Työkkärin täti ei ole sitä mitä luulit
Keski-Uudenmaan TE-palvelujen nuorten palvelujen työllisyysasiantuntija Eveliina Ritjärvi pudottaa rooliasun ja kertoo, miksi halusi rikkoa viranomaismyytin.
Työ- ja elinkeinopalvelut muuttuivat merkittävästi vuoden 2025 alussa, kun vastuu siirtyi valtiolta kunnille. Keski-Uudenmaan työllisyysalue järjestää palvelut kuuden kunnan yhteistyönä, ja tavoitteena on entistä sujuvampi ja ihmisläheisempi tapa auttaa työnhakijoita ja työnantajia. Muutosten keskellä viranomaiskuvalla ja viestinnällä on entistä suurempi merkitys. Tätä taustaa vasten myös Työkkärin-täti -hahmo jatkaa tehtäväänsä toivon ja ymmärrettävyyden lisääjänä.
Kun Eveliina Ritjärvi aloitti työnsä Uudenmaan TE-toimistossa, hän huomasi sosiaalisessa mediassa erikoisen aukon. Verohallinto oli jo tehnyt itsestään hittibrändin, mutta TE-palveluista ei löytynyt hahmoa, joka kertoisi arjesta selkokielellä ja omalla persoonalla. Samaan aikaan työkkärin tädistä ja sedistä eli verkossa vahva, karikatyyrinen stereotypia.
Ritjärvi alkoi pohtia, voisiko viranomaisuutta esittää toisin ja voisiko byrokratiasta kertoa tavalla, joka helpottaisi asiakkaiden arkea.
– Kun aloitin TE-toimistossa, aloin pohtia omaa somenäkyvyyttäni. Olin varma, että työ- ja elinkeinopalvelut olivat tehneet jo aiemmin jonkinlaista sisältöä, mutta minun silmiini ei ollut osunut työkkärin tätiä. Ja kun puhutaan työkkäristä, puhutaan tädeistä ja sedistä, ja netti pullollaan työkkäriaiheista meemimateriaalia.
Halu ymmärtää, miksi viranomainen saa lokaa niskaansa
Ritjärvi oli jo uransa alkuvaiheessa kiinnostunut siitä, miksi TE-palvelut ja Kela ovat yhteiskunnan parjatuimpia organisaatioita. Miksi ihmiset turhautuvat, miksi prosessit jumiutuvat ja miksi selvitykset ja päätökset menevät solmuun.
– Kun minut valittiin asiantuntijaksi, halusin ymmärtää, miksi tämä laitos saa niin paljon kritiikkiä. Kun aloin tehdä työtä, silmät avautuivat. Tajusin, miksi ihmisillä menee pata jumiin, kun selvityspyyntö jää vastaamatta tai jokin asia unohtuu ja tilanne lopulta räjähtää käsiin.
Vähitellen syntyi ajatus hahmosta, joka voisi tuoda viranomaisarkeen inhimillisyyttä, huumoria ja käytännön neuvoja. Ensimmäiset Työkkärin-täti -videot syntyivät vuonna 2023.
Katso video, jossa Työkkärin-täti neuvoo ajan perumisessa
Pilke silmäkulmassa mutta tosissaan
Ritjärvi kokee, että häntä ja hahmoa yhdistää etenkin eteenpäin pyrkivä energia ja kyky nähdä valonpilkahduksia vaikeissakin tilanteissa. Työkkärin-täti on hahmo, joka kompuroi mutta yrittää aina selittää asiat selkeästi ja myötätuntoisesti.
– Maailmassa on tällä hetkellä paljon pahaa ja ihmisiä, joilla on järkyttävän vaikea tilanne. Haluan videoilla tuoda edes pienen hymyn tai hymähdyksen ja ajatuksen, että noinhan se menee. Huumori on se yhdistävä tekijä.
Somevideot ovat antaneet Ritjärvelle tilaa näyttää puolia, jotka eivät aina näy asiakastyössä. Hän kuvailee itseään iloiseksi ja kuplivaksi ja kokee, että kamera antaa mahdollisuuden käyttää luovuutta ja esiintymisen taitoa tavalla, joka tukee myös viestintää.
Hahmon tyyli syntyy usein sattumuksista. Ritjärvi kertoo, että Työkkärin-tädin kohellukset kumpuavat arkisista tilanteista, jotka tapahtuvat hänelle itselleen. Niiden kautta tärkeä viesti tai ohje jää paremmin mieleen.
– En halua tehdä videoita työnhakijoista, vaan Työkkärin-tädistä, kun hän koheltaa. Se herättää naurua ja samalla muistuttaa, miten asiat kannattaa oikeasti tehdä. Minun on helppo nauraa itselleni, ja useimmat tilanteet ovat minulle sattuneita.
Selkokieli on työkkärin tädin tärkein tehtävä
Hahmon kautta Ritjärvi pyrkii vaikuttamaan siihen, miten organisaation sisällä suhtaudutaan viestintään ja asiakaskohtaamisiin. Hänen mukaansa asiakkaan olisi hyvä lähteä TE-palveluista ymmärtäen, mitä on sovittu ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Toivoisin, että meillä olisi yhteinen ajatus siitä, että asiat selitetään asiakkaalle niin, että hän todella ymmärtää ne. Ja haluaisin myös muistuttaa asiakkaita, että lakeja ei säädä työkkärin täti vaan ihmiset, jotka valitsemme niitä säätämään. Jos pelisäännöt eivät miellytä, on mietittävä, miten niitä muutetaan.
Ritjärvi ei halua hahmon pilkkaavan työnhakijoita eikä kollegoita. Päinvastoin hän näkee, kuinka suurella sydämellä työntekijät tekevät työtään, vaikka asiakkaat monesti jännittävät viranomaisen kohtaamista.
– Me haluamme auttaa, mutta samalla kuulen usein, että tänne on pelottavaa tulla. Se on ristiriita. Silti tapaamiset voivat joissain tilanteissa olla elämää mullistavia.
Työ jatkuu ja hahmo kulkee mukana
Ritjärvi on työskennellyt lähes kolme vuotta asiantuntijatehtävissä ensin valtiolla ja nykyisin kunnissa. Hän tapaa asiakkaita, haastattelee, kirjoittaa lausuntoja ja toimi lokakuuhun 2025 asti Keski-Uudenmaan työllisyyspalveluissa nuorten erityisasiantuntijana.
Vuonna 2026 hän siirtyy Vantaan kaupungin työllisyyspalveluihin, ja Työkkärin-täti siirtyy mukana uuden alueen arkeen.
– Toivon, että hahmo saisi kaverin Keski-Uudeltamaalta. Ei olisi ollenkaan huono idea tehdä yhteisvideoita jonkun toisen viranomaisen kanssa. Vaikka olemme viranomaisia, jokainen alue toimii kuitenkin hieman omalla tavallaan, mutta työn teemat ovat samoja kaikkialla.
Mistä tietää, että hahmo toimii?
Ritjärvi on saanut asiakkailta palautetta, joka on osoittanut hahmon olevan toimiva ja hyödyllinen. Joku on ilmoittautunut työnhakijaksi nähtyään videon, toinen on tullut vastaanotolle aiempaa luottavaisemmin mielin.
– On hienoa kohdata asiakas, joka sanoo nähneensä videon. Tai kuulla, että joku ilmoittautui työnhakijaksi juuri siksi. Se tarkoittaa, että video on johtanut toimintaan.
Mitä Työkkärin-täti haluaisi vielä sanoo työnhakijoille?
– Ei menetetä toivoa.
Keski-Uudenmaan TE-palvelujen verkkosivu ja sosiaalisen median kanavat:
Verkkosivut: keskiuudenmaantepalvelut.fi
Instagram: @keskiuudenmaantepalvelut
Facebook: Keski-Uudenmaan TE-palvelut
LinkedIn: Keski-Uudenmaan TE-palvelut
YouTube: Keski-Uudenmaan TE-palvelut
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.