Järvenpää kasvatti kansainvälisen kanteletähden – yhden naisen orkesteri Maija Kauhanen esiintyy Meidän Festivaalilla
KULTTUURINTEKIJÖIDEN JÄRVENPÄÄ, OSA 14: Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä Meidän Festivaali järjestetään Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa 25.–30.7.2026. Festivaalilavalle astuu muiden muassa yksi Suomen omaperäisimmistä kansanmusiikin ja uuden kanteleilmaisun kehittäjistä, kanteletaiteilija Maija Kauhanen.
Maija Kauhanen on kiertänyt maailmaa soittaen sooloartistina noin 30 maassa Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Hän on myös voittanut useita tavoiteltuja palkintoja. Viimeisimpänä tunnustuksena kansainvälisen soolouran merkityksestä hänelle ojennettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto vuonna 2023.
Tänä kesänä Kauhanen esiintyy muun muassa Meidän Festivaalilla.
– On ihana konsertoida lapsuuden kotikulmilla! hän hehkuttaa päästessään Järvenpäähän ja Tuusulaan esiintymään.
Järvenpäässä nuoruutensa viettäneen Kauhasen musiikkitaival alkoi taiteilijan ollessa vasta 8-vuotias. Kotikaupungin musiikillisesta annista Kauhasella onkin pelkkiä hyviä muistoja:
– Aloitin Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa kanteleensoiton, kävin teoriatunneilla ja tutustuin kanteleopettajieni johdolla kansanmusiikkiin. Musiikkimuistoihini kuuluvat myös Puistobluesin kävelykadun konsertit, joita tuli kuunneltua lapsena ja teininä paljon.
Monitaiturin esityksissä soivat yhtä aikaa kantele ja lyömäsoittimet sekä vahvana soljuva lauluääni
Kauhanen tunnetaan multi-instrumentalistina, joka soittaa lavalla kanteleen lisäksi samaan aikaan bassorumpua, symbaaleja, emaliastioita, lehmänkelloja ja tuulikelloja sekä laulaa itse.
Monella menisi sormi suuhun jo yhden soittimen edessä. Miten kukaan pystyy keskittymään usean eri soittimen soittamiseen ja laulamiseen yhtä aikaa?
– Harjoittelen paljon eri raajojen rytmejä ja soittoa yhdessä sekä erikseen, Kauhanen selittää. – Minua kiinnostaa soittaminen ilman looppereita ja taustanauhoja: mitä kaikkea voikaan yksin saada aikaan? Jos kuulija sulkee silmänsä, niin arvaisiko, että kaiken takana on vain yksi muusikko?
”Jos kuulija sulkee silmänsä, niin arvaisiko, että kaiken takana on vain yksi muusikko?”
Kauhasta kiehtoo myös oman oppimisprosessin seuraaminen. Hän kertoo hiovansa esityksiä niin kauan, että ne alkavat sujua ja että hän on niihin tyytyväinen.
– Keikat, joissa tekee itse monia asioita samaan aikaan, vaativat kovaa keskittymistä. Olen harjoitellut keskittymistä ja fokuksen kohdistamista eri asioihin samalla kun teen monta asiaa yhtäaikaisesti – se on mielenkiintoista ja loputon oppimismaailma.
Isä ja tytär suunnittelevat kanteleita Maijan lapsuudenkodissa Järvenpäässä
Maijan kanteleet rakentaa hänen isänsä Kari Kauhanen Järvenpäässä. Kari sai kimmokkeen soitinrakennukseen Maijan ja hänen pikkusiskonsa aloittaessa soittoharrastuksiaan 1990-luvulla. Nykyään isä ja tytär innovoivat, suunnittelevat ja rakentavat soittimia yhdessä Maijan lapsuudenkodissa Järvenpäässä.
– Aloitin kanteleensoiton, koska minulta katkesi vasen pikkurilli ollessani 1-vuotias, Maija Kauhanen kertoo. Vanhempiani neuvottiin, että kanteleensoitossa sormen puuttuminen ei ole este – niin kuin ei olekaan. Moniin kanteleisiini on tehty kapeammat kielivälit, koska se helpottaa soittamista puuttuvan sormeni takia.
”Aloitin kanteleensoiton, koska minulta katkesi vasen pikkurilli ollessani 1-vuotias.”
Isän tekemät soittimet ovatkin olleet iso syy siihen, että kanteleensoitto on pysynyt mielekkäänä ja muotoutunut kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi.
– On ollut ainutlaatuista seurata vierestä, miten laudoista ja puunpalasista syntyy upeaäänisiä soittimia ja mitä kaikkia työvaiheita niihin liittyy. Olen saanut toivoa ja ideoida uusia juttuja ja värejä kanteleisiini.
Kauhanen kertoo olevansa iloinen, että eri kokoisia kanteleita näkee soittajien käsissä erilaisissa musiikkityyleissä.
– Kanteletta voi soittaa todella monella tavalla – soittimesta lähtee mahtavasti niin kompit, melodiat kuin muhkeat bassoriffitkin. Kantele toimii niin akustisesti kuin sähköisesti efektien kanssa, niin istuen kuin seistenkin soitettuna, yksin ja bändissä – aina löytyy jotain uutta kivaa soitettavaa, Kauhanen luettelee.
”Kantele toimii niin akustisesti kuin sähköisesti efektien kanssa, niin istuen kuin seistenkin soitettuna, yksin ja bändissä.”
Inspiraatiota keikoilta, aiheita podcasteista ja ideoita perinnerunoudesta
Uusien kappaleiden säveltäminen ja sanoittaminen vaativat aimo annoksen luovuutta. Kauhanen kertoo biisi-ideoiden putkahtavan usein mieleen kävelyillä ja pyörälenkeillä, mutta myös muiden musiikin innoittamana.
– Käyn paljon katsomassa ja kuuntelemassa keikkoja, joista saan inspiraatiota soittamiseen – rytmejä, grooveja ja soundeja, erikoisia soittimen käyttötapoja, joita kokeilen toteuttaa kanteleella.
Kappaleet rakentuvat usein improvisoimalla:
– Äänitän kun soitan ja laulan, myöhemmin kuuntelen äänityksiä ja otan talteen aihioita, joista pidän. Etsin monesti sanoja ja aiheita myös kansanlaulujen ja perinnerunouden maailmasta sekä arkistoista. Luen paljon uutisia ja seuraan minulle tärkeitä aiheita sekä kuuntelen podcasteja.
Soittamisen voi aloittaa kuka vain vauvasta vaariin
Kauhanen kannustaa kaikkia ennakkoluulottomasti musiikkiharrastuksen pariin.
– Uuden soittimen aloittaminen tai laulun aloittaminen ei ole iästä kiinni! Kansalaisopistot ovat täynnä ihania kursseja ja kesäleireille voi mennä minkä ikäisenä vain opettelemaan uutta kannustavassa ilmapiirissä ilman ennakkotaitoja. Somessakin voi lähestyä muusikoita ja kysyä vinkkejä aloittamiseen tai soittimen hankkimiseen.
”Uuden soittimen aloittaminen tai laulun aloittaminen ei ole iästä kiinni!”
Kanteleen soittoa voi opiskella muun muassa Järvenpään opistossa ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa.
Kauhasta kuullaan 28.7. Tuusulan kirkossa ja 30.7. Suvirannassa
Kauhanen on soittanut Järvenpään ja Tuusulan yhteisellä Meidän Festivaalilla kerran aikaisemmin ja palaa nyt innolla kotiseudulle konsertoimaan.
– Festarin ohjelma on todella mielenkiintoinen ja täynnä tutkimusmatkailua taiteen parissa, Kauhanen hehkuttaa. – Vierailen Järvenpäässä usein vanhempieni ja sisarusteni luona – rakastan järvimaisemaa ja olenkin iloinen, että nykyään Tuusulanjärvi on niin hyvässä kunnossa, että siinä voi uida.
”Meidän Festivaali on täynnä tutkimusmatkailua taiteen parissa.”
Kauhasta kuullaan Tuusulan kirkossa 28.7. klo 19, kun kolme vahvasti erilaista mutta toisiaan täydentävää muusikkoa kohtaavat. Kauhanen esiintyy basisti-säveltäjä Lauri Porran ja sopraano Aphrodite Patoulidoun kanssa. Tämä on heidän ensimmäinen yhteinen esiintymisensä.
Kauhasta ja monenlaisia kanteleita pääsee kuulemaan myös 30.7. Eero Järnefeltin taiteilija-ateljee Suvirannassa klo 14 ja 16 konserteissa.
– Tämä vuosi on ollut minulle erilaisten erikoiskonserttien vuosi, Kauhanen kuvailee: – Olen halunnut testailla uutta ja musisoida erilaisten taiteilijoiden kanssa. Välillä musisoiden itse kaikella laulusta kanteleisiin ja lyömäsoittimiin – välillä taas syventyen enemmän erilaisten kanteleiden ääniin, niin kuin aion tehdä Suvirannassa. Meidän Festivaalin konsertit ovat myös osa tätä musiikillista seikkailua – mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun kohtaa uusia ihmisiä eri genreistä ja taustoista!
Kuka: Maija Kauhanen, 40, musiikin maisteri.
Työ: Artisti, kanteletaiteilija, laulaja, multi-instrumentalisti, säveltäjä ja sanoittaja.
Mistä: Syntynyt Helsingissä, varttunut Järvenpäässä. Soittanut noin 30 maassa.
Perhe: Asuu kumppaninsa kanssa Helsingissä. Perheeseen kuuluvat myös vanhemmat ja kolme sisarusta sekä heidän perheensä.
Harrastukset: Karaoken laulaminen, kirpputoreilla käynti, luonnonvesissä uiminen.
Palkinnot:
- Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto 2023
- Taideyliopiston vuoden alumni 2024
- Suomen Arvostelijain Liiton Kritiikin kannukset -maininta vuoden taiteellisesta läpimurrosta vuonna 2017 julkaistun debyyttisoololevyn Raivopyörä ansiosta
- Etnogaalan Vuoden tulokas -palkinto 2017
- Vuoden parhaan etnoalbumin Emma 2017
- Lukuisia muita mainintoja
Lisätietoja Maija Kauhasesta ja tulevista keikoista: maijakauhanen.com
Meidän Festivaalin ohjelmatiedot: meidanfestivaali.fi
Kulttuurintekijöiden Järvenpää -sarjassa nostetaan esiin Järvenpään kulttuurikohteita, niiden merkitystä kaupungille, kaupungin kulttuurin taustalla olevia toimijoita ja tekijöitä sekä kulttuuritapahtumia.
Järvenpäähenkilö-tarinoissa esitellään kiinnostavia järvenpääläisiä.
Lue myös:
Järvenpää kulkee Järnefeltin jalanjäljillä – uusi taidereitti tuo taiteen keskelle arkea
Erkki Erosen syntymästä 100 vuotta – Järvenpää juhlistaa kuvanveistäjää