Huippusuosittu Järvenpään kaupunkipolkukävely johdattaa läpi kaupungin historian ja merkkivaiheiden
Järvenpään kaupunkipolku-kävely järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Se oli ensimmäisiä kaupunkipolkuja Suomessa, joita on tänä päivänä jo yli 70. Kaupunkikävelyitä vetävä kotiseutuneuvos Tuula Siltasari-Peltonen pitää kävelyä erinomaisena tapana tutustua kaupunkiin.
Huhtikuun viimeiset päivät ovat harmaita ja sateen uhkakin leijailee ilmassa. Tästä huolimatta Järvenpään kirkon parkkipaikalle on pikkuhiljaa valunut noin 30 uteliasta Kaupunkipolku-kävelylle matkaan lähtevää kaupunkilaista. Osa mukana olevista kertoo asuneensa Järvenpäässä jo vuosia tai vuosikymmeniä, mutta kertoo löytäneensä kävelyltä aina jotain uutta kaupungin kehittyessä. Mukana on myös tuoreita noin kuukauden kaupungissa asuneita, jotka haluavat heti ensipuraisulla tutustua kaupungin menneisyyteen.
Alkuvuosina opastettuja Kaupunkipolku-kierroksia järjestivät kotiseutuyhdistykset ja nykyään niiden organisoijana toimii Järvenpään Opisto. Yhteensä kierroksia on ollut 16 vuoden aikana noin 40. Lisäksi kierroksia on järjestetty myös tilauksesta muun muassa eri ryhmille. Polun tarkoituksena on tutustuttaa niin uudet kuin yhtä lailla vanhat järvenpääläiset vuonna 1951 perustetun Järvenpään kaupungin historiaan ja sen merkkihenkilöihin. Vaihtuva reitti kierretään niin keväisin kuin syksyisin.
Reitin kehitti laaja työryhmä, jossa oli edustajia Järvenpää-Seura ry:stä, Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat ry:stä ja Sykettä ja Sinfoniaa ry:stä sekä Järvenpään kaupungilta. Kaupunkipolkua on opastanut sen alkuajoista lähtien kotiseutuneuvos Tuula Siltasari-Peltonen, joka tälläkin kertaa johdatti kaupunkipolkulaiset läpi kaupungin historian kolmen tunnin mittaisella maksuttomalla kävelyllä.
– Kierros vetää sankoin joukoin väkeä säällä kuin säällä. Kerran satoi kaatamalla ja kävelimme sateenvarjot pään päällä ja kumisaappaat jalassa. Kiinnostus kävelyä kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta, Siltasari-Peltonen muistelee.
Järvenpään kirkon kirkonkellot soittavat akateemikko Joonas Kokkosen (1921−1996) kuutta eri sävelmää. Kirkonkellojen kumina vaimentaa osallistujien puheensorinaa.
Kierroksesta on painettu Järvenpään Kaupunkipolku -opaskirjanen, joka jaetaan osallistujille maksutta. Opaskirjasen digitaaliseen versioon voi tutustua myös tämän jutun lopussa. On aika aloittaa kävelykierros.
Kaupunkipolulla tutustuttiin myös teollisuusmiehenä ja maatalouden kehittäjänäkin tunnettuun Järvenpään kaupungin perustajaan Bjarne Westermarckiin (1887–1945).
Westermarckista on jäänyt elämään myös hauskoja tarinoita. Eläinten ystävänä tunnettu Westermarck ajeli 1920-luvulla pitkin silloin Tuusulaan kuulunutta Järvenpäätä avoautollaan kesykurki kyydissään. Hyppäsipä kurki kerran avoauton kyydistä Järvenpään rautatieaseman yli todettuaan, ettei mahtuisi siihen aikaan paljon matalamman rautatiesillan ali. Westermarckin ajettua autonsa sillan ali hyppäsi kurki takaisin autoon ja matka jatkui.
Kaupunkipolku kuljetti osallistujat läpi aina 1900-luvun alussa kasvinjalostus- ja pienteollisuusalueena toimineen Westermarckin puiston ja Taidemäen kulttuurikohteiden, kunnes lopulta saavuttiin Järvenpää-talolle ja Jean Sibeliuksen -patsaan luo. Kierros on päätöksessään.
Järvenpään juuret tunnetuksi
Siltasari-Peltonen kertoo Kaupunkipolun reitin pysyvän noin 90 prosenttia samanlaisena tulevinakin vuosina, mutta reitiltä voidaan aina poiketa, jos halutaan esitellä uusia kohteita kaupungissa. Siltasari-Peltonen kertookin kaupunkilaisten yllättyvän kävelyillä kaupungin nopeasta muutoksesta.
– Valtava kasvu ja muutos yllättää. Kaupunkipolussa yllättää myös kohteiden runsaus reitin varrella, joiden ohi helposti usein kävellään. Kävelyillä voi vapaasti kysyä, keskustella ja ottaa kantaa sekä historiaan että nykyhetkeen, mikä rikastaa Kaupunkipolkuelämystä.
Siltasari-Peltonen toivoo, että mahdollisimman moni tuntisi Järvenpään tarinan. Samalla hän toivoo, että uutta rakennettaessa jätettäisiin myös vanhaa.
– Järvenpää on periaatteessa vielä nuori kaupunki, mutta lyhyessä ajassa on ehtinyt tapahtumaan paljon. Meillä on vahva ja arvokas historiasta juurensa juontava kulttuuriperintö, joka erottaa meidät monista muista kaupungeista. Kaupungista voi hyvällä syyllä olla ylpeä.
Kaupunkipolku on merkitty Järvenpään kaupunkipolku 2022 -oppaaseen mustalla viivalla ja kohteet on numeroitu kartalle. Kohteista saa lisätietoa sen seuraavilta sivuilta. Viimeiselle karttasivulle on merkitty myös taiteilijakoteja, jolloin reitti pitenee Kulttuuripoluksi.
Lue myös:
Rantapuisto on kaupungin yksi keskeisimmistä maamerkeistä, mutta tunnetko paikan historiaa?
Bjarne Westermarck – näkijä ja tekijä
Tuula Siltasari-Peltonen on Järvenpään hengetär
Järvenpääelämää-tarinoissa esitellään järvenpääläistä elämänmenoa ja kerrotaan syvemmin kaupungissa tapahtuvista ajankohtaisista asioista.