Yhteistyö ja luottamus ratkaisun avaimina kiusaamisen vastaisessa työssä
Elokuisena keskiviikkoiltana 24.8.2022 Järvenpään opetuspalvelut kutsui oppilaat, opiskelijat, huoltajat ja henkilöstön yhteiseen keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen Järvenpään lukiolle, aiheenaan kiusaaminen, häirintä ja väkivallan ehkäisy kouluyhteisössä. Paikalle saapui miltei neljäkymmentä henkilöstön jäsentä ja huoltajaa sekä kaksi lukion opiskelijaa.
Keskustelu- ja kuulemistilaisuuden tavoitteena oli nostaa esille ennaltaehkäiseviä toimia, joilla kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa voitaisiin torjua. Tilaisuus oli osa Järvenpään paikallisen opetussuunnitelman päivittämisprosessia, jotta paikallinen opetussuunnitelma vastaisi 1.8.2022 voimaan astuneita lakimuutoksia.
Yhteisöllisyys ja yhteistyön merkitys kiusaamisen ehkäisyssä korostui keskusteluissa
Järvenpään opetusjohtaja Arja Korhosen tervetulosanojen jälkeen opetusneuvos Tiina Luomanen kertoi, mitä lakimuutoksen taustalla on ollut sekä mitkä ovat keskeiset lakimuutokset. Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön näkökulmat tuotiin esille nuorisovaltuuston puheenjohtajan Niko Kotilaisen, Järvenpään Vanhempainverkoston edustajan Jenni Marttisen ja Kyrölän koulun rehtorin Tiina Liimataisen puheenvuoroissa. Varsinainen pyöreiden pöytien keskustelu päästiin avaamaan näiden alustusten jälkeen.
Tilaisuudessa nostettiin esille samana päivänä julkaistu Kansallisen arviointikeskuksen (Karvin) arvio kiusaamisen vastaisista menetelmistä ja niiden vaikutuksista. Karvin arvioissa todettiin, ettei mikään yksittäinen kiusaamista ehkäisevä tai kiusaamisen puuttumisen ohjelma toimi, ellei se ole osa koulun toimintakulttuuria ja ellei siihen olla sitouduttu. Karvin mukaan kiusaamisen vastaisessa työssä koulujen oppilaiden ja huoltajien osuutta tulisi lisätä. Opetusneuvos Luomanen kiitteli Järvenpään aktiivisuutta: tällainen yhteinen tilaisuus mahdollistaa keskustelun oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön välillä ja vahvistaa näin yhteistyötä.
Pyöreiden pöytien keskusteluissa työrauhan ylläpitämisen haasteet nostettiin esille. Todettiin, että koko luokan kiusaamista on myös se, jos yksittäinen oppilas häiritsee opetusta ja haluaa jatkuvasti huomion. Samalla nousi esille huoli luokkakokojen suuruudesta sekä aikuisten – niin opettajien, erityisopettajien kuin oppilashuoltohenkilöstön – määrän vähyydestä kouluilla. Pelkona on, että opettajat jäävät oireilevien oppilaiden kanssa yksin ja ilman tukea. Opettajien ja moniammatillisen oppilashuoltohenkilöstön yhteistyön merkitys korostui. Keskustelussa todettiin, että aikuisten läsnäolo ja saavutettavuus olisi taattava jokaisessa koulussa.
Tilaisuudessa todettiin, etteivät yksin lait ja rangaistukset auta kiusaamisen, häirinnän, väkivallan ja syrjinnän vastaisissa toimissa, vaikka ne antavatkin raamit koulujen toiminnalle. Koulujen yhteisöllisyyden vahvistamisen merkitystä kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevänä voimavarana korostettiin monissa puheenvuoroissa. Yhteistyön merkitystä koulun henkilöstön ja oppilaiden välillä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. Koulujen kilpailullisuuden sijaan painotettiin koulujen yhteisöllisyyttä. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Niko Kotilainen korosti erityisesti oppilaskuntien roolia kouluyhteisöjen kehittäjinä. Konkreettisten, oman koulunsa toiminnan kehittämisajatusten lisäksi järvenpääläisten nuorten olisi saatava olla osallisina myös koko kaupunkia koskettavista asioissa.
– Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi riittävien osallisuuspedagogisten resurssien kohdentamista jokaisen koulun oppilaskunnalle. Näin tuettaisiin koululaisten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin, huomautti Kotilainen. Osallisuuden kokemuksen katsottiin lisäävän sitoutuneisuutta niin yhteisöön kuin yhteisön luomiin normeihin.
Kouluissa jokainen yhteisön jäsen luo toimintakulttuuria
Koulun toimintakulttuuri pitää sisällään koulun käytänteet ja rakenteet. Periaatteena on, että säännöt ja sopimukset ovat selvät niin koulun henkilöstölle kuin oppilaille ja kaikki ovat sitoutuneita noudattamaan niitä. Keskusteluissa otettiin esille, että toimintakulttuuri on vahvasti ihmisten välistä vuorovaikutusta ja että jokainen koulussa toimija luo toimintakulttuuria ja kehittää sitä jatkuvasti, halusimme sitä tai emme. Opetusneuvos Luomasen mukaan puheista, toiminnasta ja tavoista kohdata toinen ihminen syntyy toimintakulttuuri, jossa ihmisellä on joko turvallinen, luottavainen ja hyvä olla tai jossa hän on pelokas ja jännittynyt. Sellainen lapsi tai nuori, jonka energiaa pelko sitoo, ei voi antaa parastaan oppimiselle tai yhteisölle.
– Meidän kaikkien tehtävämme on rakentaa turvallinen ja luottamukseen perustuva toimintakulttuuri, toteaa Luomanen.
Oppilaiden ja opettajan välinen luottamus avainasemassa kiusaamisen vastaisessa työssä
Kun kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen, niin aikuisten kuin lasten kesken samoin kuin aikuisten ja lasten välillä, sillä on merkitystä kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ennaltaehkäisijänä. Jotta oppilas uskaltaa kertoa kiusaamisesta, syrjinnästä tai häirinnästä, on erityisen tärkeää vahvistaa oppilaiden luottamusta siihen, että koulun aikuisilla on haluja ja keinoja puuttua kiusaamiseen. Oppilaiden ja opettajien välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentaminen on kiusaamisen vastaisessa työssä avainasemassa.
Sama luottamuksen rakentamisen merkitys sekä myönteisen vuorovaikutussuhteen luominen korostuvat myös kodin ja koulun välisen yhteistyön kulmakivinä. Pyöreän pöydän keskusteluissa nousi esiin, mikä merkitys on sillä, miten huoltajat puhuvat koulusta kotona ja kuinka se vaikuttaa lapsen asenteeseen koulua kohtaan. Tärkeänä pidettiin, että huoltajat tulee ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeää ja välitöntä viestintää. Koulun tulee viestiä, kuinka kiusaamiseen, häirintään, syrjintään ja väkivaltaan puututaan, jotta oppilaiden ja huoltajien luottamus koulun toimintaa kohtaan kasvaisi.
Uudistuneessa laissa sanotaan, että opettajalla ja rehtorilla on jatkossa velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta sekä niistä epäillyn että niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Kotilainen kritisoi oikeudellisen velvoitteen rajaamista ilmoitusvelvollisuuteen, sillä hänen mielestään opettajalla tulee olla velvollisuus myös puuttua havaitsemaansa kiusaamiseen. Näin linjasi myös Suomen Lukiolaisten Liitto Opetus- ja kulttuuriministeriölle jättämässään lausunnossa. Henkilökohtaisesti Kotilainen toivoikin, että Järvenpään paikallisen opetussuunnitelman laatimisessa arvioitaisiin mahdollisuutta ottaa käyttöön opetussuunnitelman perusteita konservatiivisempi määräys, joka yksiselitteisesti takaisi oppilaalle oikeuden saada kiusaamistapaus käsitellyksi kohtuullisessa ajassa opetuksen järjestäjän edustajan läsnä ollessa.
Jatkossa laki antaa myös kurinpitotoimena mahdollisuuden koulupäivän epäämiseen jäljellä olevan koulupäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Pyöreän pöydän keskusteluissa korostettiin, ettei koulupäivän epääminen poista juurisyitä kiusaamiselle. Myös kodit tarvitsevat tällaisessa tapauksessa tukea. Todennäköisesti huoltajatkin ovat haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa neuvottomia. Tuen antaminen kaikille osapuolille ja yhteistyö moniammatillisten toimijoiden kanssa on välttämätöntä, mutta onko prosessi tuen antamiseksi selkeä? Tavoitteena olisi, että huoltajat ja ammattilaiset ovat sitoutuneita toimimaan yhdessä tukeakseen lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista ja tätä toimintaa on tuettava joka suunnalta. Toimiva kasvatuskumppanuus on jokaisen lapsen ja nuoren etu.
Mallissa toivottiin huomioitavan kiusaavan oppilaan sekä huoltajien tuen tarve
Pyöreisiin pöytiin oli jaettu kaavio Järvenpään perusopetuksen kiusaamisen vastaisesta toimintamallista. Tilaisuuden osallistujien mielestä Järvenpään kiusaamisen vastainen toimintamalli on jokseenkin hyvä, mikäli siihen on koulujen toimintakulttuureissa sitouduttu ja toimintamalli on kaikkien tiedossa. Osallistujat nostivat esille mallin päivittämisen tarpeen. Toivottiin, että mallissa otettaisiin huomioon, kuinka kiusaajaa lähdettäisiin ohjaamaan avun piiriin ja kuinka voitaisiin tukea hänen huoltajiaan kierteen katkaisemiseksi.
Ennen kaikkea kiusaamisen vastainen työ nähdään osana hyvinvoivaa kouluyhteisöä. Hyvinvoinnin ylläpitäminen on perusedellytys oppimiselle ja työssäjaksamiselle. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen oppimiseen. Heillä on myös velvollisuus käyttäytyä turvallisesti muita kiusaamatta ja syrjimättä. Keskustelu pyöreiden pöytien ympärillä oli vilkasta ja se tuntui jäävän turhan lyhyeksi. Palautteissa tuli ilmi, että tällaisia yhteisiä ryhmäkeskustelutilaisuuksia tarvitaan lisää. Kuten opetusneuvos Luomanen totesi, tarvitaan koko kylä kasvattamaan lasta ja nuorta. Tämä ajatus elää vahvana Järvenpäässä ja se on jokaisen oppilaan etu.
Kirjoittaja:
Laura Manninen, osallisuuspedagogi, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
Lisätietoa:
Järvenpääduunissa-tarinoissa esitellään Järvenpään kaupungin työntekijöitä ja heidän kaupunkilaisten eteen tekemää vaikuttavaa työtään.