työhyvinvointia varhaiskasvatukseen

Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeen työntekijät kävivät tutustumassa Järvenpäässä Pollen päiväkodissa pariryhmätyöskentelyn malliin. Tutustuimme toimintaan pariryhmä Tallituvassa ja haastattelimme päiväkodin johtajaa, Suvi Lindbergiä sekä varhaiskasvatuksen opettajaa, Annika Viljasta.

Päiväkodissa on työskennelty pariryhmämallin mukaisesti päiväkodin perustamisesta lähtien. Toimintamalliin päädyttiin, koska vanhemmilla oli huoli siitä, miten pieni lapsi huomioidaan isossa päiväkodissa yksilönä. Alussa pohdittiin myös sitä, miten ison päiväkodin lapset tulevat jokainen huomioiduksi yksilöllisesti ja miten henkilöstön muistikapasiteetti riittäisi muistamaan kaikkien lasten hakijat yms. asiat, kun lapsia on paljon. Pariryhmä-toimintamallissa kuuden kasvattajan työvuorot kattavat lähes aina oman ryhmäparin lasten hoitoajat, joten tieto on aina jollain tutulla kasvattajalla ja lasten asioiden muistaminen helpottuu.  

Pienryhmäsuunnittelussa etusijalla lasten kehitys ja kaverisuhteet

Päiväkodissa toimii neljä pariryhmää päiväkodin sisällä. Jokaisessa ryhmäparissa on kuuden kasvattajan verran lapsia. Lapset pysyvät pääpiirteissään samoina pienryhmissä, mutta aikuiset siirtyvät portaittain ryhmästä toiseen. Aikuiset siirtyvät kahden viikon välein pariryhmästä tai pienryhmästä toiseen. Siirtymiset tapahtuvat sykleissä, joten kaikki aikuiset eivät vaihdu yhdellä kertaa toisiin. Erityisesti lapsen aloittaessa päiväkodissa joku aikuisista pysyy tuttuna aikuisena lapsen mukana, jotta hänen on turvallista tutustua rauhassa myös muihin aikuisiin.

Pienryhmät suunnitellaan siten, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lasten kehitystä ja kaverisuhteita. Pienimmät lapset ovat pääsääntöisesti omassa pienryhmässään. Pienryhmien kokoonpano pysyy pääsääntöisesti samana, mutta kauden aikana saatetaan tehdä joitakin muutoksia parhaan mahdollisen ryhmädynamiikan aikaansaamiseksi. Pienryhmäjaoissa huomioidaan myös tuen tarpeet ja esimerkiksi se, onko lapsi s2-opetuksessa mukana.

Toimintaa suunnitellaan yhdessä sekä kaikkien tiimin aikuisten kesken että lasten kanssa. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun aktiivisesti, esimerkiksi aina maanantaisin aamupiirissä suunnitellaan viikon toiminta. Aikuiset antavat lasten keskusteluun ”sytykkeitä” tarvittaessa ja tarttuvat lasten keskusteluissa syntyneisiin aloitteisiin ja mielenkiinnon kohteisiin.

Kaikki lapset ovat yhteisiä ja kaikista huolehditaan yhdessä

Pariryhmittäin työskentely on työntekijöille ja lapsille mielekästä ja turvallista. Työntekijällä on aina tukea toisista työntekijöistä ja tiimeissä on paljon erilaista osaamista, kun voidaan hyödyntää kuuden työntekijän vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Päiväkodista kerrotaan, että joillakin on saattanut olla alussa epäilyksiä toimintamallin suhteen, mutta hetken aikaa toimintamallin mukaisesti työskentelyn jälkeen ovat epäilykset vaihtuneet tyytyväisyyteen. ”En enää palaisi takaisin vanhaan työskentelytapaan”, toteaa varhaiskasvatuksen opettaja Annika. Kokeilemisen kulttuuri sallii myös epäonnistumisia. Aina voidaan yrittää uudelleen ja kehittää toimintaa edelleen. Tärkeänä pidetään sitä, että pariryhmät saavat muodostaa toiminnan hyvin omansa näköiseksi.

Toimintamallista löytyy paljon positiivisia puolia, jotka liittyvät työntekijöiden työhyvinvointiin. Esimerkiksi työssä jaksaminen on parempaa, kun paikalla on aina työntekijöitä, joilta saa tukea ja apua. Toiminta ei myöskään ole niin haavoittuvaista kuin perinteisissä ryhmissä, sillä sellaisia tilanteita, joissa kaikki kuusi kasvattajaa olisivat poissa, on vähän. Toimintamalli on vaikuttanut positiivisesti myös päiväkodin yhteisöllisyyteen: Kaikki lapset ovat yhteisiä ja kaikista huolehditaan yhdessä. Opettajilla on pedagogista tukea toisesta opettajasta, sillä molemmat tuntevat yhteiset lapset hyvin. Tärkeä työhyvinvointia tuottava asia on se, että asiat toimivat, vaikka joku sattuisi olemaan poissa töistä. Yksittäisen työntekijän niskoille ei kasaudu liian suurta kuormaa ja vastuuta jaetaan. Omaa työssä jaksamista helpottaa se, että vaikka poissaoloja olisikin ollut, oli aina paikalla työntekijöitä, jotka tuntevat lapset hyvin.

Myös työvuorosuunnittelussa pystytään ottamaan tarvittaessa paremmin joustoja huomioon, ja esimerkiksi työvuoroja vaihdettaessa on suurempi mahdollisuus, että muutos sopii jollekin ryhmäparin työntekijälle.  Työyhteisössä vallitsee hyvä me-henki, päiväkoti on yhteisö.

”Lapsen osallisuus on parasta!”          

Myös lasten näkökulmasta toimintamalli tuo turvallisuutta ja pysyvyyttä. Lasten ei esimerkiksi tarvitse siirtyä kesken toimintakauden ryhmästä toiseen, vaan hän voi periaatteessa jatkaa koko päiväkotitaipaleensa samassa ryhmässä. Uusissa taloissa tämä on otettu huomioon myös tilasuunnittelussa, mutta vanhoissa tähän haastaa se, että osa ryhmistä on mitoitettu alle kolmevuotiaiden ryhmiksi. Hyvällä suunnittelulla ja organisoimisella tämäkään ei ole este, sillä Pollen päiväkodissa yksi ryhmäpareista toimii kahdessa kerroksessa.

”Lapsen osallisuus on parasta!”, toteaa päiväkodin johtaja, kun pohditaan toimintamallin parhaita puolia. lapsella on päivittäin mahdollisuus valita toiminta, joka häntä kiinnostaa ja toimintatapoja, jotka sopivat juuri hänelle. Kun henkilöstössä on erilaisia ihmisiä ja persoonallisuuksia, niin lapsillakin on hyvät mahdollisuudet löytää aikuisia, joiden kanssa on helppoa toimia. Toimintamalli on myös poistanut turhia rajoituksia, kun esimerkiksi tietyt toiminnat eivät rajoitu tiettyihin päiviin ja retkiltä ei tarvitse jäädä pois, vaikka jonkin tietyn päivän retkelle sattuisikin osumaan vapaapäivä.

Havainnointimme perusteella pariryhmätyöskentely näyttäytyy myös vierailijoille hyvin organisoidulta ja rauhalliselta kokonaisuudelta, jossa lasten on hyvä olla. Varhaiskasvatuksen arjesta löytyy paljon ihania ja iloa tuottavia asioita, arjen onnistumisia ja hyvinvointia lisääviä toimintatapoja – pariryhmätyöskentelyn malli on yksi näistä.


Kirjoittaja on Kaikille yhteinen varhaiskasvatus -hankkeen hanketyöntekijä.

Lisätietoja:

Leena Korhonen,

hankekoordinaattori

Kaikille yhteinen varhaiskasvatus

leena.korhonen@jarvenpaa.fi

Footer is loading...