Tuula Siltasari-Peltonen on Järvenpään hengetär
Tuula Siltasari-Peltonen on monelle järvenpääläiselle tuttu hahmo. Hänet tunnetaan Järvenpään historian ja kulttuurihistorian tuntijana, erityisesti Bjarne Westermarckin perinneyhdistyksen perustajajäsenenä ja puheenjohtajana. Sitä ennen hän toimi pitkään Järvenpää-seurassa myötävaikuttaen esimerkiksi Tervanokan uimarannan uuteen kukoistukseen, nykymuotoisen Järvenpää-päivän konseptin luomiseen sekä Sibelius-laulukilpailun aloittamiseen Järvenpäässä.
Kuten useimmat järvenpääläiset, Tuulakin on junan tänne tuoma.
”Olen syntyisin Kainuusta ja tulimme Järvenpäähän Helsingin ja Keravan kautta,” Tuula kertoo.
”Järvenpäähän minua houkutteli nimenomaan ainutlaatuinen kulttuurihistoria. Muutimme tänne vuonna 1987 ja heti muutettuamme osallistuimme Järvenpää-talon avajaisiin.”
Tuula hakeutui Järvenpää-seuran toimintaan mukaan heti järvenpääläistyttyään, sillä hän halusi juurtua uuteen kotikaupunkiin.
Järvenpäässä kulttuurihistoria ja muu historia kietoutuvat kiehtovalla tavalla yhteen. Esimerkkinä mainittakoon, että kuuluisat taitelijat asettuivat seudulle ainakin osittain Järvenpään kartanon väen tarjoaman ”sponsoroinnin” ansiosta. Tuula on tutkinut juuriamme pohjattomalla innolla.
”Joku joskus minulle sanoikin, että sinun on Tuula täytynyt olla edellisessä elämässäsi joku Järvenpään kartanon hengetär,” hän naurahtaa.
Oma juurtuminen uuteen kotikaupunkiin sai aikaan idean, että Järvenpään ilosanomaa pitäisi paremmin tuoda esiin tänne muuttaville uusille järvenpääläisille. Ideasta syntyi jo pitkään jatkunut Järvenpään Opiston luentosarja, jossa käydään läpi niin kaupungin historia kuin palvelut ja tulevaisuuden kuvatkin. Lisäksi uusille ja miksei pidempäänkin Järvenpäässä asuneille on tarjolla Kaupunkipolku, jossa käydään opastettuna jalan läpi kaupungin merkittävimpiä kohteita. Aikaisemmin repertuaarissa olivat mukana myös uusien asukkaisen bussikierrokset.
Bjarne Westermarck, unohdettu suurmies
Tuulan perehtyessä Järvenpään historiaan esiin pulpahti mies nimeltä Bjarne Westermarck.
”Ihmettelin, että kukas se tämä on. Kukaan muukaan ei oikein tuntunut tarkkaan tietävän,” Tuula muistelee.
Kävi ilmi, Järvenpään kartanon herran vaikutus kaupunkimme syntyyn on ollut suorastaan ratkaiseva. Alun perin Westermarck kehitti kartanon alueella maataloutta. Menetettyään laman ja osaamattoman taloudenpitonsa seurauksena lähes kaiken omaisuutensa, hän keskittyi kaavoittamaan jäljelle jääneitä maa-alueitaan, jotka ovat yhtä kuin Järvenpään nykyinen keskusta.
”Westermarck kaavoitti 20-luvulla Järvenpäähän 500 tonttia ja tuotti tänne Terijoelta huviloita halvaksi rakennusmateriaaliksi. Järvenpäähän saatiin silloin myös lukuisia uusia yrityksiä,” Tuula kertoo.
”Westermarck oli aikansa innovatiivinen edelläkävijä ja hänen perintönsä näkyy Järvenpää-hengessä edelleen.”
Mutta miksi hänet sitten välillä lähestulkoon unohdettiin?
”Bjarnen tarina on tarina miehestä, joka sai kaiken, mutta menetti kaiken. Ehkä se oli tavallaan niin surullinen tarina, että se haluttiin unohtaa.”
Nyt Järvenpäässä on kuitenkin nähty ja tunnustettu Westermarckin asema kaupungin perustajana. Hänen mukaansa on nimetty Westermarckin puisto Pajalassa ja perinneyhdistyksen suuri voimainponnistus oli Järvenpään suurmiehestä kertova dokumenttielokuva. Seuraavaksi on tekeillä kirja, joka ilmestyy Järvenpään kaupungin 70-vuotisjuhlavuonna 2021.
Muistetaan juuret!
Tuula Siltasari-Peltonen on useaan otteeseen tuonut esiin, että Järvenpään pitäisi hänen mielestään vielä paremmin hyödyntää varsinkin kulttuurihistoriallisia juuriaan.
”Kulttuurihistoria on se, joka erottaa meidät muista samankaltaisista kaupungeista,” hän muistuttaa.
”Sibeliuksen soisi näkyvän vielä vahvemmin vaikkapa matkailumarkkinoinnissa. Upeaa olisi, jos vielä joskus saisimme Rantapuistoon Sibelius-keskuksen.”
Järvenpäähenkilö-tarinoissa esitellään kiinnostavia järvenpääläisiä.