Järvenpäätyö on 100-prosenttisesti hybridityötä: Tieto- ja toimistotyön tiimit päättävät itse työtavoistaan ja -paikoistaan
Koronapandemiasta johtuva valtakunnallinen etätyösuositus päättyy yli puolentoista vuoden voimassaolon jälkeen 15.10.2021. Siirtyminen sataprosenttiseen etätyöhön muutti asiantuntijoiden työtapoja maailmanlaajuisesti, myös Järvenpään kaupungilla.
Nyt kun paluu “normaaliin” alkaa olla taas mahdollista, aiotaan Järvenpäässä hyödyntää etäajan opit. Olemme oppineet työskentelemään paikkariippumattomasti.
– Tieto- ja toimistotyötä tekevien asiantuntijoidemme työ on 15.10. alkaen sataprosenttisesti hybridityötä. Ei siis sataprosenttisesti lähityötä tai sataprosenttisesti etätyötä, vaan näitä yhdistellään tarkoituksenmukaisesti, henkilöstöjohtaja Merja Soosalu linjaa.
Käytännössä Järvenpään hybridityön periaatteet tarkoittavat, että asiantuntijatiimeillä on suuri vapaus itse määrittää työnteon tapojaan ilman, että työnantaja rajaa esimerkiksi etätyöpäivien määrää. Hybridityön käytännöt muodostetaan tiimeissä ja työyhteisöissä niin, että ne palvelevat kyseisen tiimin työskentelyä mahdollisimman hyvin. Työnantaja tukee työtapojen muodostamista ohjeistuksella, joka sisältää vinkkejä ja parhaita käytäntöjä.
– Itse- ja yhteisöohjautuvuus sekä valmentava johtaminen ovat meillä kirjattuina kaupunkistrategiaan. Uskomme jokaisen työntekijän kykyyn arvioida, millaisesta työympäristöstä eri tehtävät sujuvat parhaiten. Sen vuoksi on järkevää, että tiimit sopivat keskenään, milloin tapaavat kasvotusten. Näin rakentuu autonominen, kyvykäs ja yhteisöllinen arki, Soosalu sanoo.
Henkilöstöjohtajan mukaan uusi tapa toimia saattaa olla Järvenpään kaupungille myös uusi rekrytointivaltti asiantuntijatyössä. Kun työpaikalle ei kaikissa tehtävissä tarvitse välttämättä kovin usein lähteä paikan päälle, voi kaupunki houkutella työntekijöitä jopa Uudenmaan ulkopuolelta.
– Hybridityö lisää parhaimmillaan työn tehokkuutta, joustoa sekä työmotivaatiota. Lisäksi se on kaupungin resurssiviisauden tavoitteiden mukainen tapa toimia, kun emme matkusta työpaikalle vain tottumuksen vuoksi, kuvailee kehittämispäällikkö Kati Toikka, joka vastaa uusien työtapojen kehittämisestä.
– Meillä on sopivasti vuosi aikaa ottaa uudet työtavat käyttöön ennen kahdensadan tieto- ja toimistotyötä tekevän asiantuntijan muuttamista uusiin toimitiloihin. Tuleva työympäristö suunnitellaan sopivaksi hybridityön tarpeisiin, Toikka kertoo.
Toimiston käytön painopiste siirtyy yhteistyöhön, spontaaneihin kohtaamisiin ja hybridikokouksiin, joissa osa osallistujista on etänä ja osa paikan päällä.
Viestintätiimissä hybridityö otetaan ilolla vastaan
Järvenpään kaupungin viestinnän, markkinoinnin ja osallisuuden edistämisen tiimissä on sovittu, että maanantaiset viikkokokoukset pidetään jatkossakin Teamsissa. Joka kolmas torstai pidettävään pidempään tiimipalaveriin sen sijaan saavutaan paikan päälle. Muutoin tiimin viisi jäsentä saavat valita työnteon paikkansa vapaasti itse, omaan työhön ja elämäntilanteeseen sopivasti.
Elokuussa työnsä Järvenpäässä aloittaneet viestinnän asiantuntijat, helsinkiläiset Maria Lassila ja Ari Minadis iloitsevat uusista hybridityön periaatteista.
– Kokonaisuudessaan tässä on sellaista kehityksen, eteenpäin menemisen ja modernin 2020-luvun työelämän makua. Ei kangistuta kaavoihin, vaan kehitytään ja löydetään jatkuvasti uusia työnteon tapoja, joista keskustellaan avoimesti yhdessä, Minadis sanoo.
Lassila pitää periaatteita hyvin työntekijälähtöisinä.
– Koen joustavat hybridityön linjaukset arvokkaana asiana, joka samanaikaisesti lisää työnteon mielekkyyttä sekä vähentää työstä aiheutuvaa kuormitusta ja stressiä, hän sanoo.
– On helpottavaa, että työ mukautuu joustavasti omaan tilanteeseen ja sen muutoksiin, sen sijaan että ainoastaan muun elämän olisi mukauduttava työhön ja sen asettamiin vaatimuksiin. Tämä on varmasti osa-alue, josta monien paikkariippumatonta asiantuntijatyötä tekevien ei ole tulevaisuudessa enää vaivatonta luopua, hän pohtii.
– Sen lisäksi, että hybridityön periaatteissa on ajateltu työn tekemisellä olevan työn luonteesta ja työntekijän tilanteesta riippuvia parhaita käytäntöjä, on mielestäni erittäin tärkeää, että periaatteissa on myös haastettu organisaatiota ja sen työntekijöitä pohtimaan työn tekemisen uudistusta myös muiden, esimerkiksi palaverikäytäntöjen näkökulmasta.
Lassilan mielestä työn tekemisen rutiineja on hyvä tarkastella aika ajoin kriittisesti.
– Huonosti toimivista käytännöistä on tarpeen pystyä päästämään irti. Kaupungin hybridityön periaatteiden avulla onkin avautunut oivallinen hetki oman ja työyhteisön työtapojen tarkasteluun.