Koulupäivä on erilainen kuin eskaripäivä. Miten huoltajan ja lapsen tulisi valmistautua?
ESIOPETUKSESTA KOULUUN OSA 2: Kolmiosaisessa juttusarjassamme kerromme, mitä esiopetuksesta kouluun siirtyessä muuttuu lapsen, huoltajan ja kasvattajien näkökulmasta sekä miten tulevaan koulutaipaleeseen voi valmistautua sujuvasti ja hyvissä ajoin. Tässä jutussa paneudumme, millaisia valmiuksia tulevalla koululaisella olisi hyvä olla.
Koulun alkaessa lapsen arki muuttuu monella tapaa. Eskarissa päivät ovat usein sisältäneet leikkiä, liikkumista ja tekemistä pienissä ryhmissä, mutta koulussa päivä rytmittyy oppituntien mukaan. Vaikka ekaluokkalaisen koulupäivä voi olla ajallisesti lyhyt, se vaatii lapselta aiempaa enemmän paikallaan oloa ja keskittymistä. Oppitunneilla tehdään paljon kirja‑ ja kynätehtäviä, eikä leikille ja toiminnalliselle oppimiselle ole enää yhtä paljon aikaa kuin esiopetuksessa.
”Koulun aloittaminen voi tuntua jännittävältä ja tuo mukanaan monenlaisia muutoksia. Koulupäivä rakentuu oppitunneista ja välitunneista ja opetusryhmäkin on isompi verrattuna esiopetukseen. Vaikka alkuopetuksessa oppitunneilla on vielä usein mukana toiminnallisuutta, vaatii koulunkäynti lapselta paljon keskittymistä ja oman vuoron odottamista. Koulussa harjoitellaan ohjeiden kuuntelemista ja noudattamista sekä omatoimisuutta. Ensimmäisinä kouluvuosina keskitytään perustaitojen oppimiseen ja koululaiseksi kasvetaan pikkuhiljaa. Tärkeimpänä tavoitteena on luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen. On hienoa huomata, miten lapset kehittyvät näissä taidoissa. Lapsen innokkuus ja halu oppia on käsinkosketeltavissa koulun alussa”, kertoo ensimmäisen luokan opettaja Hanna.
Ensimmäiset kouluviikot voivat tuntua lapsesta innostavilta mutta myös yllättävän kuormittavilta, koska kaikki on uutta ja vaatii vielä totuttelua. On aivan tavallista, että ekaluokkalainen palaa kotiin tavallista väsyneempänä tai herkemmin reagoivana. Rauhallinen kotiympäristö, lepo ja yhdessäolo auttavat lasta palautumaan ja löytämään vähitellen oman rytminsä uudessa arjessa.
”Ensimmäiset viikot koulussa sujuivat uutuuden viehätyksen vuoksi helposti ja lapsi lähti mielellään kouluun. Syksyn edetessä uutuuden viehätys hieman katosi ja vanhempaa tarvittiin enemmän tsemppaamaan esim. läksyissä. Koululaisten loma-ajat tulevat siis varsin tarpeeseen lapsen arjen sujumisessa, vaikka aiheuttavatkin pituuksiltaan haasteita vanhempien lomien järjestämisessä”. 1.-luokkalaisen huoltaja Susanna Nyman.
Omatoimisuus on ekaluokkalaisen supervoima
Esiopetuksessa on tavanomaisesti 3–4 kasvattajaa 21 lasta kohden. Ensimmäisellä luokalla opettajalla on luokassa usein 20–25 lasta. Tämä on yksi iso konkreettinen muutos esiopetuksesta kouluun siirtymisessä. Tämän vuoksi jokainen pieni asia, jonka lapsi osaa tehdä itse, vahvistaa hänen itseluottamustaan.
Esiopetuksen keväällä ja kesän aikana on hyvä vahvistaa lasta omatoimisuuteen ja antaa niistä runsaasti positiivista palautetta. Tällöin lapsen myönteinen minäkuva ja luottamus koululaiseksi kasvamisessa vahvistuu. Lapsen kanssa on hyvä harjoitella kellon aikoja ja ajankulun seuraamista vaikkapa erilaisissa lähtötilanteissa kesäloman aikana.
”Lapsen kanssa voi yhdessä tutkailla, minkä verran aikaa tarvitaan aamutoimiin, aamupalaan ja pukeutumiseen. Entä koulumatkaan, jotta ehtii ajoissa? Jos lähinaapurustossa on tiedossa samaan kouluun tuleva, tuttu kaveri, voi vanhempien kesken sopia yhteisistä koulumatkoista tai aamuhetkistä toisen kotona ennen oppituntien alkua, mikäli kouluaamut tuntuvat yksin kovin jännittäviltä. Kaikki tämä valmistautuminen hälventää koulun alkuun liittyvää epävarmuutta ja lisää tunnetta pärjäämisestä. Vanhemmille muistuttaisin erityisesti siitä, miten tärkeää on sanoin ja teoin osoittaa lapselle, että koulun alku sujuu varmasti hyvin ja iloisin mielin”, sanoo varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kaisa Saari.
Osaako tuleva koululainen pukea tai huolehtia omista tavaroistaan ja hygieniastaan?
Pukeminen ja tavaroista huolehtiminen: Onnistuuko jo vetoketjun laittaminen tai kengännauhojen solminen? Osaako lapsi tunnistaa jo omat vaatteet? Vinkkinä, vaatteet ja varusteet kannattaa nimetä. Esiopetuksessa monella saattaa olla omat lokerot, johon voi tuoda tavaroita. Kannattaa huomioida, että koulussa ei ole välttämättä samanlaisia säilytysmahdollisuuksia vaihtovaatteille ja tavaroille.
Vessassa käynti ja hygienia: Koulussa vessassa käydään omatoimisesti välituntien aikana. Tätä on hyvä harjoitella ennakkoon. Mikäli lapsi ei osaa huolehtia vielä itsenäisesti vessatoimista, on siitä hyvä kertoa tulevalle opettajalle.
Vanhemman rooli muuttuu
Esiopetuksessa huoltaja tapaa ryhmän aikuiset lähes päivittäin – usein aamulla lasta tuodessa ja iltapäivällä hakiessa. Koulun alkaessa tämä muuttuu: opettajaa tavataan pääasiassa vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa tai tarvittaessa erillisissä palavereissa. Lapsen koulupäivästä ei siis enää välity päivittäisiä kuulumisia aikuiselta huoltajalle, vaan arjen tapahtumat avautuvat ennen kaikkea lapsen omien kertomusten kautta.
Siksi on tärkeää pysähtyä juttelemaan lapsen kanssa koulupäivästä, olla kiinnostunut läksyistä ja osallistua vanhempainiltoihin. Myös tutustuminen muihin vanhempiin kannattaa – sujuva yhteistyö huoltajien kesken tukee koko luokan hyvinvointia ja auttaa ehkäisemään mahdollisia ristiriitoja.
”Lapsen olotilan seuraaminen oli varsinkin alkuun tärkeää, sillä tuntui, että uusi koulu, uudet aikuiset ja muuttunut arki kuormitti ja näin ollen iltoja oli tarpeen rauhoittaa levolle. Esikoisen vanhempana suuri muutos oli myös se, ettei lapsen päivistä saanut enää samanlaista infoa kuin vielä esiopetuksen aikaan, jolloin henkilökuntaa tapasi useasti ja päivän tapahtumat vaihdettiin aina tuoreeltaan. Tähän muutokseen kuitenkin totuttiin nopeasti.” 1.-luokkalaisen huoltaja
Kouluun siirtyminen on iso harppaus, mutta muista: lapsen ei tarvitse osata kaikkea heti. Kouluun mennään oppimaan.
Lue myös Esiopetuksesta kouluun osa 1: Koulupaikka varmistui – mitä seuraavaksi? Koulupäivä ja iltapäivätoiminta tutuksi
Teksti: Jenna Pekola
Opetuksen ja kasvatuksen erityisasiantuntija
Seuraavassa toukokuussa ilmestyvässä jutussa ESIKOULUSTA KOULUUN OSASSA 3 kerromme, miten valmistautua koulun alkuun.