Työyhteisön tukija
YHDESSÄ YRITTÄMISEN JÄRVENPÄÄ, KAUSI 1., OSA 8: Yrittäjä Minna Pohjonen toteutti haaveensa ja perusti työnohjausyritys Ohjauspalvelut Voimaketun kesällä 2020. Pohjonen haluaa itse olla työnohjaaja, joka luo tilaa yhteiselle pohdinnalle, toimii peilinä ja tukijana kuitenkin myös välillä pilke silmäkulmassa uuteen haastaen. Yritysten työhyvinvoinnin edistäminen on Voimaketulle erityisen tärkeää.
Työnohjaaja Minna Pohjonen on ehtinyt urallaan paljon. Hän on työskennellyt pitkään erilaisissa työtehtävissä sosiaalialalla perheiden ja lasten parissa, joka sisältää vuosien kokemuksen työstä sosiaalitoimistossa lastensuojelusta ja perhesosiaalityöstä sekä perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta. CV:stä löytyy työkokemusta myös lastentarhanopettajana ja esimiehenä.
– Tehtyäni sosiaalialalla töitä vuosia aloin haaveilemaan työnohjaajan opinnoista. Jossain kohtaa tuntui, että oma työ- ja elämänkokemus mahdollistivat työnohjaajaopinnot, jotka veivätkin minut nopeasti mukanaan. Opintoihin liittyneiden harjoitteluiden myötä kasvoi palava into työnohjaamista kohtaan. Erityisen kiinnostunut olen työhyvinvoinnin kysymyksistä, työn kehittämisestä sekä ammatillisesta kasvusta.
Työnohjaaminen toi lopulta mukanaan myös yrittäjyyden, josta Pohjonen on haaveillut niin kauan kuin hän muistaa.
– Jossakin kohtaa huomasin, että joitakin unelmia voi, saa ja ehkä jopa pitää toteuttaa. Se oli se yksi tylsä kesäinen päivä vuonna 2020, jolloin päätin hetken olevan juuri se oikea.
Pohjosen oma työnohjausyritys Voimakettu on projekti, joka muhi mielessä jo pidemmän aikaa, ja jota hän on rakentanut rauhakseltaan eteenpäin. Yrittämisen lisäksi Pohjonen tekee töitä sosiaalialla ja tavoitteena on täysiaikainen yrittäjyys tulevaisuudessa.
– Voimakettu piirtyi mielessäni leikkisästi työelämän kesyttäjänä, joka osaa pilke silmäkulmassa, mutta kunnioittavasti ja tarvittaessa vakavasti pysähtyä tutkimaan työelämää ja sen lainalaisuuksia. Voimakettu on ennen kaikkea luotettava rinnalla kulkija, yhdessä pohtija ja ajatusten herättelijä. Joku, joka huolehtii ja kyseenalaistaa lämmöllä ja läsnäololla, ei ryppyotsaisena. Voimakettu on myös sata uutta ideaa ja suunnitelmaa, joista osa toivottavasti näkee päivänvalon tulevina vuosina, hän kuvailee yritystään.
Yrityksensä tärkeimmiksi arvoiksi Pohjonen nostaa rohkeuden, aitouden ja avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön.
– On tärkeää saada olla rohkeasti juuri sellainen kuin on. Joskus kiperät kysymykset ovat paikallaan yhteisessä keskustelussa, jotta prosessi etenee. Aito ja avoin kohtaaminen on puolestaan luottamuksen ja dialogin kannalta merkityksellistä.
– Luottamus on taas työskentelyn perusta. Vaikeistakin asioista voi ja saa puhua, mutta pakko ei ole. Yhteistyössä yhdessä keskustelemalla ja tutkimalla työskentely löytää sitten punaisen lankansa.
Keskiössä yrittäjä
Voimakettu tarjoaa ratkaisukeskeistä työnohjausta sekä työhyvinvointia tukevia luentoja ja kehittämispäiviä. Palvelurepertuaariin kuuluu myös naurujooga, joka on Pohjosen mukaan oivallinen ryhmäyttämismuoto ja ryhmädynamiikan tukija. Pienen yrityksen etuna on, että Voimaketussa pystytään joustavasti räätälöimään palveluita asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
Lisäksi Voimakettu tarjoaa yrittäjille ratkaisukeskeistä työnohjausta valmentavalla työotteella. Tämä joukko on myös Voimaketun pääasiallinen asiakasryhmä tällä hetkellä.
– Olen työnohjannut useita pien- ja yksinyrittäjiä, jotka ovat painineet omien tai yrityksen tavoitteiden asettamisen, konkreettisten suunnitelmien toteuttamisen ja aikatauluhaasteiden kanssa. Ilman ympärillä olevaa työyhteisöä voi arki yrittäjänä tuntua välillä väsyttävältä ja yksinäiseltä. Toisille taas aikaansaaminen on voi olla yksin vaikeaa tai omat voimavarat mietityttävät. Työnohjauksessa onkin mahdollista purkaa asiakastapauksia, vahvistaa omia voimavaroja sekä jakaa omia kokemuksia ja työtä yrittäjänä.
Pohjonen kertoo, että työnohjaus tukee yrittäjän jaksamista, tuottavuutta, työn kehittämistä sekä antaa voimia sekä huonoihin että hyviin päiviin.
– Eikä työnohjausta tarvita vain huonoina päivinä, vaan välillä on hyvä pysähtyä tutkailemaan kaikkea jo toimivaa ja vahvistaa niitä entisestään.
Vaikeiden asioiden työstämistä
Tällä hetkellä työhyvinvoinnin teemojen osalta on keskitytty monissa työyhteisöissä tiimien vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä tulevaisuuteen katsomiseen.
– Yhtenä näkyvänä teemana on ollut, että puhutaan siitä mistä ei puhuta eli nostetaan myös vaikeita aiheita esille. Onneksi vaikeiden asioiden eteen on oltu myös valmiita tekemään töitä.
Työnohjaustapaamiset ovat yleensä noin kerran kuukaudessa työnohjattavan tai ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Työnohjaus toimii parhaiten pidempänä prosessina, yleensä vähintään puolen vuoden kestoisina, mutta työnohjausta voidaan järjestää myös lyhyempinä prosesseina tai yhden kerran työnohjauksena.
– Tällöin voidaan selkeyttää jotain tiettyä kysymystä tai tilannetta. Keskustelussa on tarkoituksena luoda luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri mahdollistamaan keskustelun avoimuus. Työnohjaaja on myös vaitiolovelvollinen kuulemistaan asioista.
Pohjonen kertoo haluavansa olla työnohjaaja, joka luo tilaa yhteiselle pohdinnalle, toimii peilinä ja tukijana. Hän käyttää työnohjauksissa toiminnallisia menetelmiä työnohjattavien toiveita, tarpeita ja mieltymyksiä kuunnellen, kuitenkin myös välillä pilke silmäkulmassa uuteen haastaen. Työnohjaajalta vaaditaankin Pohjosen mukaan kuuntelu- ja huomioonottamistaitoja, mutta hyvä työnohjaaja myös hyvällä tavalla haastaa työnohjattavia.
– Työnohjaaja on rinnalla kulkija, joka tukee ja haastaa pohtimaan omaa työtä ja johdattelee uusien oivallusten äärelle. Hän ei anna valmiita vastauksia tai toimintamalleja vaan auttaa työnohjattavia löytämään oikeat ratkaisut.
Haasteita ja mahdollisuuksia
Korona vaikutti luonnollisesti työohjauksen lähitapaamisten vähentymiseen, joskin lähitapaamisia on viime aikoina alettu lisäämään.
– Koronan ollessa pahimmillaan ei edes uskallettu tilata työnohjauspalveluita tai yritysten resurssit eivät riittäneet työnohjauksen pohtimiseen, kun työpaikoilla oli muita haasteita mietittävänä. Nyt työpaikoille fyysisesti pääseminen on tuonut asiakkaisiin uutta voimaa ja positiivista valoa.
Voimaketulla ei ole omia työtiloja, joten seuraavana suunnitelmana on niiden kartoittaminen.
– Tällä hetkellä tapaamiset tapahtuvat asiakkaiden työpaikoilla tai etänä. Työtilat mahdollistaisivat monenlaisia koulutus- ja työnohjausmahdollisuuksia, joissa eri alan yrittäjät voisivat kohdata toisensa.
– Asiakkaani ovat tulleet vielä puskaradion kautta, jonka vuoksi pitäisi miettiä enemmän markkinointia laajemman asiakaskunnan tavoittamiseksi. Yhtään järvenpääläistä asiakasta minulla ei vielä itseasiassa ole ollut, vaan kaikki asiakkaani ovat olleet lähiseuduilta.
Tarkoituksena on tulevaisuudessa myös laajentaa palveluvalikoimaa ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä saman alan kollegoiden ja yrittäjien kanssa.
– Yhteistyön lisäksi tulee pidettyä yhteyttä kollegoiden ja yritysten välillä ja vaihdettua ajatuksia.
Parasta alalla on Pohjosen mielestä työn tekeminen, uuden oppiminen ja asiakkaat.
– Yrittäjänä tietysti myös se, että saa räätälöidä omat päivänsä.
Yhdessä yrittämisen Järvenpää -yrityssarjassa käsitellään laajasti järvenpääläisiä yrityksiä ja heidän kaupungissaan tekemäänsä työtään. Yrityssarjan videoiden kautta on mahdollista nähdä harvinaista kuvaa siitä, mitä kaikkea palvelun tai tuotteen eteen tehdään. Järvenpään kaupunki tuottaa yrityssarjaa yhdessä Järvenpään Yrittäjien kanssa.
Järvenpääkumppani-tarinoissa esitellään kaupunkimme yhteisöjä ja yrityksiä Järvenpäähengessä.