Hyppää sisältöön
Takaisin listaukseen
Järvenpääelämää

Rantapuisto on kaupungin yksi keskeisimmistä maamerkeistä, mutta tunnetko paikan historiaa?

Rantapuisto on ollut osa järvenpääläisten paikkaidenteettiä jo usean vuosikymmenen ajan. Kokosimme alle Järvenpään taidemuseon ja paikallishistorian harrastajan Hannu Juurisen arkistosta löytyineitä kuvia Rantapuistosta vuosikymmenten varrelta. Rantapuiston historiallinen kuvasato alkaa aina 1940-luvun alkuvuosilta ja kulkee meidän päiviimme saakka.

Valtatie. Järvenpään keskustasta Tuusulaan päin vievä tie järven kohdalla ennen Tervanokkaa. Tiellä on kaksi linja-autoa ja pyöräilijä. Oik. tienviitta “Juholantie”. Kuva on otettu mahdollisesti pian toisen maailmansodan jälkeen. Kuva: Simanovskij / Järvenpään kulttuurihistoriallinen valokuvakokoelma.
Jääpallon pelaajia Tuusulanjärven jäällä nykyisen Rantapuiston alueella talvella 1949/1950, jolloin Rantapuistosta ei puhunut vielä kukaan. Vuonna 1949 alueella alkoi rannan täyttömaanajo, joka jatkui aina 1970-luvulle. Rantaan ajettiin täyttömaata vuosikausia eri puolilta Järvenpäätä. Urheiluliikkeen pitäjän Veikko Juurisen talon (kuvassa oikealla) oikealla puolella sijainneen tyhjän tontin kautta ajettiin täyttömaata jo maanajon alkuvuosista lähtien. Pääosin kuormat ajettiin putkimies Sulo Aaltosen talon (nyk. Sibeliuksenväylä 34, ent. Valtatie) ja Tervanokan väliselle alueelle. Aaltonen piirsi ja rakensi useita taloja Järvenpäässä. Hänen piirtämänsä ja urakoimansa on myös Tynkkysen talo, jossa sijaitsee tätä nykyä Fillarihuolto. Nimityksenä Rantapuisto syntyi verrattain myöhään. Kuva: Valokuvaamo Karivalo.
Kuvassa aluetta, johon maata ajettiin. Sulo Aaltosen rakennus näkyy kuvassa silloisen Valtatien (nyk. Sibeliuksenväylä) rannan puolella. Kuva on otettu 1950-luvun alkupuolella. Kuva: Veljekset Karhumäki.

Rantapuiston alkuvaiheisiin johtaa myös arkkitehti Kirmo Mikkolan ehdotus Rantakaupungista. Vuonna 1965 on järjestetty Järvenpään keskusta-alueen suunnittelukilpailu ja ranta-alueiden aatekilpailu, jossa Mikkola ym. on saanut jaetun toisen palkinnon. Ehdotus valittiin asemakaavatyön pohjaksi:

Arkkitehti-lehden kilpailuliite vuodelta 1965Lataa
Rantakaupunki-ehdotuksessa ranta-alueen käsittely vaikuttaa ”keinotekoiselta” ja parempi ehdotus on ollut ehdotuksessa asemakaavaksi nimimerkillä ”Pohjukka”.
PalkintoperustelutLataa
Jätemaan ja lumen tasausta puskutraktorilla järven pohjoispäässä todennäköisesti vuonna 1977. Kuva: Pekka Luopa. Järvenpää-seuran kokoelma.
Liikemies Pauli Hyppönen pitämässä puhetta Kolmisoinnun paljastustilaisuudessa elokuussa 1979. Taustalla kuvanveistäjä Rolf Westphal, jolta Art Tuusulanjärvi -taideyhteisö tilasi teoksen. Kuva: Jaakko Suokas.
Rolf Westphalin suunnittelema Rantapuiston maamerkki Kolmisoinnut paljastettiin elokuussa 1979. Työ tehtiin pitkälti Wärtsilän Järvenpään tehtailla (hitsaukset). Kuva: Harri Åström.
Lasten Silkkiuikku-leikkipuisto Rantapuistossa vuonna 1996. Kuva: Matti Helander. Järvenpää-seuran kokoelma.
Lasten Silkkiuikku-leikkipuisto Rantapuistossa vuonna 1996. Kuva: Matti Helander. Järvenpää-seuran kokoelma.
Lasten Silkkiuikku-leikkipuisto Rantapuistossa vuonna 1996. Kuva: Matti Helander. Järvenpää-seuran kokoelma.
Järvenpään kulttuurihistoriallinen valokuvakokoelma / Järvenpää-seuran lahjoitus. Kuva: Anja Tyrväinen, 2001.
Rantapuisto helmikuussa 2002. Järvenpään kulttuurihistoriallinen valokuvakokoelma / Järvenpää-seuran lahjoitus.
Tervanokka on puiston osa ja se suljettiin uinnilta aikoinaan kokonaan vuonna 1967.
Järven puhdistustyön tuloksena Järvenpää-seura ehdotti sen uudelleen avaamista. Se tehtiin, ja viralliset juhlat järjestettiin sateisena kesäpäivänä 12.6.2004. Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen puhumassa. Sateensuojaa pitelee kirkkoherra Jaakko Harjuvaara. Kuva: Jaakko Suokas.
Kolmisointu. Yökuva. Kuvaaja eikä vuosi tiedossa. Järvenpään kulttuurihistoriallinen valokuvakokoelma / Järvenpää-seuran lahjoitus.
Uudenvuoden ilotulitus Rantapuistossa vuonna 2016. Kuva: Aila Rantanen.

Jutussa esitettyjen vanhojen kuvien ja kuvatietojen kertojana on paikallishistorian harrastaja Hannu Juurinen.

Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.

Kirjoittaja:

Ari Minadis

Kirjoittaja:

Ari Minadis

Footer is loading...