Koulun alku lähestyy – vinkkejä koulun aloitukseen

ESIOPETUKSESTA KOULUUN OSA 3: Lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun moni asia muuttuu lapsen ja huoltajan arjessa. Koulun alku on iso ja jännittävä askel sekä tulevalle ekakoululaiselle että vanhemmille. Valmistaudu ekaluokkalaisesi kanssa koulutaipaleen aloittamiseen rauhassa etukäteen, jolloin koulun aloitus sujuu paremmin ja uusi arki tuntuu heti tutummalta.

Tunteiden vuoristorataa

Lähestyvä koulunalku voi herättää lapsissa ja aikuisissa monenlaisia tunteita: intoa, jännitystä ja ehkä haikeuttakin. Lapsen koulunaloitus on iso ja merkittävä askel elämässä.

Koulun alkamisesta kannattaa puhua lapsen kanssa myönteisesti ja kannustavasti, vaikka alkava koulutaipale jännittäisikin niin vanhempaa kuin tulevaa koululaistakin. Yhdessä on hyvä jutella siitä, mitä koulun aloitus tuo tullessaan, ja tutustua etukäteen kouluun sekä sen lähiympäristöön.

Kouluun tutustumispäivä on kaikissa Järvenpään perusopetuksen kouluissa keskiviikkona 20.5. klo 8–10. Tämän jälkeen voi olla hyvä käydä leikkimässä koulun pihalla, jotta reitti ja ympäristö tulee tutuksi.

”Vanhempia tai lasta huolestuttavat asiat kannattaa ottaa puheeksi jo esiopetuksessa ja olla rohkeasti yhteydessä myös varhaiskasvatuksen erityisopettajaan. Voimme vanhempien kanssa sovitusti viedä tietoa lapsesta tulevaan kouluun, jotta opettaja osaa huomioida lasta hänen tarvitsemallaan tavalla.” muistuttavat varhaiskasvatuksen erityisopettajat Johanna Holmas-Lempinen ja Anne Leppänen.

Koulun alkaessa lapsen asioista jutellaan ns. kolmikantakeskustelussa yhdessä esiopetuksen opettajan, tulevan luokanopettajan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa mukana on myös varhaiskasvatuksen ja koulun erityisopettajia sekä muita perheen tukena olevia aikuisia. Näin varmistetaan turvallinen ja lapsen tarpeita vastaava koulun aloitus kaikille koulutulokkaille.

Lapsen kanssa on hyvä harjoitella poistumista omalta mukavuusalueelta niin, että hän oppii tekemään myös itselle vaikeita ja ei-mieleisiä asioita. Sitä kautta syntyy oppimisen iloa ja kokemusta siitä, että sinnikäs harjoittelu palkitaan.

”Koulupäivän jälkeen on hyvä sopia yhteinen aika läksyjen tekemiselle. Uusien taitojen, kuten lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen vaatii usein sinnikästä harjoittelua ja kannustamista myös kotona. Vanhempien on tärkeää puhua koulusta myönteisesti ja kysellä lapselta koulupäivästä. Mieltä askarruttavissa asioissa kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä opettajaan.”, sanoo ensimmäisen luokan opettaja Hanna.

Turvallinen koulumatka

Koulumatka on lapselle usein iso juttu. Jotkut lapsista saattaa pystyä kulkemaan matkan itsenäisesti ja toiset saattavat tarvita siihen vielä tukea. Kesän aikana on hyvä tutustua tulevaan koulumatkaan ja harjoitella matkan varrella olevia liikennesääntöjä. Kuinka kauan tulevaan matkaan menee? Voiko jokaista kuralätäkköä jäädä tutkimaan?

”Ennen koulun alkua on hyvä harjoitella koulumatkojen kulkemista ja tarvittaessa kotona yksinolemista sekä kouluun lähtemistä. Muutenkin on hyvä harjoitella omatoimisuutta erilaisissa tilanteissa. Hyvät rutiinit aamuissa ja illoissa tukevat koulunkäyntiä.”, korostaa ensimmäisen luokan opettaja Hanna.

Esiopetukseen lapsi kulkee yleensä aikuisen kanssa, mutta koulumatkaa voidaan alkaa harjoitella jo itsenäisesti. Kesän aikana kannattaa yhdessä miettiä, miten aamut sujuvat kotona, mitä lapsen pitää tehdä ennen kouluun lähtöä ja miten koulumatka kuljetaan. Osa lapsista ei vielä pysty kulkemaan matkaa yksin, joten perheen on hyvä suunnitella aamujen järjestelyt etukäteen. Ensimmäisellä luokalla koulupäivä alkaa yleensä klo 8–10 välillä.

”Koulun aloitus jännitti koko perhettä melkoisesti. Lapselle konkreettista koulun aloituksesta teki tarvittavien välineiden hankita ennen koulun alkua sekä kesäloman aikana harjoiteltu koulumatkan kävely yhdessä.” 1.- luokkalaisen huoltaja Susanna Nyman.

Mitä välineitä koulussa tarvitsee?

Koulutarvikkeita varten lapsi tarvitsee repun tai laukun, johon mahtuvat koulukirjat ja tarvittaessa esimerkiksi liikuntavarusteet. Ensimmäisellä luokalla kotitehtäviä tulee yleensä lähes päivittäin, joten tarvikkeita kulkee säännöllisesti kodin ja koulun välillä. Koulusta löytyy kyniä, kumeja, värikyniä, liimaa ja saksia, mutta halutessaan lapselle voi hankkia myös omia välineitä, kuten oman kynän ja kumin.

Osa lapsista käyttää mielellään sisäkenkiä tai tossuja, mutta ne eivät ole pakolliset. Lapsella kannattaa olla säänmukaiset varusteet, ja erityisesti pienillä lapsilla repussa voi olla myös vaihtovaatteita, esimerkiksi varasukat. Oman luokan opettaja antaa tarkemmat ohjeet esimerkiksi ulkoluokkaa ja ulkoliikuntavälineitä varten.

Tarvitaanko koulussa puhelinta?

Moni vanhemmista pohtii, tuleeko lapselle ostaa puhelin, kun hän aloittaa 1. luokan. Järvenpään perusopetuksessa lapsi ei saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Uusien digisuosituksien (THL) mukaan älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaille. Jos 6–13-vuotiaalle halutaan hankkia puhelin, suositellaan puhelinta, jossa on vain rajalliset ominaisuudet, kuten soitto- ja viestimahdollisuus, esimerkiksi kellopuhelin.

Mikäli lapsella on puhelin tai kellopuhelin käytössä, on hyvä opetella sen käyttöä ja kerrata säännöt, että koulupäivän aikana sitä säilytetään repussa/laukussa. Koulun takia sitä ei siis tarvitse hankkia, mutta se voi helpottaa itsenäistä liikkumista kouluun ja kavereille, kun voi pitää yhteyttä vapaa-ajalla.

Mistä apua ja tukea koulun alkuun?

Usein kaikkia lapsia jännittää koulun alku ja se on luonnollista. Mikäli jännitys muuttuu liian suureksi tai teillä on muuta huolta koulun aloitukseen liittyen, voitte olla yhteydessä oman koulun opiskeluhuollon kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan. Yhteystiedot löytyvät keusote.fi sivustolta. Lisäksi Järvenpäässä Perhetalo Joutsikista saa perhekohtaista tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteydenotot puhelimitse Perhetalo Joutsikki, lapsiperheiden hyvinvoinninohjaajat, puh. 040 315 2211.

Tervetuloa koululaiseksi! Koulut alkavat Järvenpään perusopetuksessa 13.8.2026.

Lue myös

Esiopetuksesta kouluun osa 1: Koulupaikka varmistui – mitä seuraavaksi? Koulupäivä ja iltapäivätoiminta tutuksi

Esiopetuksesta kouluun osa 2: Koulupäivä on erilainen kuin eskaripäivä. Miten huoltajan ja lapsen tulisi valmistautua?

Teksti: Jenna Pekola
Opetuksen ja kasvatuksen erityisasiantuntija