Yhteisöohjautuvuus on vuoropuhelua ja yhdessä kehittämistä

Järvenpään Yhteiskoulu oli mukana Monimuotoinen itseohjautuvuus -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kokeilla, tunnistaa ja mallintaa julkiselle sektorille soveltuvia itseohjautuvuuskäytäntöjä. Kehittämistyö on kantanut hedelmää ja jaettu johtajuus sekä yhteisöohjautuvuus ovat löytäneet paikkansa koulun arjessa.

Järvenpään Yhteiskoulu eli JYK on yhtenäiskoulu, jossa opiskelee noin 500 oppilasta 1.–9. -luokilla. Henkilökuntaa koulussa on noin 80. Opetusryhmiä koulussa on yhteensä 31, josta 13 on vaativamman erityisen tuen ryhmiä.

Lähtölaukaus Järvenpään Yhteiskoulun muutokselle oli vuosi 2019, kun Juholan koulu yhdistyi Järvenpään Yhteiskouluun. Tuolloin JYKissä ala- ja yläkoulu toimivat toiminnallisesti hyvinkin erillään ja oma kokonaisuutensa oli Juholan koulu, jossa sijaitsi vaativan erityisen tuen yksikkö. Molemmissa kouluissa toimintatavat olivat vuosien ajan olleet hyvinkin erilaiset ja johtaminen hierarkkista. Muutosprosessia on sävyttänyt muutaman vuoden ajan myös väliaikaiset tilaratkaisut uutta JYKin koulurakennusta odotellessa.

Tiimirakenne uusiksi, vuorovaikutusta lisää

Käsillä oli iso muutos, jonka laajuutta ei alussa edes täysin ymmärretty. Rehtori Pia Pohjanpalo ja virka-apulaisrehtorit Maritta Mäkipää ja Asta Pekkala toteavat, että henkilöstö tuli vaiheittain muutokseen mukaan.

– Osa koulun henkilöstöstä lähti innolla “muutoshattu” päässään muuttamaan toimintatapoja. Osa työntekijöistä makusteli asiaa seuraillen ja osa jarrutellen. Jokainen tuli kuitenkin omalla tahdillaan mukaan. Me ihmiset olemme erilaisia ja suhtaudumme muutoksiin ja omaksumme ne kukin omalla tavallamme ja tämä on ihan ok, rehtorit kertovat.

Ensin otettiin käyttöön jaetun johtajuuden malli tukemaan koulun päivittäistä johtamista. Jaettua johtajuutta on toteutettu rehtorin ja kahden virka-apulaisrehtorin kesken sekä koulun johtotiimissä, joka on koko koulun opettajistoa edustava ja yhteisiä asioita käsittelevä tiimi.

Tämän jälkeen uudistettiin koko koulun tiimirakenne.  Aineryhmä- ja luokka-astekohtaiset tiimit mahdollistavat yhteissuunnittelun ja arvioinnin, jotka ovat tärkeitä yhteisopettajuuden elementtejä.  Myös yleis- ja erityisopetuksen yhteistyö lisääntyi. Yhteisiä tiimikäytänteitä luotiin myös varhaiskasvatuksen kanssa. Muutoksen tuoksinassa henkilöstö nosti esille, että kokoukset koettiin toisinaan raskaiksi, jolloin niiden rakennetta kevennettiin.

Lisäksi koulun sisäistä viestintää pyritään tehostamaan sähköpostitse lähetettävällä viikkokirjeellä. Viikkokirje lähetetään henkilöstölle perjantaisin ja siihen voi jokainen vapaasti lisätä tiedotettavia asioita. Myös viestinnän kanavia on selkiytetty matkan varrella.

Yhteisöohjautuvuus huomioidaan JYKissä jo uutta opetus- ja kasvatusalan henkilöstöä rekrytoidessa. Rekrytointivaiheessa painotetaan halukkuutta yhteisopettajuuteen ja korostetaan itse- ja yhteisöohjautuvuuden toimintakulttuuria.

Työn kehittäminen luonnollinen osa arjen työtä

Pia, Maritta ja Asta ovat tyytyväisiä muuttuneeseen toimintakulttuuriin, jossa työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen.

– Työn kehittäminen on tullut luontevaksi osaksi työntekoa. Eri tiimien vuorovaikutus on lisääntynyt ja osaamista ja asiantuntijuutta jaetaan arjessa. Tämä lisää työmotivaatiota ja työhyvinvointia.  

– Itseohjautuvat tiimit kehittävät ja ideoivat omaa työtään, jota valmentava johtajuus tukee. Reflektointi on tuonut viisautta. Henkilöstö on sitoutunut päätöksiin, kun he itse ovat aidosti asian takana.

Toimintakulttuuri syntyy ihmisistä

Mikään muutos ei toki etene suoraviivaisesti, vaan matkalla tulee eteen myös mutkia. Toimintakulttuuri syntyy ihmisistä ja ihmiset tekevät muutoksen. Näin myös JYKin valmentavan johtamisen ja yhteisöohjautuvuuden tiellä.

– Matkan aikana tuli esille, että pöytä olisi ehkä alussa pitänyt olla katettuna paremmin eli antaa tietyt raamit toiminnalle. Ihmiset ja tiimit ovat itseohjautuvia, mutta meidän on toki toimittava tiettyjen raamien ja kaupungin strategian mukaisesti. Ja opetuspuolella myös monet lait määrittävät kasvatustyötämme.

– Muutos valmentavaan johtamiseen etenee vaiheittain. Lähtötilanteessa joku sanoo, mitä tehdään. Kun tiimi toimii yhteisöohjautuvasti, ollaankin jo tilanteessa, jossa tiimi yhdessä miettii vaihtoehtoja ja ratkaisuja ja päättävät yhdessä mitä tehdään.

Yhteisöohjautuvuuden opintiellä joskus lennokkaatkin suunnitelmat ja ajatukset ovat saaneet lopulta todenmukaisemman ulkoasun.

– Kyllä realismi on lisääntynyt tämän prosessin aikana ja ymmärsimme pian, että muutos ei tapahdu kerralla. Pitää osata iloita pienistäkin asioista, rehtorikolmikko toteaa.

Jokaiselle koululle löydettävä oma toimintamalli

Järvenpäässä on kuusi alakoulua, yksi yläkoulu sekä kolme yhtenäiskoulua, joista JYK on yksi. Mikä on valmentavan johtamisen rooli muissa kouluissa ja miten toiset koulut ovat suhtautuneet JYKin opintiehen?

– Kyllä kaikissa kouluissa on sisäistetty se, että nykyaikana vanhalla tyylillä ei enää kouluja ja oppilaita johdeta. Nykyään opettajuuskin on pitkälti valmentavaa johtajuutta. Jokaiselle koululle on löydettävä se oma toimintamalli, joka parhaiten toimii juuri siinä koulussa. Muutos etenee kussakin koulussa omalla tavallaan. Me kaikki olemme kuitenkin töissä Järvenpään kaupungilla, mikä tarkoittaa, että kaikki noudatamme yhteisiä tavoitteita ja toimimme kaupungin strategian linjausten mukaisesti, kertoo opetusjohtaja Arja Korhonen.

– Luottamus johtoon ja toisiin työntekijöihin on tärkeää. Johtajankin pitää vain uskaltaa päästää joistakin asioista irti. Kaikki asiat eivät tarvitse mennä johtajan käsien kautta, vaan johtajan tulee luottaa työyhteisönsä itseohjautuvaan toimintaan. Yhteisöohjautuvuus lisää henkilöstön ja sitä kautta myös oppilaiden hyvinvointia. Odotamme myös innolla uusia JYKin tiloja, joilla on myös merkittävä vaikutus hyvinvointiimme, summaavat lopuksi rehtorikolmikko Pia, Maritta ja Asta.

Yhteisöohjautuvuuden tiellä…

• On oltava yhteinen tavoitetila, mitä toivotaan muutokselta. 
• Ei tule luovuttaa, vaikka matkan varrella tulisikin mutkia matkaan. 
• On hyvä nähdä myös ne pienet asiat, jotka edesauttavat muutoksessa. 
• Luottamus on kaiken a ja o. 
• On mietittävä, mikä muuttuu paremmaksi, kun teemme tämän? Tämä pohdinta lisää motivaatiota muutokseen. 
• On hyväksyttävä, että asiat eivät aina mene siten, kuin itse on omassa päässään ennalta kuvitellut. 

Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.