Yhteisöteatterista yhteisen hyvän fasilitaattoriksi

Hyvinkäällä asuva Pilvi Kallio-Meriläinen on Järvenpään ensimmäinen osallisuuden erityisasiantuntija, joka on yli vuoden vastannut kaupunkitasoisen osallisuuden kehittämisestä. Pidetty työntekijä on saanut hellittelynimen.

–”Osallisuus-Pilvi” sai alkunsa siitä, että osallisuuden tehtävä oli ihan uusi ja se henkilöityi nopeasti. Olen nimestäni tosi ylpeä, totta kai.

Pilvillä on tukeva tausta osallisuuden, viestinnän, hyvinvoinnin ja taiteen parissa. Viimeisimmäksi hän on ollut viestintätöissä Hollolassa ja sitä ennen Vantaan kaupungilla aluekoordinaattorina, jonne päätyi EAKR-rahoitteisesta Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeesta. On Pilvi vetänyt Arabianrannassa kaksi mittavaa yhteisöprojektiakin ja tehnyt yhteisöteatteria, muun muassa Teatteri Ilmiössä.

– Läpileikkaavana työssä on ollut tuottaa hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Kaikki sai alkunsa vuonna 1996, kun ohjasin yhteisöteatteria Nokian Siurossa, jossa lopettava tehdas vei työpaikkoja.

Kaupunkien osallisuus on kirjavaa

Osallisuutta kehitetään kaupungeissa eri nimikkein: on osallisuus- ja vuorovaikutussuunnittelijoita, osallisuuskoordinaattoreita ja -asiantuntijoita, kehittämispäälliköitä. Helsingissä kaupunginosatyötä vetävät stadiluotsit, Vantaalla taas aluekoordinaattorit. Ohjaavat asiakirjat kulkevat osallisuusstrategioiden, -suunnitelmien tai toimintasuunnitelmien nimillä.

Tilkkutäkkimäisyys kertoo osallisuudesta itsestään, joka venyy, vanuu ja muuttuu ajassa. Joillekin osallisuus on vuorovaikutuksen ja kuntalaisvaikuttamisen mahdollistamista, toisille osallisuustyötä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen.

Kuntaliitto määrittelee osallisuudelle neljä ulottuvuutta, joita ovat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuus.

– Osallisuutta tarvitaan, jotta kaupunkilaiset voivat vaikuttaa asioihin, jotka koskevat heitä epäsuorasti tai suorasti. Tarvitaan osallisuutta palveluissa ja yhteisissä päätöksissä.

Järvenpään osallisuusmalli valmistuu 2021

Järvenpää tekee ensimmäistä osallisuusmalliaan.

– Olemme tekemässä nimenomaan osallisuusmallia, kun sitä osallisuutta valmistellut työryhmä suositti jo 2018. Tulossa ei ole ohjelma, eikä suunnitelma. Osallisuusmalli vertautuu tiekarttaan ja sisältää koko kaupungin tekemisen. Ja jos miettii kaupunkistrategiaa, niin se tietysti kehystää osallisuusmallin. Kaikki strategiaan kirjatut arvot ja tulevaisuuskuvat edellyttävät osallisuutta.

Kallio-Meriläisen mukaan juuri osallisuusmalli avaa osallisuutta kaupunkilaisille helpoimmin.

– Valmiita vastauksia ei ehkä vielä ole kaikkeen, mutta kaupunkilaiselle osallistuminen avautuu motivoivalla, hauskalla ja kevyellä tavalla. Sitten tarjotaan paikkoja, joissa voi sukeltaa syvemmälle.

Osallisuutta omaan elämään

Aikuisen ihmisen osallisuuden perustaa rakentavat esimerkiksi toimeentulo ja mielekäs työ. Usein kiinnostus osallistua ja vaikuttaa herää, kun perustarpeet saadaan tyydytettyä. Ja kun on esimerkiksi hyvinvointia ja mielekkäitä ihmissuhteita.

Yksi Pilvin Järvenpäässä vetämistä hankkeista on Sitran rahoittama Demokratiakokeilu, jossa maahanmuuttaneita tutustutetaan poliittiseen päätöksentekoon

– Osallisuus omaan elämään ei ole niin suoraviivaista, jos perustarpeiden täyttymisen kanssa on haasteita tai jos ei ole oppinut lapsesta lähtien vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Aktiivisuuskin kasautuu, sen tiedämme hyvin.

–Järvenpään vaikuttamistoimielimet ovat hieno esimerkki toiminnasta, jossa ihmiset pääsevät vaikuttamaan ja jolla on myös edustuksellinen rooli.

Osallisuusmallia tukemaan Järvenpäähän syntyy menetelmiä sisältävä työkirja. Kaupunkistrategiassa osallisuuden mittareiksi on asetettu muun muassa tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistujien määrä.

Osallistuva budjetointi osoitti järvenpääläistä viisautta

– Voidaan tutkia myös sitä, miten osallisuus toteutuu. Onko osallistuvaa budjetointia, miten se sujuu? Miten vuorovaikutus ja viestintä sujuvat? Pystyvätkö kuntalaiset vaikuttamaan palveluihin ja tietävätkö he, mitä on meneillään?

Järvenpään osallistuva budjetointi on juuri päättynyt. Osbussa jaettiin 50 000 euroa osallisuutta Järvenpään juhlavuoden 2021 aikana toteutettaville hankkeille.

– Osallistuvan budjetoinnin kanssa touhuaminen on ollut huikeaa. On ollut mielekästä fasilitoida ideoita. Äänestystulos osoitti lopullisesti, että äänestäjät ymmärtävät, mistä osallisuudessa todella on kysymys. On upeaa huomata, kuinka ihmiset voimaantuvat ideoidensa innoittamina.
Yhteistyö Järvenpään valtuuston ja kaupunginhallituksen kanssa on ollut hyvää, mutta vuorovaikutusta Pilvi toivoisi lisääkin.

– Maahanmuuttajahankkeessa pääsin tutustumaan muutamaan valtuutettuun lähemmin. Valtuutetut ovat tärkeitä kehittäjäkumppaneita, joiden tietämys Järvenpäästä on valtaisaa.

Tulevaisuudessa Pilvi näkee Järvenpään kehittyvän myös yhteistoiminnallisesti.

– Lähivuosina tarkentuu, keiden kanssa pitää ja kannattaa tehdä yhteistyötä. Viiden vuoden päästä elämme Järvenpäässä hyvää toimivaa arkea ja tuotamme palveluita, joissa hyvä olla. Paljon jo toteutuukin.

Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemäänsä vaikuttavaa työtä.