Tyven meri ja turkoosi taivas löytyvät Järvenpään taidemuseosta

Taidemuseon uusi näyttely tuo Välimeren valon ja kaksi kuuluisaa aikalaista näyttelyyn. Näyttely avautuu suljetussa museossa, mutta avajaiset pidetään kaikille avoimina verkossa.

Vihdoinkin alkaa tapahtua.

Museon lattioilla lojuu pakkausmateriaaleja, työkaluja ja kuljetuskärryjä. Ja jos nyt okran voi haistaa, ilmassa tuoksuu sellainen. Seiniin nojailevat taulut tähyilevät ylöspäin tulevaan sijoituspaikkaansa. Josko nämä tulisivat tähän? Vai ehkäpä seuraavalle seinälle?

– Organisaatiomme on pieni, joten olemme kaikki, pakostakin, käytännön töitä tekeviä museomestareita, naurahtaa Järvenpäässä pitkään työskennellyt museoamanuenssi Tuomas Ravea.

Kipinä jäi muhimaan

Tyven meri, turkoosi taivas -näyttelyn aikalaisparina ovat Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuulunut ja Järvenpäässä aikanaan asunut Vendla ”Venny” Soldan-Brofeldt sekä monille järvenpääläisille kenties tuntemattomampi taiteilija Hugo Backmansson.

Jo kymmenen vuotta sitten Tuomas sai idean siitä, että juuri Venny ja Hugo tulee saattaa yhteen.

– Luin tuolloin Amos Anderssonin teosta Hugo Backmanssonista. Ja kun näin Backmanssonin töitä kirjassa, huomasin yhteydet Vennyn taiteeseen. Sama valo, merenrantakuvaukset ja taivas näkyvät Vennyn kokoelmissa.

Kuten taitelija keskeneräisen taideteoksensa, myös taitava museoamanuenssi voi kaivaa esiin vanhankin ideansa naftaliinista ja todeta, että nythän tälle olisi käyttöä.

– Kului melkein 10 vuotta, kun sanottiin ääneen, että nyt voitaisiin kokeilla tätä. Nyt ei onneksi ollut muuta isoa tulossa ja aika oli oikea. Nämä ovat pitkiä prosesseja. Tämän näyttelynkin lainapyynnöt ovat lähteneet jo viime keväänä liikenteeseen.

Venny, Venny, Venny

Näyttelyssä esillä oleva Venny puhuttelee kotiseuturakkaita järvenpääläisiä aivan erityisesti. Vuonna 2013 pidetty Venny Soldan-Brofeldtin 150-vuotisjuhlanäyttely taidemuseolla oli jonkinlainen alkusysäys, joka sai museon kävijämäärät nousuun. Aina vuoteen 2019 asti.

– Vennyn maanläheisyyden tunnistaa järvenpääläisistä. Mekään emme ole elitistisiä, luovuutta ja sitkeyttäkin löytyy. Lapset olivat Vennylle, kuten järvenpääläisillekin, kovin tärkeitä. Ja meille museolaisille Venny on tietysti keskeinen kokoelmataiteilija, jota halutaan pitää esillä.

Suomenruotsalaista orientalismia

Suomenruotsalaiset Venny ja Hugo syntyivät molemmat 1860-luvulla. Paitsi aikalaisia ja äidinkieleltään ruotsinkielisiä, molemmat olivat Pietarin taidekoulun kasvatteja ja vanhemmilla vuosillaan naapureita Töölön taiteilijakoti Lallukassa.

– Vennystä on paljon tarinoita ja niitä on aina hienoa kertoa. Venny oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka kävivät Afrikassa. Hän matkusti Espanjaan ja sieltä perheeltään salaa meren yli Afrikan puolelle.

Välimeren valosta on jäänyt piirteitä Vennyn taiteeseen. Myös Backmanssonin taide ammentaa Marokon väreistä, esimerkiksi Tangerista, jossa tämä asui useaan otteeseen.

Mutta on erojakin.

– Hugo Backmansson valmistui ainoana suomalaisena Pietarin akatemian taistelumaalarilinjalta. Taistelumaalarina hän teki sotakentillä taistelukenttäkuvauksia ja osallistui I maailmansotaan ja Japanin sotaan. I maailmansodan loppupuolella hän kohosi jopa kaikkien taistelumaalarien johtajaksi. Venny taas oli pasifisti, joka hakeutui mukaan nuorsuomalaiseen toimintaan.

Miten tuottaa hyvän kokemus digitaalisesti

Hanasaaren kulttuurikeskuksesta Järvenpäähän tullut museopäällikkö Jaana Tamminen aloitti työt marraskuussa 2020. Hänen ensimmäinen tehtävänsä Järvenpäässä oli miettiä, miten Järvenpään museot selviävät poikkeusajasta.

– Näyttely tehdään aina kävijöille, ja tätäkin näyttelyä on tehty siinä toivossa, että saisimme joskus avata tämän oikealle yleisölle. Koko ajan kehitämme tapoja päästä museoon virtuaalisesti. Jos museoon ei pääse fyysisesti, haluamme tarjota mahdollisuuden vierailla näyttelyssä kotisohvalta käsin.

Tammisen mukaan opastuskierrokset halutaan nyt mahdollisuuksien mukaan yleisön saataville. Museotiimi lupaa varovasti, että jo maaliskuussa virtuaaliopastukset voisivat olla palveluvalikoimassa. Myös päiväkotiryhmille on luvassa maksuttomia virtuaaliopastuksia.

– Kevään aikana järjestetään erilaisia virtuaalisia kierroksia. Ensin testataan konseptia testiryhmillä. Näyttelymme on oikea tarinoiden aarreaitta, jonka pohjalta voitaisiin tehdä monentyyppisiä, temaattisiakin opastuksia. Mielellään kuulemme kävijöiltä ja asukkailta, millaisia toiveita heillä on.

– Etäopastuksilla pääsee sukeltamaan tähän maailmaan, lämpimään Hankoon ja paahteiseen Marokkoon.

Tyven meri, turkoosi taivas -näyttelyn virtuaaliset avajaiset la 27.2. klo 14 Järvenpään Youtube-kanavalla.

Järvenpään museopalvelut

Kolme kohdetta: Järvenpään taidemuseo, Ahola ja Suviranta

Museotiimi:

Leena Kauppinen, museoassistentti: markkinointi, viestintä ja yleisötyö

Maria Korsman-Martinez, museoassistentti

Pinja Petäjä, museoassistentti: museopedagogia ja yleisötyö

Jaana Tamminen, museopalveluiden päällikkö, henkilöstö, hallinto, talous ja näyttelysuunnittelu

Tuomas Ravea, kokoelma-amanuenssi, taidemuseon ja julkisen taiteen kokoelmat. Markkinointi, viestintä ja näyttelyiden tekninen toteutus. Siirtyy Hyvinkään museojohtajaksi keväällä 2021.