Varhaiskasvatus tukee kotoutumista – pienillä teoilla suuri merkitys
Kun perhe muuttaa uuteen maahan, arki voi tuntua aluksi vieraalta ja epävarmalta. Uusi kieli, uudet tavat ja uusi ympäristö vaativat totuttelua. Monelle lapsiperheelle päiväkoti on ensimmäinen kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan – ja siksi varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli kotoutumisessa.
Järvenpäässä kotoutumista edistetään arjen tasolla, kohtaamisissa, kasvatuksessa ja yhteisöllisyydessä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja perhe tuntee olevansa tervetullut ja löytää paikkansa osana yhteisöä. Järvenpään tavoitteena on olla kaupunki, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi – taustastaan riippumatta.
Kuvitellaan tilanne: vanhempi tuo lapsensa päiväkotiin ensimmäistä kertaa. Kielitaito on vielä heikko, ympäristö uusi ja jännittävä. Tällaisessa tilanteessa pienet asiat merkitsevät paljon.
Ystävällinen tervehdys, hymy, eleet ja vaikkapa eri kielillä kirjoitetut tervehdykset päiväkodin seinällä voivat luoda turvallisuuden tunnetta. Ne viestivät, että perhe on huomioitu ja arvostettu.
Päivittäiset kohtaamiset – pihalla, eteisessä tai hakiessa lasta kotiin – voivat olla vanhemmalle päivän tärkeimpiä hetkiä. Niissä syntyy yhteys uuteen yhteiskuntaan. Viime vuonna varhaiskasvatuksen tueksi saatiin kieli- ja kulttuuriohjaaja Saskia Farin. Hän auttaa lasta, joka ei vielä osaa suomea, pääsemään mukaan lapsiryhmään ja arjen toimintaan. Saskia tukee myös kasvattajia kielen mallintamisessa, tulkkauksen hyödyntämisessä ja kulttuuristen toimintatapojen ymmärtämisessä (esim. aloituskeskustelut).
Kieli avaa ovia ystävyyteen ja oppimiseen
Kaikilla on tarve kuulua johonkin. Se voi olla perhe tai vaikka harrastusryhmä.
– Vieraskielisen kiinnittyminen yhteisöön vaatii kielen oppimista – ja lasten kohdalla myös kaveritaitoja. Varhaiskasvatuksessa kieltä opitaan arjen tilanteissa: leikeissä, ruokailussa, ulkona ja yhteisissä hetkissä. Kun lapsi oppii kieltä, hän saa ystäviä ja kokee kuuluvansa joukkoon. Tämä tukee myös myöhempää koulunkäyntiä ja ehkäisee syrjäytymistä, Saskia Farin avaa varhaiskasvatuksen merkitystä.
Vieraskielisen perheen lapsi voi omaksua uuden maan kieltä, tapoja ja arkea nopeammin kuin vanhempansa. Hän kasvaa kahden kulttuurin keskellä ja oppii luovimaan niiden välillä. Samassa varhaiskasvatusryhmässä voi olla useita lapsia, jotka kasvavat kahden kulttuurin keskellä.
Kaikilla lapsiryhmän lapsilla on omat yksilölliset tarpeet, joista vieraskielisten lasten kohdalla merkityksellistä on tunnistaa ja muistaa kulttuurien ja kielten mukana tuoma moninaisuus. Hyväksyvä ilmapiiri rohkaisee lasta kertomaan ajatuksistaan, pyytämään apua ja osallistumaan yhteiseen toimintaan myös silloin, kun suomen kieli on vasta kehittymässä. Itseilmaisua voidaan tukea esimerkiksi uudelle S2 (suomi toisena kielenä) -lapselle tehty kuvaviuhka tai kielikerhot pienryhmässä tai yksilöllisesti.
– Kuvatukea voi käyttää kaikissa tilanteissa, yksittäisestä kuvasta aina lausetasoiseen kommunikointiin asti. Aikuisen tehtävä on valita lapselle sopiva tapa hänen kielitaitonsa ja kehitystasonsa mukaan. Aluksi kuvaviuhka kulkee lapsen mukana kaikkialla, esimerkiksi kaulassa. Sen avulla lapsi voi kertoa tärkeimmistä tarpeistaan myös silloin, kun yhteisiä sanoja ei vielä ole.
Kurahousuja, Daisya, perheiltoja, harrastuksia
Kotoutuminen ei koske vain lasta, vaan koko perhettä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan myös vanhempia ymmärtämään suomalaisen arjen käytäntöjä. Saskia tukee vieraskielisiä vanhempia ihan arjen tasolla.
– Kaikille ei ole itsestään selvää, esimerkiksi se, mitä tarkoittavat kuravaatteet tai miten päiväkodin digipalveluja käytetään. Näissä asioissa perheitä ohjataan käytännönläheisesti ja selkeästi. Neuvon esimerkiksi Daisy-järjestelmän käytössä ja lapsen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaan perhettä perheiltaan, harrastuksiin ja kerhoihin.
Saskia tapaa vanhempia aloituskeskusteluissa ja eri info- ja perehdytystilaisuuksissa, ja tekee tarpeen mukaan palveluohjausta esimerkiksi neuvolaan tai suomen kielen kurssille. Varhaiskasvatus toimii tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi kotoutumispalveluiden ja neuvolan kanssa. Näin perheet saavat tarvittaessa ohjausta myös muihin palveluihin, kuten kielikursseille tai harrastuksiin.
Näin varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kotoutumista:
- Aloituskeskustelu lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa
- Monikielinen kirjasto -projekti Saunakallion päiväkodissa
- Iltasatuhylly – yhteistyö perusopetuksen kanssa
- Lukulumon erikieliset sadut – lasten äidinkielillä
- Päiväkodin seinällä maailman kartta, jossa merkittynä lasten perheiden lähtömaat
- Tervehdyksiä eri kielillä ja eri maiden lippuja
- Kuvatuki arjessa toimimisen tueksi (ymmärtäminen sekä oma kommunikointi)
- Kuvatuki ja selkokieli suomen kielen oppimisen tueksi
Pienet teot, suuri vaikutus
Kotoutuminen ei tarkoita oman kulttuurin unohtamista, vaan uuden ja vanhan yhdistämistä. Se on kaksisuuntaista: samalla kun uudet asukkaat oppivat suomalaista kieltä ja kulttuuria, myös varhaiskasvatuksen arki rikastuu erilaisista kielistä ja tavoista.
Varhaiskasvatuksessa lapsi saa kasvaa sekä oman kulttuurinsa että suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Tämä luo vahvan pohjan tulevaisuudelle – koulupolulle, ystävyyssuhteille ja osallisuudelle.
Kotoutuminen ei tapahdu yhdessä hetkessä, vaan rakentuu arjen pienistä asioista: kohtaamisista, sanoista, ilmeistä ja teoista. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät tätä työtä joka päivä – tukevat lapsia, kohtaavat perheitä ja rakentavat siltoja kulttuurien välille.
Näiden tekojen vaikutus kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Teksti: Tuula Alkula
Kuvat: Järvenpään varhaiskasvatus
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.